Opiskelu ja opetus

Opintojen suorittaminen

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko opiskelija suorittaa opintoja itsenäisesti?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan tai rehtorin kanssa erikseen sopimallaan tavalla yhden tai useamman opintokokonaisuuden itsenäisesti opiskellen. Kyseeseen voi tulla myös pienempi osa opinnoista.

Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

Kuinka suurta työmäärää yksi opintopiste edellyttää? Entä yksi kurssi?
Voimassa olevan lukioasetuksen mukaan 1.8.2021 alkaen yhden opintopisteen kesto on keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia yhtä opintopistettä kohden. Opintopisteistä muodostetaan opintojaksoja.

Vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin opintoihin sovelletaan puolestaan jo kumottua vanhaa lukioasetusta. Vanhan lukioasetuksen mukaan yhden kurssin kesto on keskimäärin 38 tuntia, jotka voivat jakautua yhden tai useamman opetusjakson ajalle. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia. Joissain oppilaitoksissa käytössä ovat 75 minuutin oppitunnit.

Vanhan lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan myös edellyttää suoritettavan myös itsenäisesti, mikä tarkoittaa, että lähi- tai etäopetuksena pidettäville oppitunneille osallistumisen lisäksi opiskelijalta voidaan edellyttää itsenäisten tehtävien suorittamista (kotitehtävät). Opiskelijalle voidaan myös vanhan lukioasetuksen mukaan myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

Onko lukion tarjottava kaikki pakolliset ja syventävät valtakunnalliset kurssit tai opintojaksot?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Opiskelijalle on tarjottava tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetyt pakolliset kurssit/opintojaksot ja syventävät valtakunnalliset kurssit/opintojaksot siten, että lukion oppimäärä on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja että opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon.

Kuinka lukiokurssi tai opintojakso suoritetaan?
Pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen, mikäli opiskelijaa ei ole siitä vapautettu, sekä tekemällä siihen kuuluvat tehtävät ja/tai kokeet.

Saavatko opettajan määräämät esimerkiksi poissaolon korvaavat tehtävät olla korvattavia tehtäviä työläämpiä?
Lukiolaissa ei ole suoraan säädöstä asiasta, joten kannattaa keskustella opettajan kanssa, jos korvaava tehtävä tuntuu kohtuuttomalta.

Opintojen kesto

(Päivitetty 3.9.2021)

Kuinka pitkä on lukion lukuvuosi?
Lukion lukuvuosi kestää tavallisesti noin yhdeksän kuukautta. Syyslukukausi alkaa yleensä elokuun puolivälissä ja kevätlukukausi päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Koulujen työ- ja loma-ajoista ilmoitetaan yleensä lukion tai koulutuksen järjestäjän, kuten kunnan verkkosivuilla.

Millä perusteella lukio-opinnoille voi hakea lisäaikaa?
Mikäli opiskelija suunnittelee käyttävänsä lukio-opintoihin enemmän kuin neljä vuotta, on hänen syytä olla yhteydessä lukion opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Lisäajan saamisen perusteeksi saattavat riittää erityisen laajat lukio-opinnot, haastava harrastus tai työ, tai terveydelliset taikka sosiaaliset syyt.

Kuinka kauan lukion suorittaminen kestää?
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme lukuvuotta. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-opiskelijana?
Lukiolain mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan.

Jos opiskelut venyvät yli neljän vuoden mittaisiksi vaihto-opintojen vuoksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitanee pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Opetuskieli

(Päivitetty 3.9.2021)

Millä kielellä lukio-opetusta voidaan antaa?
Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.

Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin mainituilla kielillä. Jos opetusta annetaan oppilaitoksessa useammalla kuin yhdellä kielellä, saa opiskelija valita opetuskielen.

Opinto-ohjaus

(Päivitetty 11.8.2021)

Mitä lukion opinto-ohjaus on?
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan ohjaus on lukion toiminnassa kokonaisuus, jonka tulee syventää perusopetuksessa annettua ohjausta jatkumona lukion jälkeisiin opintoihin. Ohjauksen avulla opiskelija parantaa valmiuksiaan selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa sekä oppii arvioimaan lukio-opintoja ja jatko-opiskelua koskevia valintojaan tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan, miten siirtymävaiheen yhteistyötä toteutetaan perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen sekä muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa. Järjestelyt siis eroavat toisistaan eri lukioissa ja eri paikkakunnilla. Lukioiden tulee kehittää korkeakoulujen kanssa tapoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille orientoivat opinnot korkea-asteella sekä vaihtoehtoiset väylät hakeutua jatko-opintoihin. Lisäksi paikallisesti kuvataan, miten yhteistyötä toteutetaan paikallisen työelämän, työ- ja elinkeinopalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen sekä muiden toimijoiden kanssa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan myös, miten ohjauksella varmistetaan opiskelijan mahdollisuus kehittää kansainvälisyys-, työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Kuuluuko opinto-ohjaukseen myös henkilökohtaista ohjausta?
Kyllä kuuluu. Lukiolain mukaan lukiolaisella on oikeus saada säännöllisesti oppimäärään kuuluvan opinto-ohjauksen lisäksi tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan ohjausta tulee eriyttää esimerkiksi ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.

Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen opiskelijan esittämän selvityksen perusteella.

Voiko opinto-ohjausta saada vielä lukion jälkeen?
Tietyissä tapauksissa kyllä. 1.8.2021 alkaen lukiokoulutuksen oppimäärän suorittaneella henkilöllä, joka ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta valmistumista seuraavan vuoden aikana omalla lukiollaan.

Erityisopetus ja oppimisen tuki

(Päivitetty 11.8.2021)

Onko lukiolaisella oikeus erityisopetukseen ja oppimisen tukeen?
Kyllä on. Lukiolain mukaan lukiolaisilla on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti, esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi.

Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä, ja tukitoimet kirjataan opiskelijan näin halutessa opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Millaisin perustein lukiolaisella on mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin?
Lukiolain mukaan opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää osittain yleisistä järjestelyistä poikkeavasti, jos se on perusteltua opiskelijan sairauteen, vammaan tai muuhun terveydentilaan liittyvistä syistä. Näin voidaan toimia myös silloin, jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot tai jos lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.

Mitä oppimisen tuki ja erityisopetus lukiossa ovat?
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan erityisopetus ja muu oppimisen tuki mahdollistavat opiskelijoiden yhdenvertaisen aseman. Tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa, edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan sekä antaa valmiuksia jatko-opintoihin siirtymiseen. Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä oppimisvaikeudet johtuvat. Oppimisvaikeudet voivat johtua esimerkiksi luku- ja kirjoitusvaikeuksista, matemaattisista tai tarkkaavuuden vaikeuksista, sairaudesta, vammasta tai elämäntilanteesta.

Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla sekä hyödyntämällä erilaisia opintojen valintamahdollisuuksia. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus taas on erityisopettajan antamaa opetusta, joka tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa yhteisopettajuutena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Erityisopettaja tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa tukea tarvitsevan opiskelijan oppimiseen ja opetukseen liittyvissä kysymyksissä.

Vaikuttaako erityisen tuen tarve opintojen arviointiin?
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan oppimisen tuen tarpeet tulee ottaa opintojen arvioinnissa huomioon. Esimerkiksi sairaudesta tai vammasta johtuvat haasteet, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Tavallisimpia erityisjärjestelyjä arviointitilanteissa:

  • Lisäajan antaminen arviointitilanteissa
  • Pienryhmätilan käyttäminen
  • Materiaalin kirjasinkoon suurentaminen
  • Mahdollisuus käyttää erillistä näyttöä

Miten erityisen tuen tarve huomioidaan ylioppilaskirjoituksissa?
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä tulee tiedottaa opiskelijalle heti lukio-opintojen alkaessa ja aina tarpeen mukaan. Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus kokeilla erityisjärjestelyjä lukio-opintojen aikana, jotta niiden tarvetta ja toimivuutta voidaan arvioida. Tarvittaessa opiskelijaa ohjataan tarvittavien lausuntojen hankkimisessa ja erityisjärjestelyjen hakemisessa ylioppilastutkinnon kokeita varten.

Kuulo-, näkö- tai muu vamma, sairaus, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus, erityisen vaikea elämäntilanne ja vieraskielisyys voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnon järjestelyissä ja arvostelussa.

Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) hyväksymät erityisjärjestelymahdollisuudet ylioppilaskokeessa (ks. erillinen liite):

  • Lisäaika kokeessa
  • Erillinen pienryhmätila
  • Lepäämiseen tarkoitettu tila
  • Oikeus suurentaa kirjasinkokoa tai käyttää suurempaa näyttöä
  • Näkövammaisen apuvälineillä suoritettava koe
  • Ääniaineistoiltaan rajoitettu koe
  • Avustajan käyttö (esim. avustettu tulostus ja skannaus, apuvälineiden kanssa tai wc-käynneillä avustaminen, koesuorituksen tekemisessä avustaminen)

Hakemus ylioppilastutkinnon kokeiden erityisjärjestelyistä on toimitettava YTL:lle viimeistään 30. marraskuuta (kevään tutkinto) ja 30. huhtikuuta (syksyn tutkinto).

Opiskelijalla on YTL:n mukaan mahdollisuus myös tiettyihin järjestelyihin, jotka eivät edellytä erillistä hakemusta tai päätöstä (ks. erillinen liite):

  • Kokelaalla saa olla ilman erillislupaa mukana tarvitsemansa lääkkeet, sairauden hoidossa välttämättömät välineet, vammaisuuden edellyttämät apuvälineet, suurennuslasi, lisävalaisin tai värillinen viivain tai kalvo sekä korvatulpat tai kuulosuojaimet.
  • Koejärjestelmän omien ohjelmistojen säädöt ja merkitsemisvälineet voivat helpottaa tekstien ja aineistojen hahmottamista ja vähentää lukemisesta aiheutuvaa rasitusta.
  • Koetilan istumajärjestystä laadittaessa sijoittelussa voidaan ottaa huomioon kokelaan erityiset tarpeet, ja hyödyntää esimerkiksi vessapassia.
  • Jos Kela on myöntänyt kokelaalle oikeuden kuulovammaisen, kuulonäkövammaisen tai puhevammaisen henkilön opiskelutulkkaukseen, kokelas voi käyttää tulkkia ilman erillistä erityisjärjestelypäätöstä ylioppilastutkinnon kokeiden yhteydessä.

