Toimeentulo

Opintotuki

Mitä on opintotuki?
Opiskelijat voivat saada Kelasta opintotukea peruskoulun jälkeisiin opintoihin. Opintotuen tarkoitus on turvata opiskelijan toimeentulo opiskelun aikana. Opintotukeen kuuluvat opintoraha ja opintolainan valtiontakaus.

Opintorahaan voi tilanteesta riippuen sisältyä opintorahan huoltajakorotus sekä opintorahan oppimateriaalilisä.

Lisäksi Manner-Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea, joka ei liity opintotukeen. Ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevilla ja asuvilla sekä kansan- tai urheiluopiston maksullisilla linjoilla opiskelevilla, jotka asuvat opiston asuntolassa, on oikeus opintotuen asumislisään.

Opintotukea voidaan maksaa päätoimisiin, vähintään kaksi kuukautta kestäviin opintoihin. Opintotuesta löytyy tarkemmin tietoa Kelan sivuilta.

Voiko lukiolainen saada opintotukea?
Yli 17-vuotias lukiolainen voi saada opintotukea, mikäli opinnot ovat päätoimisia, eivätkä vanhempien tai omat tulot leikkaa tukea pois. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai 2 ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Tukioikeus päättyy viimeistään ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

Opintotuen suuruuteen vaikuttavat ikä, oppilaitos, asumismuoto, vanhempien tulot sekä siviilisääty. Jos hakija on alle 18-vuotias tai asuu vanhempansa luona, vanhempien tulot voivat pienentää tai korottaa opintotuen määrää tai estää sen saamisen. Kelan laskurilla voi arvioida mahdollisen opintotuen määrää.

Alle 17-vuotiaalla voi olla mahdollisuus saada opintorahan oppimateriaalilisää. Muuta opintorahaa ei tällöin voi saada, koska samaan aikaan maksetaan lapsilisää. Kun nuori täyttää 17 vuotta, voi hän saada myös muuta opintorahaa seuraavan kuukauden alusta alkaen.

Alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja voi saada opintorahan lisäksi opintorahan huoltajakorotuksen.

Kuinka suurta opintotukea lukio-opiskelija saa?
Opintotuen suuruuteen vaikuttavat ikä, oppilaitos, asumismuoto, vanhempien tulot sekä siviilisääty. Siksi oman opintotukensa suuruuden voi parhaiten selvittää Kelan laskurilla.

Opintorahan määriä tarkistetaan vuosittain hintojen muutoksen mukaisesti (kansaneläkeindeksi). Jos saat opintorahaa, sen määrä tarkistetaan hakemuksetta.

Miten opintotukea haetaan?
Opintotukea haetaan Kelasta. Opintotukea voi ja kannattaa hakea heti, kun on saanut tiedon siitä, että on hyväksytty oppilaitokseen. Yksinkertaisinta on hakea opintotukea Kelan verkkopalvelussa, jonne kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vaihtoehtoisesti voit täyttää lomakkeen ja postittaa sen, tai palauttaa sen mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen.

Lukiolaisen tulee täyttää toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu opintotukihakemus. Jos hakemukseen tarvitaan liitteitä, niistä saa luettelon asiointipalvelussa. Liitteet voi lähettää sähköisesti asiointipalvelun kautta. Liiteluettelossa on myös vastauslähetystunnus, jolla voi postittaa liitteet maksutta Kelaan. Opintotuen hakuohjeet löydät täältä.

Mikä on lukuvuoden tukikuukausien määrä?
Opintotukilain mukaan lukiokoulutuksessa opintotuki voidaan myöntää enintään 10 tukikuukaudeksi lukuvuodessa. Asumistuen saaminen ei edellytä opiskelua eikä siinä huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja, mutta opintoraha huomioidaan tulona. Opintolainaa ei huomioida tulona. Asumistuki ei vaikuta opintotuen saamiseen eikä sitä huomioida tulona opintotuessa.

Voiko lukiolainen saada opintolainaa?
Pääsääntöisesti lukio-opiskelija voi saada opintolainan valtiontakauksen, jos hän saa opintorahaa. Takausta haetaan samalla kertaa muun opintotuen kanssa, tai sen voi hakea erikseen jälkeenpäin.

