Yleistä lukiokoulutuksesta

Lukiokoulutuksen järjestäminen

(Päivitetty 7.8.2026)

Kuka voi järjestää lukiokoulutusta?

Lukiokoulutuksen järjestäminen on lukiolain mukaan luvanvaraista toimintaa. Luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö, joka myös toimii niitä valvovana viranomaisena.

Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. Lukiokoulutusta voidaan myös järjestää valtion oppilaitoksissa tai yliopiston harjoittelukouluissa (normaalikoulut).

Toisin kuin perusopetuksen järjestäminen, lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole kuntien velvollisuus, vaikkakin suurin osa järjestämisluvista on myönnetty kunnille. Muista kuin kuntapohjaisista järjestäjätahoista käytetään yleisesti nimitystä ”yksityiset koulutuksen järjestäjät”.

Yhteensä Suomessa on tällä hetkellä 376 lukiota, joista reilu 315 lukiota on kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät ylläpitävät yhteensä 14 lukiota, valtio 11 lukiota ja yksityiset koulutuksen järjestäjät 36 lukiota.

Lisää tilastotietoja Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.

Lukiokoulutuksen rahoitus

(Päivitetty 7.8.2026)

Miten lukion saama rahoitus lasketaan?

Lukion saaman rahoituksen laskentaperusteina ovat lukiokoulutuksen järjestäjälle määriteltävä opiskelijakohtainen yksikköhinta sekä lukiokoulutuksen järjestäjän opiskelijamäärä. Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle myöntämä rahoitus määräytyy näiden kahden tekijän tulona.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan valtioneuvoston opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan asetuksen mukaisesti lukiokoulutuksen keskimääräisen valtakunnallisen yksikköhinnan pohjalta. Vuonna 2026 keskimääräinen yksikköhinta on 8 953,47 euroa/opiskelija. Keskimääräisistä yksikköhinnoista säädetään vuosittain annettavalla asetuksella valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista.

Lukiokoulutuksen järjestäjälle laskettua yksikköhintaa voidaan korottaaa tietyin perustein. Yksi korotusperuste on opiskelijoiden määrä. Yksikköhintaa korotetaan ensimmäisen kerran, kun opiskelijoiden lukumäärä on alle 200, ja toisen kerran, kun se on alle 60 (nk. pienten lukioiden lisät). Lisäksi koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa voidaan korottaa koulutuksen järjestäjän sijainnin väestötiheyden perusteella, erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus).

Lue lisää lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä Opetushallituksen julkaisusta.

Kuka rahoittaa lukiokoulutusta?

Lukiokoulutusta rahoittavat kunnat ja valtio yhdessä. Vuodesta 2024 alkaen kunnan omarahoitusosuus on ollut 52,21 prosenttia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa rahoituksen valtionosuusjärjestelmän kautta suoraan lukiokoulutuksen järjestäjille.

Lukiokoulutuksen rahoituksesta säädetään laissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja sitä täydentävässä asetuksessa.

Lukiokoulutuksen rakenne

(Päivitetty 7.8.2026)

Kuinka paljon opintoja lukion oppimäärä käsittää?

Lukion tuntijaon mukaan opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion 150 opintopistettä täyttyy.

Oppimäärään kuuluu pakollisia ja valinnaisia opintoja. Pakollisia opintoja on 94–102 opintopistettä riippuen siitä, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Valtakunnallisia valinnaisia opintoja on valittava vähintään 20 opintopistettä tai 10 kurssia. Loput opinnot opiskelija voi valita tarjolla olevista pakollisista tai valtakunnallisista valinnaisista opinnoista. Oppimäärään voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.

Vuoden 2021 syksystä alkaen lukiokoulutuksessa luovuttiin virallisesti kursseista ja siirryttiin opintopisteisiin. Kaksi opintopistettä vastaa yhtä edellisen opetussuunnitelman kurssia.

Kauanko lukio kestää?

Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme vuotta, ja opinnot on järjestettävä niin, että lukion suorittaminen kolmessa vuodessa on opiskelijalle mahdollista. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukion pidentäminen 3,5- tai 4-vuotiseksi on ilmoitusasia, eikä siihen tarvitse erityistä lupaa. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Mitä luokattomalla ja moduulimuotoisella lukiolla tarkoitetaan?