Keneen erityisistä opetusjärjestelyistä tulee olla yhteydessä?
Kunkin koulutuksen järjestäjän paikallisessa opetussuunnitelmassa sekä oppilaitoksen toimintasuunnitelmassa määritellään, miten erityinen tuki järjestetään ja kuka siitä vastaa. Pääsääntöisesti asiaa voi viedä eteenpäin kenen tahansa opetus- tai opiskeluhuoltohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Yhteydessä voi olla siis esimerkiksi rehtoriin, opinto-ohjaajaan, aineenopettajaan, psykologiin, kuraattoriin tai erityisopettajaan.

Lukion oppimäärän arviointi

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko päättöarviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan opiskelija voi pyytää lukion oppimäärän päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintovirastolta. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Miten oppiaineen oppimäärästä annettua arvosanaa voi korottaa?
Pakollisten ja syventävien opintojen pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa:

  • Erillisellä kuulustelulla
  • Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien opintojen pohjalta saadulla lisänäytöllä
  • Opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Voiko oppiaineen oppimäärästä annettavaa arvosanaa korottaa jälkikäteen?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan opiskelijalle, joka ei ole suorittanut opintojaksoa hyväksytysti, tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin arvostelusta määräytyvä oppiaineen oppimäärän arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Saako eroava opiskelija suoritetuista opinnoistaan todistuksen?
Kyllä saa. Lukiolain mukaan opiskelijalle, jonka opiskeluoikeus on päättynyt kesken lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen, annetaan todistus suoritetuista opinnoista. Aineopiskelijalle ja lukion oppimäärän erityisessä tutkinnossa osittain suorittaneelle annetaan todistus suoritetuista oppiaineiden oppimääristä ja muista opinnoista. 

Voiko oppiaineen oppimäärästä jälkikäteen poistaa opintoja?
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan opiskelemat pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt hyväksytysti suoritetut valtakunnalliset syventävät opinnot, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien opintojen kuulumisesta oppiaineen oppimäärään ja arviointitavasta päätetään tarkemmin lukion omassa opetussuunnitelmassa.

Kuinka monta kurssia oppiaineen oppimäärästä voi olla arvosanaltaan hylättyjä?
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy ainoastaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien opintojen pohjalta. Näistä hylättyjä arvosanoja (arvosana 4) voi olla enintään seuraavasti:

Opiskelijoiden opiskelemat pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisia syventävät kurssit yhteensä / joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään:

  • 1–2 kurssia / enintään 0 hylättyä
  • 3–5 kurssia / enintään 1 hylätty
  • 6–8 kurssia / enintään 2 hylättyä
  • 9 kurssia tai enemmän / enintään 3 hylättyä

Opiskelijoiden opiskelemia pakollisia ja valinnaisia opintoja / joista voi olla hylättyjä opintoja enintään:

  • 2–5 opintopistettä / enintään 0 opintopistettä
  • 6–11 opintopistettä / enintään 2 opintopistettä
  • 12–17 opintopistettä  / enintään 4 opintopistettä
  • 18 opintopistettä tai enemmän / enintään 6 opintopistettä

Miten oppiaineiden oppimäärien arvosanat määräytyvät?
Kunkin oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Mistä oppiaineen oppimäärä muodostuu?
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Mitä lukion päättötodistukseen merkitään?
Lukioasetuksen mukaan lukion koko oppimäärän (ks. kysymys) suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Päättötodistukseen merkitään opiskelijan opiskelemien oppiaineiden oppimäärien arvosanat.

Kurssin tai opintojakson arviointi

(Päivitetty 3.9.2021)

Kuka päättää arvioinnista?
Lukiolain mukaan kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Onko arviointiperusteista tiedotettava opiskelijaa?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin/opintojakson arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin/opintojakson alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Voiko arviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan opiskelijan arviointia koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan opiskelija voi pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tulee tehdä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi vaatia arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa säädetään. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen aluehallintovirasto voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen, hylätä oikaisuvaatimuksen tai palauttaa asian rehtorille uudelleen käsiteltäväksi.

Voiko hylätyn suorituksen kurssista tai opintojaksosta uusia?
Kyllä voi. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä arvosanaa siten, että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Uusimisen käytännöistä määritellään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmasta. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista ja lopulliseksi arvosanaksi tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.

Puolestaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen osoittamalla osaamista kurssin keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Tarkemmin uusimisen tavoista määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Voiko hyväksyttyä arvosanaa korottaa?
Kyllä voi. Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan opiskelijalla on oikeus korottaa hylättyä arvosanaa siten, että hän voi osoittaa osaamistaan opintojakson keskeisissä tiedoissa ja taidoissa. Uusimisen käytännöistä määritellään tarkemmin paikallisessa opetussuunnitelmasta. Arvioinnin tulee tällöinkin olla monipuolista ja lopulliseksi arvosanaksi tulee eri uusimiskertojen arvosanoista paras.

Puolestaan vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Arvioinnin tulee olla tällöinkin monipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi.