Vaikka opintorahaan ei oikeutta olisikaan, lainatakaus voidaan kuitenkin myöntää, jos lukiolainen on 18–19-vuotias, asuu vanhempiensa luona eikä voi saada opintorahaa vanhempien tulojen perusteella. Tällöin vanhempien tulot eivät estä lainatakauksen saamista. Lainatakaus voidaan myöntää myös, jos vanhempien tulot ovat alle 64 400 euroa vuodessa ja lukiolainen on alle 17-vuotias, ei asu vanhempiensa luona, eikä voi saada opintorahaa, koska on oikeutettu lapsilisään.

Alle 18-vuotias voi saada lainaa 300 euroa kuussa ja 18 vuotta täyttänyt 650 euroa kuussa.

Miten omat tulot vaikuttavat opintotukeen?
Omat tulot vaikuttavat siihen, kuinka monelta kuukaudelta kalenterivuodessa voi nostaa opintotukea. Tukeen vaikuttavia tuloja ovat mm.:

  • palkka- ja palkkiotulot
  • veronalaiset sosiaalietuudet (opintotukea, koulumatkatukea, yleistä asumistukea, lapsilisää ja opintolainaa ei kuitenkaan huomioida)
  • pääomatulot

Tukikuukausi on kuukausi, jolta on saanut opintorahaa, oppimateriaalilisää, opintorahan huoltajakorotusta tai opintotuen asumislisää. Yleinen asumistuki ei vaikuta opintotuen vuositulorajaan. Asumistukea ei tule huomioida tukikuukautena.

Vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 696 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 2 078 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti (v. 2020 ja 2021). Tulot voi saada milloin tahansa kalenterivuoden aikana, kunhan ne eivät ylitä vuositulorajaa.

Jos tulot ylittävät vuositulorajan enintään 232 eurolla (v. 2020 ja 2021), tukea ei tarvitse perua tai palauttaa eikä maksaa sitä takaisin myöhemmin opintotuen tulovalvonnassa. Jos tulot ylittävät vuositulorajan suuremmalla summalla, opintotukea on maksettu liikaa ja sitä joudutaan perimään takaisin. Liikaa maksettu opintotuki kannattaa palauttaa vapaaehtoisesti seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä – tämän jälkeen Kela perii summan 7,5 prosentilla korotettuna. Ajankohtaiset tiedot löytyvät aina Kelan sivuilta.

Opiskelijan täytyy itse huolehtia siitä, etteivät vuositulot ylitä omaa vuositulorajaa. Tuloina huomioidaan veronalaiset bruttotulot. Oman vuositulorajan voi tarkistaa Kelan asiointipalvelussa.

Rajoja voi arvioida myös opiskelijan omien tulojen laskureilla. Vuositulojen ennakkotiedot voi tarkistaa verkossa; toiminto on käytössä huhtikuussa. Vuositulojen määrän voi myös tarkistaa esitäytetyn veroilmoituksen avulla.

Miten vanhempien tulot vaikuttavat opintotukeen?
Jos hakija on alle 18-vuotias tai asuu vanhempansa luona, vanhempien tulot voivat pienentää tai korottaa opintotuen määrää tai estää sen saamisen. Opintorahan määrää voidaan myös korottaa, jos vanhemmat ovat pienituloisia.

Vanhempien tulot eivät vaikuta opintotukeen, mikäli hakija on yli 18-vuotias itsenäisesti asuva, naimisissa tai alaikäisen lapsen huoltaja.

Vanhempien tulot vaikuttavat itsenäisesti asuvilla opiskelijoilla kuitenkin seuraaviin asioihin:

  • alle 18-vuotiailla opintorahan oppimateriaalilisän saamiseen
  • 17-vuotiailla opintorahan perusmäärän korottamiseen
  • alle 17-vuotiailla opintolainan valtiontakauksen saamiseen

Vanhempien tulot otetaan huomioon viimeksi vahvistetun verotuksen tietojen perusteella. Kela saa tiedon vanhempien tuloista suoraan Verohallinnolta, joten niitä ei tarvitse erikseen ilmoittaa Kelalle.

