Yleistä lukiokoulutuksesta

Aikuislukio

Mikä on aikuislukio?
Aikuislukio on pääasiassa aikuisille suunnattua lukiokoulutusta, joka on tarkoitettu lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai yksittäisten oppiaineiden oppimäärien suorittamiseen. Aikuislukiossa voi myös korottaa aikaisemmin saatuja arvosanoja.

Koulutuksessa aikuiset voivat kerrata ja täydentää aikaisempia tietojaan ja siten parantaa mahdollisuuksiaan päästä yliopistoihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin, parantaa yleissivistystään tai suorittaa loppuun aiemmin aloitettuja opintoja.

Lue lisää Aikuislukiot.fi-sivuilta.

Voiko aikuislukioon hakeutua alle 18-vuotiaana?
Aikuislukioasetuksen mukaan aikuislukion opiskelijaksi voidaan ottaa 18 vuotta täyttänyt henkilö, jollei koulun rehtori opiskelijaa koskevasta erityisestä syystä myönnä poikkeusta. Perusteluina voivat olla esimerkiksi sosiaaliset, terveydelliset tai taloudelliset syyt, kuten työssäkäynti ja lastenhoito-ongelmat.

Tuntijakoasetuksen mukaan opiskelijan, joka on aloittanut lukio-opintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella aikuisille tarkoitettujen kurssien lisäksi vähintään yksi kurssi (kaksi opintopistettä) liikuntaa ja yksi kurssi (kaksi opintopistettä) terveystietoa sekä kaksi kurssia (neljä opintopistettä) kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi (kaksi opintopistettä) kumpaakin viimeksi mainittua ainetta.

Millainen on aikuislukion oppimäärä?
Tuntijakoasetuksen mukaan aikuisten lukiokoulutuksen koko oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia ja 1.8.2021 alkaen 88 opintopistettä.

Missä aikuisten lukiokoulutusta järjestetään?
Aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta järjestetään lähinnä aikuislukioissa. Opetusta toteutetaan monimuotoisesti (lähiopetus, etäopetus, verkko-opetus, itsenäinen opiskelu). Myös monet muut lukiot tarjoavat aikuisillekin mahdollisuuden lukio-opintoihin, samoin eräät kansanopistot. Lukio-opintoja voi suorittaa myös yksityisopiskelijana. Aikuisten lukiokoulutukseen haetaan suoraan oppilaitokseen mihin aikaan lukuvuodesta tahansa.

Lue lisää Aikuislukiot.fi-sivuilta.

Erikoislukio

Salliiko erikoislukio opiskelijalle suuremman valinnaisuuden?
Kyllä, lukiolaki antaa erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion poiketa tavallisen lukion oppimäärästä.

Miten erikoislukioon voi hakeutua?
Erikoislukioiden opiskelijavalinnoissa käytetään perusopetuksen päättötodistuksen lisäksi yleensä pääsy- tai soveltuvuuskokeita. Mahdolliset pääsy- tai soveltuvuuskokeiden tulokset otetaan opiskelijavalinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä.

Koulutuksen järjestäjä voi myös ottaa huomioon hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Näiden lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kanssa ei saa kuitenkaan ylittää puolta enimmäispistemäärästä.

Tarkempaa lisätietoa erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista ja niihin pyrkimisestä on saatavissa kyseisistä oppilaitoksista.

Mikä on erikoislukio?
Erikoislukiot ovat erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita, joita on kaikkiaan runsaat 70. Erikoislukioiden erityistehtäväalueita ovat muun muassa urheilu, musiikki, taideaineet tai luonnontieteet. Erityistehtävä on määritelty lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa.

Lue lisää erityistä koulutustehtävää toteuttavista lukioista Erikoislukiot.fi-sivustolta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta.

IB-lukio

Mikä on IB-lukio?
IB-lukio on erityisen koulutustehtävän saanut lukio, joka johtaa kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon. IB-tutkinto rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon. IB-lukioita on kaikkiaan 17 ja IB-opiskelijoita noin reilu 1 000.