Onko kesken jäänyt kurssi/opintojakso aloitettava alusta?
Tämä riippuu tilanteesta. Mikäli opiskelijalta puuttuu ainoastaan koesuoritus, voidaan se yleensä tehdä myöhemmin ilman, että opiskelija joutuu osallistumaan kurssille/opintojaksolle uudestaan. Mikäli keskeytymisen syynä ovat runsaat poissaolot, on kurssi/opintojakso yleensä aloitettava alusta.

Sekä uusien vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteiden että vanhojen vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaan kesken olevan kurssin/opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Keskeytyneeksi merkatut opinnot (K) on yleensä aloitettava alusta. Osallistutuksi merkityt opinnot (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Kannattaa muistaa, että opiskelijalle voidaan myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti opiskellen. Katso tähän liittyvä kysymys.

Miten kesken jäänyt suoritus merkitään?
Sekä uusien vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteiden että vanhojen vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaan kesken olevan kurssin/opintojakson merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä päätetään paikallisessa opetussuunnitelmassa.

Kesken jäänyt kurssi/opintojakso merkitään yleensä joko keskeytynyt (K) tai osallistunut (O) -merkinnällä. Kesken jääneitä suorituksia ei lasketa opiskelijan kokonaisopintomäärään. Keskeytyneet opinnot (K) on yleensä aloitettava alusta, osallistut opinnot (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Mistä voidaan antaa numeroarvosanan sijaan suoritusmerkintä?
Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä (S). 

Vuoden 2019 opetussuunnitelman perusteiden mukaan muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.

Vuoden 2015 opetussuunnitelman perusteiden mukaan suoritusmerkintä (S) voidaan antaa myös teemaopintojen kursseista. Lisäksi valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla suoritusmerkinnällä.

Millaisia arvosanoja lukiossa käytetään?
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät opinnot arvioidaan numeroin asteikolla 4–10. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.

Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S), hylätty (H) tai sanallinen arviointi.

Miten opinnot arvioidaan?
Arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa arviointikeskusteluja.

Mikä on arvioinnin tarkoitus?
Lukiolain mukaan opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Lukiolain mukaan opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen.

Opiskelun maksullisuus

(Päivitetty 3.9.2021)

Onko lukio-opinnot maksullisia?
Jos olet aloittanut lukio-opintosi suoraan peruskoulun jälkeen syksyllä 2021 tai tämän jälkeen, olet oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä voimaan tulleen maksuttoman toisen asteen piirissä. Näin ollen koulutuksen järjestäjän tulee kustantaa sinulle kaikki opiskeluvälineet ja opetuksessa käytettävät tarvikkeet, pakolliset ylioppilaskokeet sekä yli 7 kilometrin koulumatkat. 

Huomaathan kuitenkin ettei erityistä harrastuneisuutta painottavissa opinnoissa tarvittavat henkilökohtaiset välineet, kuten soittimet ja urheiluvälineet, joita opiskelija käyttää myös muuten kuin opetuksen yhteydessä, kuulu maksuttomuuden piiriin. Nämä välineet jäävät edelleen opiskelijan itsensä maksettavaksi.

Maksuttomuus ei kuitenkaan koske opintoja täydentäviä vapaaehtoisia opintoretkiä, vierailuja, tapahtumia tai muita vastaavia toimintoja, joista voidaan periä kohtuullisia maksuja. Koulutuksen järjestäjä voi siis järjestää esimerkiksi kansainvälistymiseen liittyviä ulkomaanmatkoja, joiden matka- ja majoituskustannuksista opiskelija vastaa itse. Maksuja voidaan periä vain sellaisista toiminnoista, jotka ovat opiskelijalle täysin vapaaehtoisia. Opetuksen tulee aina olla maksutonta.

Maksuttomia eivät myöskään ole vapaaehtoiset lukiolaisten perinteet, kuten vanhojen tanssit tai penkinpainajaiset.

Lisäksi jos olet aloittanut lukio-opintosi aiemmin kuin syksyllä 2021 tai et ole aloittanut opintojasi syksyllä 2021 suoraan peruskoulun päättämisen jälkeen, joudut itse kustantamaan oppimateriaalin, mahdolliset oppitunneilla käytettävät tarvikkeet sekä alle 10 kilometrin koulumatkat.

Ketkä kuuluvat maksuttoman toisen asteen piiriin ja kuinka kauan?
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen tuli voimaan syksyllä 2021 aloittaneessa koulutuksessa. Maksuttomuus koskee vain niitä opiskelijoita, jotka kuuluvat laajennetun oppivelvollisuuden piiriin. 

Maksuttomuus ei koske niitä opiskelijoita, jotka eivät kuulu laajennetun oppivelvollisuuden piiriin.

Maksuttomuus ei siis koske keväällä 2021 perusopetuksen lisäopetuksen, lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen tai ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen päättäviä opiskelijoita. Maksuttomuus ei koske myöskään muita syksyllä 2021 opintonsa aloittavia opiskelijoita, jotka eivät kuulu oppivelvollisuuslain soveltamisalan piiriin. Jos opiskelija ei kuulu maksuttomuuden piiriin, hänellä on jatkossakin oikeus opintotukilain mukaiseen oppimateriaalilisään.