Jos vanhempien tulot ovat nykyään vähintään 20 prosenttia pienemmät kuin viimeksi toimitetussa verotuksessa, hakija voi ilmoittaa opintotukihakemuksessa vanhempiensa muuttuneet tulot ja opintotuki voidaan myöntää niiden perusteella.

Opintotukeen vaikuttavat biologisten tai adoptiovanhempien tulot, mutta eivät esimerkiksi sijaisvanhempien tulot. Myös vanhemman uuden aviopuolison tulot vaikuttavat alle 18-vuotiaan tukeen, mikäli opiskelija asuu heidän kanssaan.

Lue lisää vanhempien tulojen vaikutuksista Kelan sivuilta.

Mikä on oppimateriaalilisä ja miten sitä voi saada?
Opintorahan oppimateriaalilisää voivat saada ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittavat opiskelijat. Oppimateriaalilisää voi saada lapseton ja naimaton opiskelija, jonka vanhempien vuositulot ovat enintään 41 100 euroa ja joka:

  • asuu vanhempansa luona ja on alle 20-vuotias tai
  • asuu itsenäisesti ja on alle 18-vuotias.

Opintorahan oppimateriaalilisä on 46,80 euroa kuukaudessa, ja se myönnetään automaattisesti opintotukea saaville opiskelijoille, joilla ehdot täyttyvät. Oppimateriaalilisää voivat saada myös 15- ja 16-vuotiaat, vaikka he eivät voi saada muuta opintorahaa. Jos opintotukea ei vielä saa, mutta ehdot oppimateriaalilisään täyttyvät, kannattaa sitä hakea opintotukihakemuksella Kelan asiointipalvelussa.

Voiko lukiolainen saada opintotukeen huoltajakorotusta?
Jos lukiolainen on alle 18-vuotiaan lapsen huoltaja, voi hän saada opintorahan lisäksi opintorahan huoltajakorotuksen, joka on 100 euroa kuukaudessa.

Voiko lukiolainen saada kesällä opintotukea?
Kyllä voi, kesästä 2020 lähtien. Tuki voidaan myöntää, jos lukiolainen suorittaa lukion oppimäärään sisältyviä opintoja. Oppilaitoksen järjestämien opintojen on kestettävä vähintään 18 kalenteripäivän ajan jokaisena kuukautena, jolle opiskelija hakee tukea.

Opintotukea ei voida myöntää, jos lukiolainen opiskelee itsenäisesti. Itsenäistä opiskelua on esimerkiksi ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan oppilaitoksen todistus kesäopinnoista. Tarvittavat liitteet voi lähettää verkossa Kelan asiointipalvelussa, kuten hakemuksenkin.

Koulumatkatuki

Mitä on koulumatkatuki?
Koulumatkatuki korvaa päivittäisten koulumatkojen kustannuksia. Kela maksaa koulumatkatukea lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleville. Koulumatkatuesta säädetään koulumatkatukilaissa.

Lisätietoa koulumatkatuesta saa Kelan sivuilta. Tuen määrää voi arvioida laskurilla.

Milloin lukiolainen voi saada koulumatkatukea?
Päätoimisesti lukiossa opiskeleville voidaan maksaa koulumatkatukea, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa. Poikkeuksia tähän ovat Waltti-seutuliikenne, koulukuljetus ja itse järjestetty kulkutapa, joita 54 euron vähimmäissumma ei koske. Opiskelijan oma maksuosuus koulumatkakustannuksista on enintään 43 euroa kuukaudessa.

Jotta koulumatkatukea voi saada, yhdensuuntaisia koulumatkoja tulee olla vähintään 7 viikossa. Tukea voi saada vain kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Siksi tukeen oikeuttavan ajan pitää kestää yhtäjaksoisesti vähintään 18 päivää ja kuukaudessa tulee olla vähintään 18 tukeen oikeuttavaan aikaan kuuluvaa päivää.