IB-tutkintoa varten annetaan opetusta kaksivuotisella IB-linjalla, jota edeltää yhden vuoden kestävä valmistava luokka. IB-opetus on jo valmistavalla luokalla osittain englanninkielistä. Toisena ja kolmantena vuotena opetuskieli on englanti (äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta). IB-tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalainen ylioppilastutkinto.

Lue lisää IB-lukioista IB-opiskelijoiden FIBS ry:n sivuilta tai Ibo.org-sivustolta.

Lukiokoulutuksen järjestäminen

Kuka voi järjestää lukiokoulutusta?
Lukiokoulutuksen järjestäminen on lukiolain mukaan luvanvaraista toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on järjestämisluvat myöntävä ja niitä valvova viranomainen. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan myös järjestää valtion oppilaitoksissa tai yliopiston harjoittelukouluissa (normaalikoulut).

Toisin kuin perusopetuksen järjestäminen lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole kuntien velvollisuus, vaikkakin suurin osa järjestämisluvista on myönnetty kunnille. Muista kuin kuntapohjaisista järjestäjätahoista käytetään yleisesti nimitystä ”yksityiset koulutuksen järjestäjät”.

Lisää tilastotietoja Kuntaliiton sivuilta.

Lukiokoulutuksen rahoitus

Kuinka moni kunta saa ”pienten lukioiden lisää”?
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan opiskelijamäärään perustuvaa korotusta saavia kuntia oli 175 vuonna 2016.

Miten lukion saama rahoitus lasketaan?
Lukion saaman rahoituksen laskentaperusteina ovat lukiokoulutuksen järjestäjälle määriteltävä opiskelijakohtainen yksikköhinta sekä lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle myöntämä rahoitus määräytyy näiden kahden tekijän tulona.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan asetuksen mukaisesti lukiokoulutuksen keskimääräisen valtakunnallisen yksikköhinnan pohjalta. Vuonna 2020 keskimääräinen yksikköhinta on 6 305,48 euroa/opiskelija. Keskimääräisistä yksikköhinnoista säädetään asetuksella.

Lukiokoulutuksen järjestäjälle laskettua yksikköhintaa porrastetaan koulutuksen järjestäjän alle 18-vuotiaana aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Yksikköhintaa korotetaan ensimmäisen kerran, kun opiskelijoiden lukumäärä on alle 200, ja toisen kerran, kun se on alle 60 (nk. pienten lukioiden lisät). Lisäksi koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus).

Lue lisää lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä Opetushallituksen julkaisusta. Lukiokoulutuksen rahoitusraportteihin voit tutustua Opetushallituksen raportointijärjestelmässä.

Kuka rahoittaa lukiokoulutusta?
Lukiokoulutusta rahoittavat kunnat ja valtio yhdessä. Kuntien rahoitusosuus lukioiden kokonaisrahoituksesta on 58,11 prosenttia ja valtion 41,89 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa rahoituksen valtionosuusjärjestelmän kautta suoraan lukiokoulutuksen järjestäjille.

Lukiokoulutuksen rahoituksesta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja sitä täydentävässä asetuksessa.

Lukiokoulutuksen rakenne

Mitä luokattomalla ja kurssimuotoisella lukiolla tarkoitetaan?
Luokattomassa lukiossa opiskelijan opintojen eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin samalla tavalla kuin perusopetuksessa. Opiskelija voi toisin sanoen itse opetustarjonnan puitteissa määritellä oman suoritusrytminsä.

Kurssimuotoisuudella tarkoitetaan, että lukion oppimäärä koostuu yksittäisistä kursseista, joiden kesto on keskimäärin 38 oppituntia. Lukuvuosi on lukiosta riippuen jaettu 4–6 jaksoon, joiden aikana opiskellaan kerrallaan yleensä 5–6 kurssia. Yksi kurssi kestää yleensä yhden jakson verran. Samoja oppiaineita opiskellaan toki yleensä useiden jaksojen ajan.

Vuoden 2021 syksyllä kursseista luovutaan lukiokoulutuksessa ja siirrytään opintopisteisiin.

Kuinka monta kurssia lukion oppimäärä käsittää?
Lukion tuntijaon mukaan opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä, 75 kurssia (150 opintopistettä 1.8.2021 alkaen) täyttyy.