Kuinka kauan oikeus maksuttomaan koulutukseen kestää?
Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestää sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta. Esimerkiksi jos opiskelija 16-vuotiaana siirtyy perusopetuksesta toiselle asteelle, hänellä on lähtökohtaisesti 4,5 vuotta oikeutta maksuttomaan koulutukseen. Tämän aikajakson sisällä maksuttomuus koskee tutkintotavoitteista koulutusta sekä erilaisia nivelvaiheen koulutuksia. Maksuttomuus ei katkea, vaikka opiskelija tämän aikajakson sisällä vaihtaa opiskelupaikkaa.

Voiko lukio periä opiskelijalta tarvikemaksuja?
Syksyllä 2021 suoraan peruskoulun jälkeen aloittaneet:

Ei voi periä, ellei kyse ole vapaaehtoisesta täydentävästä osasta.

Jos olet aloittanut lukio-opintosi aiemmin tai et ole aloittanut syksyllä 2021 suoraan peruskoulun jälkeen:

Kyllä, mutta tietyin ehdoin.

Pakolliset ja erittelemättömät oppimateriaali- ja palvelumaksut ovat laittomia. Kaikkiin opiskelijoihin kohdistuvat kiinteät maksut eivät siis tule kyseeseen.

Lukio voi kuitenkin pyytää yksittäisissä kursseissa/opintojaksoissa tarjottavista materiaaleista ja välineistä (monisteet, käsityötarvikkeet yms.) tarvikemaksuja. Lukio voi periä tällaisista materiaaleista ja tarvikkeista enintään niiden hankinta- ja tuotantokustannusten mukaisen maksun.

Opiskelijalla on kuitenkin oikeus hankkia tarvikkeet itse muuta kuin lukion kautta. Mikäli opiskelija päätyy maksamaan koulun välittämistä tarvikkeista, on hänen saatava pitää ne opintojen päätyttyä. Maksun perinnässä on tarkkaan eriteltävä, mihin kaikkiin tarkoituksiin se kohdistuu. Materiaalimaksun suorittaminen ei voi olla opintojen suorittamisen edellytys.

Lue opetusministerin vastaus (29.10.2010) eduskunnassa tarvikemaksuista esitettyyn kirjalliseen kysymykseen.

Kuinka paljon lukion oppikirjat maksava, jos opiskelija ei kuulu maksuttoman toisen asteen piiriin?
Lukion oppikirjojen hinnat vaihtelevat riippuen oppiaineesta, opintojaksosta sekä kirjan kustantajasta. Kannattaa myös muistaa, että oppikirjoja on tarjolla myös käytettyinä. Monissa lukiossa opiskelijakunta ylläpitää oppikirjavaihtoa tai -kirjastoa.

Suomen Lukiolaisten Liitto on laskenut, että esimerkkilukiolaisen kustannukset lukion oppimäärän suorittamiseen ovat noin 2700 euroa (elokuu 2019). Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot.

Mitä kustannuksia lukio-opiskelusta opiskelijalle syntyy, jos opiskelija ei kuulu maksuttomuuden piiriin?
Opiskelijalle lukio-opiskelusta kertyvät tyypillisimmät kuluerät ovat:

  • Oppikirjat ja muu paperinen tai digitaalinen oppimateriaali
  • Opiskelussa tarvittavat työvälineet, kuten kynät, kumit, viivaimet, konseptipaperit ja vihkot
  • Opiskelussa tarvittavat digitaaliset laitteet, kuten graafinen laskin, kannettava tietokone tai taulutietokone
  • Ylioppilastutkinnon maksut

Lisäksi kuluja voi opiskelijalle kertyä seuraavista:

  • Koulun mahdollisesti perimät oppimateriaali- ja tarvikemaksut
  • Koulumatkoista mahdollisesti koituvat kustannukset
  • Lukion mahdollisiin perinnetapahtumiin osallistuminen

Suomen Lukiolaisten Liitto on arvioinut, että keskivertolukiolaisen opinnot kustantavat kaikkiaan noin 2700 euroa uusilla kirjoilla (elokuu 2019). Kustannusten tarkkaan määrään vaikuttavat toki opiskelijan yksilölliset valinnat sekä se, mitä kirjoja ja kirjasarjoja kukin lukio on päättänyt käyttää. Ostamalla kirjat käytettyinä voi säästää.

Voidaanko kouluruokailusta periä maksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Poikkeuksena ovat koulun järjestämät aamu- tai välipalatarjoilut, jotka voivat olla opiskelijalle maksullisia.

Voidaanko lukiossa periä lukukausimaksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan opetus ja ohjaus ovat opiskelijalle maksuttomia. Maksuttomuudella viitataan ainoastaan lukion antaman opetuksen maksuttomuuteen, eikä se koske opiskelussa käytettäviä oppikirjoja ja oppimateriaaleja, jotka opiskelijan on itse hankittava.

Opiskelijamaksuja voidaan kuitenkin periä yksittäisten lukio-opintojen suorittajilta (aineopiskelijat) ja niiltä, jotka lukion oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta osallistuvat lukion kokeisiin.