Luokattomassa lukiossa opiskelijan opintojen eteneminen ei ole sidottu vuosiluokkiin samalla tavalla kuin perusopetuksessa. Opiskelija voi toisin sanoen itse opetustarjonnan puitteissa määritellä oman suoritusrytminsä. Lukuvuosi on lukiosta riippuen jaettu 4–6 jaksoon.

Lukio-opinnot koostuvat 1-3 opintopisteen laajuisista moduuleista. Yksi opintopiste sisältää 19 x 45 minuutin oppitunteja. Moduuleista rakennetaan opintojaksoja. Opintojaksoja voidaan rakentaa paikallisesti joko oppiaineiden omia tai eri oppiaineiden yhteisiä opintojaksoja.

Vuoden 2021 lukion opetussuunnitelmauudistuksessa siirryttiin kurssimuotoisuudesta opintopisteisiin ja moduuleihin. Tavoitteena uudistuksessa oli joustavoittaa opintoja ja lisätä oppiainerajat ylittävää oppimista ja opetusta. Yksi entinen lukiokurssi on nykyjärjestelmässä laajuudeltaan kaksi opintopistettä. 

Lukiokoulutuksen sisällöt

(Päivitetty 7.8.2026)

Missä opetettavat asiat määritellään?

Opetushallitus päättää lukion eri aineiden, aineryhmien ja aihekokonaisuuksien sekä muun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä oppilaitoksen ja kodin yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskelijahuollon tavoitteista lukion opetussuunnitelman perusteissa.

Lukioissa otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat elokuussa 2021. Ne laadittiin Opetushallituksen marraskuussa 2019 julkaisemien lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. 

Lukiokoulutuksen järjestäjän on lukiolain mukaan laadittava valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta paikallinen opetussuunnitelma, joka muodostaa lukiossa annetun opetuksen käytännön rungon. Lukion oma opetussuunnitelma on yleensä saatavilla koulun tai koulutuksen järjestäjän verkkosivuilta.

Lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet

(Päivitetty 7.8.2026)

Mitkä ovat lukiokoulutuksen tarkoitus ja tavoitteet?

Lukiokoulutuksen tarkoituksena on lukiolain mukaan antaa valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. 

Lisäksi lukiokoulutuksen tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kasvamista, antaa tarpeellisia tietoja opintojen ulkopuoliseen elämään ja antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Lukiokoulutuksen tarkemmat tavoitteet on määritelty lukiolaissa.

Tietoa lukiolaisista

(Päivitetty 7.8.2026)

Kuinka monta lukiolaista Suomessa on?

Vuonna 2025 nuorten opetussuunnitelman mukaisessa lukiokoulutuksessa oli yhteensä 107 778 opiskelijaa. 

Mitä oppiaineita opiskelijat valitsevat?

Tutustu lukio-opiskelijoiden ainevalintoja koskeviin tilastoihin Opetushallituksen tilastopalvelussa.

Kuinka monta ylioppilasta vuosittain valmistuu?

Ylioppilaita valmistuu vuosittain noin 30 000 Opetushallinnon tilastopalvelun Vipusen mukaan. Heistä valtaosa, noin 25 000 valmistuu keväällä.

Kuinka moni keskeyttää lukion?

Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatussa lukiokoulutuksessa keskeyttämisprosentti oli 2,6 lukuvuonna 2023-2024. Lukiokoulutuksen keskeyttäminen on vähentynyt oppivelvollisuuden pidentämisen myötä. 

Mikä on lukiolaisten sukupuolijakauma?

Sekä opiskelijoista että tutkinnon suorittaneista noin 60 prosenttia on naisia. Koko 2000-luvun yli puolet opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista on ollut naisia.

Mistä löytyy lukiolaisia koskevaa tilastotietoa?

Kattavimmat koulutustilastot löytyvät Opetushallituksen tilastopalvelusta Vipusesta. Erityisesti lukio-opiskelijoihin liittyviä tilastoja voi tutkia täältä.