Oppimäärään kuuluu pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja. Pakollisia kursseja on 47–51 riippuen siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Syventäviä kursseja on valittava vähintään 10. Loput kurssit opiskelija voi valita tarjolla olevista pakollisista, syventävistä ja soveltavista kursseista.

Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltavat kurssit ovat aina opiskelijalle valinnaisia.

Vuoden 2021 syksyllä kursseista luovutaan lukiokoulutuksessa ja siirrytään opintopisteisiin. Yksi kurssi vastaa kahta opintopistettä.

Kauanko lukio kestää?
Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme vuotta. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Lukiokoulutuksen sisällöt

Missä opetettavat asiat määritellään?
Opetushallitus päättää lukion eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista lukion opetussuunnitelman perusteissa.

Lukioissa otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2021. Ne laaditaan Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemien lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Perusteiden pohjalta lukiokoulutuksen järjestäjän on lukiolain mukaan laadittava paikallinen opetussuunnitelma, joka muodostaa lukiossa annetun opetuksen käytännön rungon. Lukion oma opetussuunnitelma on yleensä saatavilla koulun tai koulutuksen järjestäjän verkkosivuilta.

Lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet

Mitkä ovat lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet?
Lukiokoulutuksen tarkoituksena on lukiolain mukaan aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen tarkemmat tavoitteet on määritelty lukiolaissa.

Tietoa lukiolaisista

Kuinka paljon suomen-, ruotsin- ja vieraskielisiä opiskelijoita lukioissa on?
Vuonna 2018 nuorten lukiokoulutuksessa oli noin 91 000 suomenkielistä, 6100 ruotsinkielistä ja 6500 vieraskielistä opiskelijaa Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan.

Mitä oppiaineita opiskelijat valitsevat?
Tutustu lukio-opiskelijoiden ainevalintoja koskeviin tilastoihin Opetushallituksen tilastopalvelussa.

Kuinka monta ylioppilasta vuosittain valmistuu?
Ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 31 000 Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan.

Kuinka moni keskeyttää lukion?
Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 3,2 lukuvuonna 2017-2018.

Mikä on lukiolaisten sukupuolijakauma?
Sekä opiskelijoista että tutkinnon suorittaneista 58 prosenttia oli naisia vuonna 2018. Koko 2000-luvun yli puolet opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista on ollut naisia.

Kuinka monta lukiolaista Suomessa on?
Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2018 yhteensä 103 400 opiskelijaa.

Mistä löytyy lukiolaisia koskevaa tilastotietoa?
Kattavimmat koulutustilastot löytyvät Opetushallituksen tilastopalvelusta Vipusesta. Erityisesti opiskelijoihin liittyviä tilastoja voi tutkia täältä.

Lukion henkilökunnan kelpoisuudet

Milloin rehtori on kelpoinen?
Rehtori on muodollisesti kelpoinen, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuudet:

  • Ylempi korkeakoulututkinto
  • Lukion aineenopettajan kelpoisuus
  • Riittävä työkokemus opettajan tehtävissä
  • Opetushallituksen hyväksymä opetushallinnon tutkinto, yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Milloin opinto-ohjaaja on kelpoinen?
Opinto-ohjaaja on muodollisesti kelpoinen antamaan opinto-ohjausta, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:

  • Ylempi korkeakoulututkinto
  • 60 opintopisteen (35ov) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot.

Kannattaa muistaa, että opinto-ohjaajana saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opinto-ohjaajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opinto-ohjaajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Milloin opettaja on kelpoinen?
Opettaja on muodollisesti kelpoinen antamaan aineenopetusta, kun hän täyttää laissa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:

  • Ylempi korkeakoulututkinto
  • Yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen (55 opintoviikon) laajuiset perus-, aine- ja syventävät opinnot ja kaikissa muissa aineissa vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) perus- ja aineopinnot
  • Vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kannattaa muistaa, että opettajan saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opettajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opettajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Lukioverkko

Kuinka monta lukiota Suomessa on?
Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan lukioita oli 383 vuonna 2018.

Kuinka monta ruotsinkielistä lukiota Suomessa on?
Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan ruotsinkielisiä lukioita oli 35 vuonna 2018.

Minkä kokoisia lukiot opiskelijamääriltään ovat?
Tarkempaa tietoa opiskelijamääristä löytyy täältä.