Poissaolot

(Päivitetty 23.8.2021)

Onko läsnäolo pakollista?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Läsnäolokäytännöt ovat lukion omassa päätösvallassa ja vaihtelevat siten lukiosta toiseen. Yleisperiaatteena on, että opiskelijalle sallitaan kurssia/opintojaksoa kohden tietty määrä poissaoloja, jotka opiskelijan on selvitettävä. Täysi-ikäinen opiskelija selvittää itse omat poissaolonsa. Alaikäisen opiskelijan poissaoloselvityksiin vaaditaan yleensä huoltajan allekirjoitus.

Ovatko poissaolot riittävä peruste suorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen?
Kyllä ovat. Selvittämättömät poissaolot tai poissaolojen suuri määrä riittäviä perusteita suorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen, sillä poissaolot voivat johtaa puutteelliseen osaamisen näyttöön. Hylkäämisen kohdalla opettaja voi edellyttää opiskelijaa suorittamaan ylimääräisiä tehtäviä kurssin/opintojakson läpäisemiseksi. Keskeytymisen kohdalla kurssi/opintojakso on yleensä aloitettava alusta. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijan poissaoloa koskevista menettelyistä, eli asiasta linjataan tarkemmin lukion omissa asiakirjoissa.

Onko poissaoloselvitykseen liitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus?
Terveydellisistä syistä johtuvien poissaolojen selvittämistä varten voidaan etenkin täysi-ikäistä opiskelijaa edellyttää hankkimaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Lainsäädäntö ei kuitenkaan kerro, pitääkö jo yhdestä poissaolosta, jonka taustalla on terveydellinen syy, hankkia sairaustodistus vai riittääkö pelkkä opiskelijan oma selvitys. Käytännöt saattavat vaihdella oppilaitoksittain tai jopa opettajittain. Toivottavaa olisi, että oppilaitoksen käytännöt olisivat tässä suhteessa mahdollisimman yhdenmukaiset ja selkeät sekä opiskelijoiden kanssa yhdessä sovitut.

Voidaanko täysi-ikäistä opiskelijaa velvoittaa tuomaan vanhemmilta selvityksen poissaolostaan?
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta määrittelee, että lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Täysi-ikäisen opiskelijan on siis täysivaltaisena henkilönä itse selvitettävä poissaolonsa, eikä vanhempien allekirjoitusta tai selvitystä poissaoloista pitäisi häneltä edellyttää. On kuitenkin olemassa lukiokohtaisia käytänteitä, joiden mukaan myös täysi-ikäisiltä vaaditaan huoltajien kuittaus, sillä lukiolaissa on määritelty koulutuksen järjestäjälle päätösvalta poissaolokäytänteistä.

Kurinpito

(Päivitetty 11.8.2021)

Millaisia kurinpitotoimia opiskelijaan voidaan kohdistaa?
Lukiolain mukaan opiskelijaan voidaan kohdistaa erilaisia kurinpitotoimenpiteitä:

  1. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta, tai muuten rikkoo järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.
  2. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
  3. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi, tai opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
  4. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2019) mukaan kurinpitokeinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten kostamis- tai loukkaamistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Voidaanko lukio-opiskelija jättää jälki-istuntoon?
Ei voida. Opiskelijaan voidaan kohdistaa vain edellä mainittuja kurinpitotoimia.

Voiko opettaja tai rehtori takavarikoida opiskelijan omaisuutta?
Lukiolain mukaan opettajalla ja rehtorilla on tietyin edellytyksin oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat ja ottaa kielletyt esineet ja aineet haltuunsa opiskelijalta. Tämä on kuitenkin tarkkaan määriteltyä.

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Tällaisia esineitä ja aineita ovat esimerkiksi aseet ja päihteet.

Näin ollen opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa edellä mainitun esineen tai aineen, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, haltuun ottamiseksi.

Tämä on mahdollista, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei niitä ole hänen hallussaan. Opettajalla ja rehtorilla on myös oikeus ottaa kielletyt esineet ja aineet haltuunsa opiskelijalta.

Jos opiskelija tekee vastarintaa välttääkseen kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, on rehtorilla ja opettajalla oikeus käyttää sellaisia välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää opiskelijan ikä, tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus ja tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen puolustettavina. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita.

Muuta kuin edellä mainittua laissa kiellettyä tai vaaralliseksi luokiteltua omaisuutta opiskelijalta ei voi takavarikoida omaisuudensuojan takia, perustuen perustuslakiin. Opettaja tai rehtori ei siis voi vastoin opiskelijan omaa tahtoa ottaa haltuunsa opiskelijan omaisuutta, kuten puhelinta.

Voidaanko oppitunnilta myöhästyneeltä opiskelijalta evätä pääsy oppitunnille?
Pääsääntöisesti ei voida. Poikkeuksena on myöhästelyn toistuvuus, joka voidaan lukea paitsi häiritseväksi myös epäasialliseksi käytökseksi. Tällaisessa tapauksessa opettaja voi lukiolain hänelle suomin valtuuksin olla päästämättä opiskelijaa oppitunnille.