Lukion henkilökunnan kelpoisuudet

(Päivitetty 7.8.2026)

Milloin rehtori on kelpoinen?

Rehtori on muodollisesti kelpoinen, kun hän täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa määritellyt kelpoisuudet:

• Ylempi korkeakoulututkinto
• Lukion aineenopettajan kelpoisuus
• Riittävä työkokemus opettajan tehtävissä
• Opetushallituksen hyväksymä opetushallinnon tutkinto, yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot (25 opintopistettä tai 15 opintoviikkoa) tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Milloin opinto-ohjaaja on kelpoinen?

Opinto-ohjaaja on muodollisesti kelpoinen antamaan opinto-ohjausta, kun hän täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:

• Ylempi korkeakoulututkinto
• 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opinto-ohjaajan opinnot.

Kannattaa muistaa, että opinto-ohjaajana saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opinto-ohjaajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opinto-ohjaajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Milloin opettaja on kelpoinen?

Opettaja on muodollisesti kelpoinen antamaan aineenopetusta, kun hän täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa määritellyt kelpoisuusehdot, joita ovat:

• Ylempi korkeakoulututkinto
• Yhdessä opetettavassa aineessa vähintään 120 opintopisteen (55 opintoviikon) laajuiset perus-, aine- ja syventävät opinnot ja kaikissa muissa aineissa vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) perus- ja aineopinnot
• Vähintään 60 opintopisteen (35 opintoviikon) laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kannattaa muistaa, että opettajana saa toimia myös ilman muodollista kelpoisuutta. Tällöin opettajan palkkaus ei kuitenkaan vastaa kelpoisen opettajan palkkatasoa eikä hänellä ole samanlaisia mahdollisuuksia tulla nimitetyksi opettajan virkaan kuin kelpoisella henkilöllä.

Lukioverkko

(Päivitetty 7.8.2026)

Kuinka monta lukiota Suomessa on? 

Yhteensä Suomessa on tällä hetkellä 376 lukiota, joista reilu 315 lukiota on kuntien omistuksessa. Kuntayhtymät ylläpitävät yhteensä 14 lukiota, valtio 11 lukiota ja yksityiset koulutuksen järjestäjät 36 lukiota.

Lukioiden kokonaismäärään on laskettu mukaan myös perus- ja lukioasteen koulut, joissa perusasteen opetus ja lukio-opetus on samassa, kuten esimerkiksi Helsingin ranskalaissuomalainen koulu tai Björneborgs svenska samskola. Perus- ja lukioasteen kouluja on Suomessa tällä hetkellä 41.

Kuinka monta ruotsinkielistä lukiota Suomessa on?

Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan ruotsinkielisiä lukioita oli 36 vuonna 2025.

Minkä kokoisia lukiot opiskelijamääriltään ovat?

Vuonna 2025 lukioissa oli keskimäärin 305 opiskelijaa. Lukioita on kuitenkin hyvin erikokoisia. Tarkempaa tietoa opiskelijamääristä löytyy täältä.

Erikoislukio

(Päivitetty 7.8.2026)

Mikä on erikoislukio?

Erikoislukiot ovat erityisen koulutustehtävän saaneita lukioita, joita on kaikkiaan runsaat 70. Erikoislukioiden erityistehtäväalueita ovat muun muassa urheilu, musiikki, taideaineet tai luonnontieteet. Erityistehtävä on määritelty lukiokoulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa.

Lue lisää erityistä koulutustehtävää toteuttavista lukioista Erikoislukiot.fi-sivustolta.

Miten erikoislukioon voi hakeutua?

Erikoislukioiden opiskelijavalinnoissa käytetään perusopetuksen päättötodistuksen lisäksi yleensä pääsy- tai soveltuvuuskokeita. Mahdolliset pääsy- tai soveltuvuuskokeiden tulokset otetaan opiskelijavalinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä.

Koulutuksen järjestäjä voi myös ottaa huomioon hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Näiden lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten pääsy- ja soveltuvuuskokeiden kanssa ei saa kuitenkaan ylittää puolta enimmäispistemäärästä.

Tarkempaa lisätietoa erityisen koulutustehtävän saaneista lukioista ja niihin pyrkimisestä on saatavissa kyseisistä oppilaitoksista.