Koulumatkatuen saaminen edellyttää, että opiskelija asuu ja opiskelee Suomessa. Ikä, tulot tai omaisuus eivät vaikuta koulumatkatukeen. Koulumatkatukeen ei ole oikeutettu etä- tai yksityisopetuksena järjestettävän koulutuksen opiskelija.

Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset on määritelty koulumatkatukilaissa.

Voiko koulumatkatukea saada omalla kulkuneuvolla kulkemiseen?
Mikäli joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä, opiskelija voi matkustaa kouluun itse valitsemallaan tavalla, esimerkiksi omaa autoa käyttäen tai kaverin kyydillä.

Koulumatkatukea voidaan maksaa omalla kulkuneuvolla kulkemiseen myös seuraavissa tapauksissa:

  • Koulumatkaa, jolla ei ole joukkoliikennettä tai koulukuljetusta, on yhteen suuntaan yli 5 kilometriä.
  • Edestakainen koulumatka kestää julkisella liikenteellä tai koulukuljetuksella keskimäärin yli 3 tuntia päivässä. Kestoon lasketaan mukaan sekä matkustus- että odotusaika.
  • Koulumatka on opiskelijalle vaikea tai rasittava (esimerkiksi vamman, sairauden tai lasten päivittäisten hoitojärjestelyiden takia).
  • Opiskelija voi käyttää julkista liikennettä tai koulukuljetusta vain enintään kuudella yhdensuuntaisella koulumatkalla viikossa. Opiskelijan on siis viikon aikana järjestettävä kulkutapansa itse vähintään neljällä koulumatkalla yhteen suuntaan.
  • Koulumatka tai kulkutapa vaihtuu useita kertoja kuukauden tai lukuvuoden aikana.

Tuen määrä riippuu matkan pituudesta, ja siinä huomioidaan aina sekä meno- että paluumatka. Kela korvaa matkan kustannuksia enintään 100 kilometriin asti. Jos matka yhteen suuntaan on pidempi, maksat 100 kilometrin ylittävältä osalta matkakustannuksesi itse.

Lisätietoa omalla kulkuneuvolla matkustamisesta Kelan sivuilta.

Millaista koulumatkatukea joukkoliikennettä käyttävä saa?
Koulumatkatukilain mukaan tuki oikeuttaa kuukauden ajalle saatavaan halvimpaan mahdolliseen lippuun. Oppilaitos antaa opiskelijalle ostotodistuksen, jolla lipun voi ostaa alennettuun hintaan. Käytänteissä on myös eroja eri paikkakuntien ja palveluntarjoajien osalta; ajantasaista lisätietoa löytyy Kelan sivuilta (Matkahuolto, Waltti-liikenne, muu joukkoliikenne).

Jos kouluun kulkee julkisella liikenteellä, matkalipusta joutuu maksamaan itse enintään 43 euroa kuukaudessa. Kela maksaa sen yli menevän hinnan koulumatkatukena kuljetuksen järjestäjälle tai hakijalle itselleen.

Lukuvuoden viimeinen lippu pitää ostaa viimeistään 2 viikkoa ennen viimeistä opiskelupäivää. Valmistumisen tai opintojen keskeyttämisen jälkeen ei saa ostaa uusia lippuja, mutta voi kuitenkin käyttää kortilla olevat matkat loppuun.

Miten koulumatkatukea haetaan?
Tukea haetaan Kelalta joka lukuvuodeksi (1.8.–31.7.) erikseen. Hakemus toimitetaan kuitenkin omaan oppilaitokseen. Koulumatkatukea ei voi hakea verkossa Kelan asiointipalvelussa.

Koulumatkatukea voi saada aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta alkaen. Esimerkiksi jos lukiolainen haluaa saada tukea elokuun alusta alkaen, hakemus on jätettävä oppilaitokseen syyskuun loppuun mennessä.

Ohjeita ja tukea hakemiseen löytyy Kelan sivuilta.

Asumistuki

Voiko lukiolainen saada yleistä asumistukea?
Pienituloinen ruokakunta voi saada yleistä asumistukea asumismenojensa vähentämiseksi. Yleensä ruokakunnan muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon.