Koska lukiolain mukaan opiskelijalla on kuitenkin oikeus saada opetusta ja koska lukio-opetus on lähtökohtaisesti julkista, on toivottavaa, ettei tämänkaltaista käytäntöä sovellettaisi kuin toistuvissa ja oppituntia selkeästi häiritsevissä tapauksissa.

Onko kännykän tai muun laitteen käyttö riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei kännykän tai muun laitteen käyttämisellä häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta.

Onko käytettyjen tehtäväkirjojen käyttäminen sallittua?
Kyllä on. Opiskelijan on kuitenkin suoritettava tehtävänsä tunnollisesti myös käytettyä tehtäväkirjaa käyttäessään. Lukiolain mukaan opiskelijan työskentelyä, oppimista ja osaamisen kehittymistä tulee arvioida monipuolisesti. Kunkin oppiaineen arvioinnista päättää opiskelijan opettaja. Mikäli opettaja painottaa opintojakson arvioinnissa opiskelijan aktiivista tehtävien suorittamista ja mikäli käytetyn tehtäväkirjan omistava opiskelija laiminlyö opettajan antamien tehtävien itsenäisen suorittamisen, voi opettaja huomioida tämän opiskelijan kurssin/opintojakson arviointia tehdessään.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta. Opetus lukiossa on julkista, eli periaatteessa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus sen seuraamiseen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta riippumatta opiskelijan käyttämistä tai käyttämättä jättämistä välineistä ja oppimateriaaleista.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste opiskelijan poistamiseen kurssilta/opintojaksolta tai suorituksen hylkäämiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija kykenee suoriutumaan tunnollisesti ja asiallisesti käyttäytyen sekä opetusta häiritsemättä määrätyistä tehtävistä. Mikäli tehtävät edellyttävät tietyn oppimateriaalin käyttöä, on opiskelijan voitava valita itselleen parhaiten soveltuva tapa materiaaliin käsiksi pääsemiseen. Vaikka opiskelija ei halua tai voi hankkia opettajan osoittamaa oppimateriaalia, opettajan on silti kohdeltava häntä kuten muitakin opiskelijoita. Opiskelija ei kuitenkaan voi edellyttää opettajaa kopioimaan tarvitsemiaan oppikirjan osia tai muuta materiaalia.

Voidaanko opiskelija määrätä poistumaan oppitunnilta tai opetustilasta?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta, opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Voidaanko opiskelija poistaa oppitunnilta tai opetustilasta voimakeinoin?
Kyllä voidaan, mutta vain opiskelijan vastustaessa annettua poistumismääräystä. Lukiolain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta, opetustilasta tai koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata häiritsevän käytöksen tähden annettua poistumismääräystä.

Jos poistettava opiskelija vastarintaa tekemällä koettaa välttää tilasta poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää opiskelijan ikä, tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus ja tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen puolustettavina.

Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Muualla suoritetut opinnot

(Päivitetty 3.9.2021)

Voidaanko muuta kuin oppilaitosmuotoisesti hankittua osaamista tunnustaa osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Muutoin hankitulla osaamisella tarkoitetaan esimerkiksi harrastuksissa, työssä tai vapaa-ajalla itsenäisesti saavutettuja tietoja ja taitoja.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Voidaanko muualla suoritettuja opintoja lukea osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot arvioiduksi ja tunnustetuksi. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi opinnot muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, korkeakouluista, kansanopistoista, työväenopistoista tai kesälukioista. Myös ulkomaisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat tulla kyseeseen.

Muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan korvata lukion oppimäärään kuuluvia opintoja. Opiskelijan on tarvittaessa osoitettava muualta hankittu osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Opiskelijan on syytä ennen muualla suoritettavien opintojen alkua varmistaa lukionsa opettajalta tai rehtorilta, miltä osin opinnot voidaan lukea hyväksi opiskelijan lukio-opinnoissa.

Onko vaihto-opiskelijana ulkomailla suoritettuja opintoja mahdollista hyväksilukea lukio-opintoihin?
Aina kannattaa selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukio-opintoja korvaaviksi opinnoiksi.

Liikunta

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko pakolliset liikunnan opinnot suorittaa jo ensimmäisen lukuvuoden aikana?
Ei voi. Opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan opintojen opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle.

Suomi toisena kielenä -opetus

(Päivitetty 3.9.2021)

Kuka voi opiskella suomea toisena kielenä?
Vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi (tai ruotsi) toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien/opintojaksojen kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät (ks. Valtioneuvoston asetus
lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta)
. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.

Mitä on suomi toisena kielenä -opetus?
Suomi (tai ruotsi) toisena kielenä (eli S2/R2) -opetus on tarkoitettu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuville opiskelijoille.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteena on, että vieraskieliselle opiskelijalle kehittyy monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle ja että opiskelija voi opiskella täysipainoisesti suomeksi kaikkia lukion oppiaineita.

Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankitun suomen kielen perusteiden hallintaan.

Oman äidinkielen opetus

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko vieraskielinen opiskelija opiskella omaa äidinkieltään lukiossa?
Äidinkielenä opetetaan lukion opetuskielen mukaisesti suomea tai ruotsia tai opiskelijan äidinkielen mukaisesti saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

Lukiolain mukaan vieraskieliselle opiskelijalle voidaan valinnan mukaan opettaa myös tämän omaa äidinkieltä. Vieraskielinen opiskelija voi siis periaatteessa opiskella lukiossa omaa äidinkieltään, mutta lukio ei ole velvoitettu järjestämään vieraskielisten opiskelijoiden oman äidinkielen opetusta.