Salliiko erikoislukio opiskelijalle suuremman valinnaisuuden?

Kyllä, lukiolaki antaa erityistä koulutustehtävää hoitavan lukion poiketa tavallisen lukion oppimäärästä. Myös muut kuin erityislukiot voivat painottaa opetuksessaan tiettyjä erityisaloja tai aineita (esim. taide- ja taitoaineet, luonnontieteet tai kielet). Tällaiset lukiot noudattavat kuitenkin kokonaan valtakunnallista tuntijakoa, ja erityisaineet ovat lukion omia valinnaisia kursseja.

IB-lukio

(Päivitetty 7.8.2026)

Mikä on IB-lukio?

IB-lukio on erityisen koulutustehtävän saanut lukio, joka johtaa kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon. IB-tutkinto rinnastetaan suomalaiseen ylioppilastutkintoon. IB-lukioita on kaikkiaan 17 ja IB-opiskelijoita noin 2000.

IB-tutkintoa varten annetaan opetusta kaksivuotisella IB-linjalla, jota edeltää yhden vuoden kestävä valmistava luokka. IB-opetus on jo valmistavalla luokalla osittain englanninkielistä. Toisena ja kolmantena vuotena opetuskieli on englanti (äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta). IB-tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalainen ylioppilastutkinto. IB-tutkinnon voi suorittaa yli 150 maassa ja 5000 oppilaitoksessa.

Lue lisää IB-tutkinnosta englanniksi Ibo.org-sivustolta sekä tutustu IB-opiskelijoiden omaan Finnish International Baccalaureate Society FIBS:iin täältä.

Aikuislukio

(Päivitetty 6.8.2026)

Mikä on aikuislukio?

Aikuislukio on pääasiassa aikuisille suunnattua lukiokoulutusta, joka on tarkoitettu lukion oppimäärän, ylioppilastutkinnon tai yksittäisten oppiaineiden oppimäärien suorittamiseen. Aikuislukiossa voi myös korottaa aikaisemmin saatuja arvosanoja.

Koulutuksessa aikuiset voivat kerrata ja täydentää aikaisempia tietojaan ja siten parantaa mahdollisuuksiaan päästä esimerkiksi korkeakouluun, parantaa yleissivistystään tai suorittaa loppuun aiemmin aloitettuja opintoja. Aikuislukiossa oppimäärä on nuorten lukiokoulutuksen oppimäärää tiiviimpi ja koulutus on yleensä sivutoimista.

Voiko aikuislukioon hakeutua alle 18-vuotiaana?

Aikuislukiot on tarkoitettu aikuisille, ja siksi sinun tulee olla vähintään 18-vuotias, jos tähtäät lukion koko oppimäärän suorittamiseen. Rehtori voi tehdä poikkeuksen alaikärajasta hakijaan liittyvästä erityisestä syystä.

Lisäksi aikuislukion pääsyvaatimuksena on perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän suorittaminen, tai opiskelijalla on oltava muuten riittävät edellytykset lukio-opintojen suorittamiseen.

Kuka tahansa voi osallistua tehdä aikuislukion opintoja aineopiskelijana, jolloin voi opiskella vain haluamiansa opintojaksoja. Aineopiskelusta voidaan periä maksu.

Millainen on aikuislukion oppimäärä?

Lukioasetuksen mukaan aikuisten lukiokoulutuksen koko oppimäärä sisältää vähintään 88 opintopistettä. Aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa opetusta annetaan keskimäärin 9 tuntia 20 minuuttia opintopistettä kohden. Aikuisten lukiokoulutuksessa ei tarvitse opiskella taito- ja taideaineita.

Missä aikuisten lukiokoulutusta järjestetään?

Aikuisille tarkoitettua lukiokoulutusta järjestetään lähinnä aikuislukioissa. Opetusta toteutetaan monimuotoisesti (lähiopetus, etäopetus, verkko-opetus, itsenäinen opiskelu). Myös monet muut lukiot tarjoavat aikuisillekin mahdollisuuden lukio-opintoihin, samoin jotkut kansanopistot. Lukio-opintoja voi suorittaa myös aineopiskelijana.