Opiskelijoiden osallisuus
Opiskelijakunta
(Päivitetty 11.8.2023)
Mitä opiskelijakunta tekee?
Opiskelijakunnassa opiskelijat määrittelevät sen toiminnan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat lakien ja koulun järjestyssääntöjen puitteissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä.
Lukiolaki määrittelee opiskelijakunnan tehtäväksi edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Opiskelijakunta on siis olemassa vaikuttaakseen ja kehittääkseen koulun asioita. Tämä velvoittaa opiskelijakunnan toimimaan – mitä enemmän ja aktiivisemmin, sen parempi. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen järjestäjän kuullessa opiskelijoita.
Lue lisää opiskelijakuntien toimintamahdollisuuksista Suomen Lukiolaisten Liiton materiaaleista opiskelijakunnille (ml. opiskelijakuntatoiminnan opas).
Mikä on opiskelijakunta ja ketkä siihen kuuluvat?
Lukiolain mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään lukiokoulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat lukion kaikki opiskelijat.
Opiskelijat valitsevat yleensä demokraattisesti keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen, joka toimii opiskelijoiden virallisena edustajana koulun johdon ja koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan suuntaan.
Onko koulun tuettava opiskelijakuntatoimintaa?
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Tämä tarkoittaa sitä, että lukio tai koulutuksen järjestäjä ei saa estää opiskelijakuntatoimintaa, vaan sen on pyrittävä edistämään sitä.
Lukioissa opiskelijakunnan ei kuulu olla koulun arjesta irrallinen saareke, vaan se on olennainen osa koulun toimintaa. Siksi lukion opetussuunnitelman perusteissa (2019) myös edellytetään, että ennen opetussuunnitelman hyväksymistä koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa sekä varata lukion kaikille opiskelijoille mahdollisuus ilmaista mielipiteensä siitä. Näin opiskelijoiden osallisuus huomioidaan kaikessa lukio-opiskelun arkeen liittyvissä tilanteissa.
Kuka järjestää lukioiden perinnetapahtumat?
Lukioissa on rikkaat perinteet opiskelijoiden järjestämille tapahtumille ja juhlille. Perinteet ovat paikkakunta- ja lukiokohtaisia, ja niiden järjestämisessä vain mielikuvitus ja koulun omat säännöt ovat rajana. Pääsääntöisesti näiden tapahtumien järjestelyvastuu on opiskelijoilla ja he itse sopivat tapahtumien organisoinnista sekä järjestämisestä.
Perinteikkäimmät, kaikissa lukioissa Suomessa helmikuussa järjestettävät tapahtumat ovat abiturienttien penkinpainajaiset eli penkkarit, sekä toisen vuoden opiskelijoiden vanhojenpäivä. Näiden tapahtumien päivämäärät ovat vakiintuneet niin, että penkkaririehaa vietetään torstaina ja sen jälkeisenä perjantaina koulun uunituoreet vanhimmat opiskelijat viettävät vanhojenpäivää. Viikko, jolloin tapahtumat järjestetään, vaihtelee paikkakunnittain. Osassa lukioita penkkareita on ryhdytty viettämään vasta ylioppilaskirjoitusten jälkeen.
Opiskelijoilla on koulukohtaisia perinteitä myös koulun alkuun liittyvien tai penkkareiden ja vanhojentanssien jälkeisten tapahtumien järjestämisestä. Opiskelijat saattavat järjestää yhdessä tuumin esimerkiksi illalliset, mökkireissun tai risteilyn.
Opiskelijoiden kuuleminen
(Päivitetty 11.8.2023)
Miten toimia, jos opiskelijoita ei ole kuultu heitä koskevia päätöksiä tehtäessä?
Mikäli opiskelijat kokevat, että koulutuksen järjestäjä tai koulun johto ei ole kuullut heitä opiskelijoita koskevaa päätöstä tehtäessä, voivat he lukiolakiin vedoten vaatia päätöksen uudelleen käsittelyä.
Lisäksi tietyissä tapauksissa voidaan tehdä kantelu, oikaisuvaatimus tai valitus. Lue lisää Lukiolaisoppaan osiosta Oikeudet, velvollisuudet ja epäkohtiin puuttuminen.
Opiskelijoiden edunvalvonta-asioissa apua on saatavilla Suomen Lukiolaisten Liiton piirijärjestöiltä sekä keskustoimistolta.
Lukiolaisaktivismista ja vaikuttamisesta voit lukea lisää Suomen Lukiolaisten Liiton piiritoiminnan oppaasta.
Milloin opiskelijoita on kuultava?
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukionsa toimintaan ja sen kehittämiseen sekä osallistua opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten valmisteluun. Lukiolaisten näkemyksiä ei siis voida ohittaa esimerkiksi koulun toimintakäytännöistä päätettäessä. Koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille käytettävissä olevista osallistumis- ja vaikuttamistavoista.
Myös nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikallista, alueellista ja valtakunnallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Koulun johdon, kunnan viranhaltijoiden ja kunnan päättäjien on toisin sanoen kuultava opiskelijoiden mielipidettä tehdessään päätöksiä, joilla on vaikutusta opiskelijoiden asemaan. Kuulemista edellyttävät tilanteet voivat olla kouluarkeen liittyviä, kuten opetusjärjestelyjä, arviointiviikkoja, poissaolokäytäntöjä tai järjestyssääntöjä koskevia päätöksiä. Toisaalta ne voivat olla myös laajakantoisempia, kuten lukion lakkauttamista, yhdistämistä tai kunnostusta koskevia päätöksiä.