Jos vieraskieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko uskontokuntaan kuulumaton osallistua elämänkatsomustiedon sijaan uskonnonopetukseen?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija voi halutessaan osallistua uskonnonopetukseen.

Miten uskontokuntiin kuulumattomien opetus järjestetään?
Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opiskelijoille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3).

Miten muihin uskontokuntiin kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluville järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3) ja jos he sitä pyytävät. He voivat kuitenkin halutessaan osallistua myös evankelis-luterilaiseen (tai ortodoksiseen) uskonnonopetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.

Miten ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan vähintään kolmelle (3) ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalle opiskelijalle järjestetään tämän uskonnon mukaista opetusta. Tällöin ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien opiskelijoiden on myös osallistuttava tämän uskonnon mukaiseen opetukseen.

Voiko evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva osallistua oman uskonnon opetuksen sijaan elämänkatsomustiedon opetukseen tai muiden uskontojen opetukseen?
Ei voi. Lukiolain mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan opiskelijan on osallistuttava oman uskontonsa mukaiseen opetukseen.

Käytännössä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan alle 18-vuotiaan opiskelijan on siis osallistuttava tämän uskonnon opetukseen, elleivät vanhemmat anna hänelle lupaa erota kirkosta. Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Lukiodiplomi

(Päivitetty 3.9.2021)

Mikä on lukiodiplomi?
Lukiodiplomi tarjoaa opiskelijalle taito- ja taideaineissa mahdollisuuden antaa näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Lukiodiplomin suorittamisesta saa todistuksen, joka täydentää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Lukiodiplomin suorittamisen järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista.

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Näin opiskelija saa todistuksen suoritetusta lukiodiplomista suoritettuaan lukion koko oppimäärän.

Lue lisää lukiodiplomeista Opetushallituksen sivuilta.

Onko lukiodiplomista hyötyä jatko-opintoihin haettaessa?
Lukiodiplomista voi olla hyötyä hakeuduttaessa etenkin taito- ja taideaineisiin liittyviin jatko-opintoihin. Lukiodiplomista mahdollisesti annettavat lisäpisteet ilmoitetaan hakukohteen valintaperusteissa.

Kuka päättää lukiodiplomin tehtävistä ja suorittamisperusteista?
Opetushallitus päättää valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon.

Missä oppiaineissa lukiodiplomin voi suorittaa?
Lukiodiplomeja voi suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.

Vaihto-opiskelu

(Päivitetty 3.9.2021)

Voiko lukioaikana lähteä ulkomaille vaihtoon?
Kyllä voi. Lukio-opiskelija voi osallistua erilaisiin opiskelijavaihtoihin. Vaihtoon voi lähteä vaihto-ohjelmien tai oman lukion kautta, jos lukiolla on ystävyyskouluja ulkomailla tai muuta kansainvälistä toimintaa.

Vaihdot voivat olla kestoltaan koko lukuvuoden mittaisia tai lyhyempiä jaksoja. Vaihdon ajankohtaa suunnitellessa kannattaa kuitenkin miettiä, miten se sopisi parhaiten omaan opintosuunnitelmaan.

Lukiolain mukaan muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan periaatteessa korvata suomalaisia lukio-opintoja, mutta oppilaitos päättää tästä kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Usein opinnot jatkuvat vaihdon jälkeen siitä, mihin ne sitä ennen jäivät. Myös ylioppilaskirjoitusten aikataulu kannattaa huomioida vaihtoa suunnitellessa. Vaihdosta onkin hyvä keskustella myös lukion opinto-ohjaajan kanssa.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-opiskelijana?
Lukiolain mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. 

Jos opiskelut venyvät yli neljän vuoden mittaisiksi vaihto-opintojen vuoksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitanee pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Kannattaa myös selvittää esimerkiksi lukion opinto-ohjaajan tai aineenopettajan kanssa, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukio-opintoja korvaaviksi opinnoiksi.

Päivänavaukset ja muut koulun tilaisuudet

(Päivitetty 11.8.2021)

Voivatko koulun tilaisuudet tai päivänavaukset olla uskonnollisia?
Kyllä voivat. Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan lukioiden juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, sillä tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Lukion juhlat ovat osa opetusta ja lukion toimintaa, johon opiskelijoiden tulee osallistua. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. Suvivirsi) laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää, järjestetäänkö lukiossa uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, joihin osallistuminen on vapaaehtoista (ks. seuraava kysymys).

Voidaanko opiskelija vapauttaa katsomuksellisista syistä uskonnollisiin päivänavauksiin tai koulun tilaisuuksiin osallistumisesta?
Kyllä voidaan. Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin.

Oikeusasiamiehen ratkaisun (5.11.2011) mukaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kyseiseen uskontokuntaan vai ei.

Tarvittaessa opiskelijan kanssa sovitaan opiskelijaa koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos opiskelija ei halua osallistua kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.