Opiskelijoiden osallisuus

Opiskelijakunta

Mitä opiskelijakunta tekee?
Opiskelijakunnassa opiskelijat määrittelevät sen toiminnan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat lakien ja koulun järjestyssääntöjen puitteissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä. Lukiolaki määrittelee opiskelijakunnan tehtäväksi edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta on siis olemassa vaikuttaakseen ja kehittääkseen koulun asioita. Tämä velvoittaa oppilaskunnan toimimaan – mitä enemmän ja aktiivisemmin, sen parempi.

Lue lisää opiskelijakuntien toimintamahdollisuuksista Suomen Lukiolaisten Liiton opiskelijakuntatoiminnan oppaasta tai Opetushallituksen sivuilta.

Mikä on opiskelijakunta?
Lukiolain mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään lukiokoulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen järjestäjän kuullessa opiskelijoita.

Opiskelijat valitsevat yleensä demokraattisesti keskuudestaan oppilaskunnan hallituksen, joka toimii opiskelijoiden virallisena edustajana koulun johdon ja koulutuksen järjestäjän eli yleensä kunnan suuntaan.

Onko koulun tuettava opiskelijakuntatoimintaa?
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Tämä tarkoittaa sitä, että lukio tai koulutuksen järjestäjä ei saa estää opiskelijakuntatoimintaa, vaan sen on pyrittävä edistämään sitä.

Lukioissa opiskelijakunnan ei kuulu olla koulun arjesta irrallinen saareke, vaan se on olennainen osa koulun toimintaa. Siksi lukiolaki myös edellyttää, että opiskelijakuntatoiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Näin opiskelijoiden osallisuus huomioidaan kaikessa lukio-opiskelun arkeen liittyvissä tilanteissa.

Kuka järjestää lukioiden perinnetapahtumat?
Lukioissa on rikkaat perinteet opiskelijoiden järjestämille tapahtumille ja juhlille. Perinteet ovat paikkakunta- ja lukiokohtaisia ja järjestämisessä vain mielikuvitus ja koulun omat säännöt ovat rajana. Pääsäntöisesti näiden tapahtumien järjestelyvastuu on itse opiskelijoilla ja he itse sopivat tapahtumien organisoinnista sekä järjestämisestä.

Perinteikkäimmät, kaikissa lukioissa Suomessa helmikuussa järjestettävät tapahtumat ovat abiturienttien penkinpainajaiset eli penkkarit, sekä toisen vuoden opiskelijoiden vanhojenpäivä. Näiden tapahtumien päivämäärät ovat vakiintuneet niin, että penkkaririehaa vietetään torstaina ja sen jälkeisenä perjantaina koulun uunituoreet vanhimmat opiskelijat viettävät vanhojenpäivää.

Opiskelijoilla on koulukohtaisia perinteitä myös penkkareiden tai wanhojen tanssien jälkeisten tapahtumien järjestämisestä. Opiskelijat saattavat järjestää yhdessä tuumin esimerkiksi illalliset, mökkireissun tai risteilyn.

Opiskelijoiden kuuleminen

Miten toimia, jos opiskelijoita ei ole kuultu heitä koskevia päätöksiä tehtäessä?
Mikäli opiskelijat kokevat, että koulutuksen järjestäjä tai koulun johto ei ole kuullut heitä opiskelijoita koskevaa päätöstä tehtäessä, voivat he lukiolakiin vedoten vaatia päätöksen uudelleen käsittelyä.

Opiskelijoiden edunvalvonta-asioissa apua on saatavilla Suomen Lukiolaisten Liiton piireiltä sekä keskustoimistolta. Lukiolaisaktivismista ja vaikuttamisesta voit lukea lisää Suomen Lukiolaisten Liiton aktiivitoiminnan oppaasta.

Milloin opiskelijoita on kuultava?
Lukiolain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista.

Lisäksi laki velvoittaa koulutuksen järjestäjää kuulemaan opiskelijakuntaa ennen opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien ja määräysten, kuten järjestyssäännön, vahvistamista sekä, ellei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Lukiolaisten näkemyksiä ei siis voida ohittaa koulun toimintakäytännöistä päätettäessä.

Koulutuksen järjestäjän tulee myös määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Näiden näkemystän pohjalta lukiokoulutusta voidaan kehittää entisestään.

Myös nuorisolain mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Koulun johdon, kunnan virkamiesten ja kunnan päättäjien on toisin sanoen kuultava opiskelijoiden mielipidettä tehdessään päätöksiä, joilla on vaikutusta opiskelijoiden asemaan. Kuulemista edellyttävät tilanteet voivat olla kouluarkeen liittyviä, kuten opetusjärjestelyjä, koeviikkoja, poissaolokäytäntöjä tai järjestyssääntöjä koskevia päätöksiä. Toisaalta ne voivat olla myös laajakantoisempia, kuten lukion lakkauttamista, yhdistämistä tai kunnostusta koskevia päätöksiä.