Opiskelijat saavat yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin asiakkaat. Tukea myönnettäessä ei siis huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja. Alle 18-vuotias itsenäisesti asuva lukiolainen voi saada yleistä asumistukea, jos saa myös esimerkiksi opintotukea – muutoin hänet katsotaan yleensä vanhempansa ruokakuntaan kuuluvaksi.

Mikä on asumistuen määrä?
Maksettavan asumistuen määrä vaihtelee asuinpaikan sekä ruokakunnan kuukausitulojen mukaan.

Kela maksaa tukea hyväksyttävistä asumismenoista, jotka vaihtelevat asumismuodon mukaan. Hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Vaikka hyväksyttävien asumismenojen määrä olisi enimmäisasumismenoja suurempi, asumistuen määrä lasketaan enimmäisasumismenojen mukaan.

Yksin vuokralla asuvan asumismenoina huomioidaan asuinkunnasta riippuen enintään 352–520 e/kk. Asumistuen määrä kasvaa ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden määrän mukaan. Asumistuki on enintään 80 % enimmäisasumismenojen suuruisista hyväksyttävistä asumismenoista, jos tulot eivät vaikuta asumistukeen.

Asumistuen määrään vaikuttavat myös ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden bruttotulot. Asumistuen määrää laskettaessa jokaisen henkilön tulot arvioidaan joko keskiarvotulona tai jatkuvina tuloina.

Jokaisen ruokakuntaan kuuluvan henkilön kuukausittaisesta palkkatulosta tehdään 300 euron ansiotulovähennys. Kelan sivuilta löytyvät tulojen alarajataulukot (tulojen määrä, joka ei pienennä asumistukea) ja tulojen ylärajataulukot (tulot, joilla asumistukea ei voi saada). Huomioitavaa on, että opintoraha on asumistuessa huomioitavaa tuloa, mutta esimerkiksi opintolaina, oppimateriaalilisä tai lapsilisä eivät ole. Opintorahasta ja muista sosiaalietuuksista ei tehdä ansiotulovähennystä, koska ne eivät ole palkkatuloa.

Asumistuen määrä tarkistetaan vuosittain. Kela tarkistaa asumistuen myös vuositarkistusten välillä, mikäli ruokakunnan olosuhteet muuttuvat, eli esimerkiksi kun ruokakunnan tulot nousevat vähintään 400 e/kk tai pienenevät vähintään 200 e/kk edellisen päätöksen tuloihin verrattuna. Tarkistus tehdään myös, jos ruokakunnassa tapahtuu muutoksia tai ruokakunta muuttaa.

Miten yleistä asumistukea haetaan?
Asumistukea voi hakea Kelan asiointipalvelussa tai erillisellä lomakkeella. Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteisen asumistuen. Yleistä asumistukea voi saada takautuvasti hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta. Vuokralla asuminen on todistettava vuokrasopimuksella.

Avo- ja aviopuolisot sekä yhteisellä vuokrasopimuksella asunnon vuokranneet henkilöt kuuluvat aina samaan ruokakuntaan.

Vaikka kämppäkavereilla olisi erilliset vuokrasopimukset, kuuluvat he samaan ruokakuntaan, jos he vuokrasopimuksen tai sen liitteen mukaan ovat yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.

Yleisen asumistuen määrää voi arvioida Kelan laskurilla. Kelan ohjeet yleisen asumistuen hakemiseksi löytyvät täältä.

Lapsilisä

Mitä on lapsilisä?
Lapsilisää maksetaan alle 17-vuotiaista lapsista, jotka asuvat Suomessa. Tuki maksetaan vanhemmalle tai huoltajalle, jonka luona lapsi asuu ja joka pääasiallisesti huolehtii lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.

Lapsilisän määrä vaihtelee 94,88 eurosta 182,69 euroon riippuen perheen lapsiluvusta. Lisää maksetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana lapsi täyttää 17 vuotta. Yksinhuoltaja voi saada 63,30 euroa kuukaudessa yksinhuoltajakorotusta jokaisesta lapsesta, josta saa lapsilisää. Omaisuus ja tulot eivät vaikuta lapsilisän määrään.

Lapsilisästä säädetään lapsilisälaissa.