Opiskelu ja opetus

Erityiset opetusjärjestelyt

Miten lukihäiriöisen opiskelijan kohdalla toimitaan?
Diagnosoitu lukemis- ja kirjoittamisvaikeus eli lukiohäiriö antaa opiskelijalle mahdollisuuden opetuksen erityisjärjestelyihin (ks. kysymys).

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukihäiriöt, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Lukihäiriö voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnon järjestelyissä ja arvostelussa.

Lue lisää lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista Lukihairio.fi-sivustolta ja yleisesti oppimisvaikeuksista Erilaisten oppijoiden liiton sivustolta.

Mitä erityiset opetusjärjestelyt ovat?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan erityisen tuen tarpeessa olevan opiskelijan oppimistilanteet ja kokeet järjestetään siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset toimenpiteet voidaan toteuttaa. Opiskelija voidaan myös vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta, mutta tällöin hänen tulee valita sen tilalle muita opintoja niin, että säädetty kurssien vähimmäismäärä täyttyy.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Kuulovamma, lukihäiriö, sairaus, vamma ja vieraskielisyys voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnon järjestelyissä ja arvostelussa.

Esimerkkejä erityisjärjestelyistä:
– lisäaika kokeessa
– pitkätaukoinen kuuntelukoe kielissä
– kuuntelukokeen kysymyksiin tutustuminen ajan kanssa etukäteen
– keskeisen oppiaineksen koe
– korvaavat suoritukset
– suullinen kokeen täydentäminen
– jatkuvan näytön painottaminen
– muistiinpanot tunnilla etukäteen monistettuna
– toistuvien tai selkeiden lukivirheiden huomiotta jättäminen koesuorituksessa

Millaisin perustein opiskelijalla on mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin?
Lukiolain mukaan opiskelijan opiskelu voidaan järjestää osittain yleisistä järjestelyistä poikkeavasti, jos se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Näin voidaan toimia myös silloin, jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot tai jos lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaista erityistä tukea annetaan sellaisille opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajauden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi.

Keneen erityisistä opetusjärjestelyistä tulee olla yhteydessä?
Kunkin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa sekä oppilaitoksen toimintasuunnitelmassa määritellään, miten erityinen tuki järjestetään ja kuka siitä vastaa. Pääsääntöisesti asiaa voi viedä eteenpäin kenen tahansa koulun opetus- tai opiskeluhuoltohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Yhteydessä voi olla siis esimerkiksi rehtoriin, opinto-ohjaajaan, aineenopettajaan, psykologiin, kuraattoriin tai koululla mahdollisesti työskentelevään erityisopettajaan.

Etäopetus

Voidaanko lukiokoulutusta järjestää etäopetuksena?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan koulutus voidaan järjestää osaksi tai kokonaan etäopetuksena. Etälukio-opetusta järjestetään joko aikuisten tai nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon mukaan. Etäopiskeluna voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai yksittäisiä lukiokursseja.

Lue lisää etälukio-opetuksesta Edu.fi-sivustolta.

Kurinpito

Millaisia kurinpitotoimia opiskelijaan voidaan kohdistaa?
Lukiolain mukaan opiskelijaan voidaan kohdistaa kolmenlaisia kurinpitotoimenpiteitä:
1. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai opetustilasta taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
2. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos opiskelija käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti taikka jos hän käyttäytymisellään häiritsee kohtuuttomasti opetusta.
3. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Voidaanko opiskelija jättää jälki-istuntoon?
Ei voida. Opiskelijaan voidaan kohdistaa vain edellä mainittuja kurinpitotoimia.

Voiko opettaja tai rehtori takavarikoida opiskelijan omaisuutta?
Ei voi. Perustuslakiin kirjattu omaisuuden suoja koskee myös kaikkien kansalaisten eli myös opiskelijan omaisuutta. Opettaja tai rehtori ei siis voi vastoin opiskelijan omaa tahtoa ottaa haltuunsa opiskelijan omaisuutta.

Voidaanko oppitunnilta myöhästyneeltä opiskelijalta evätä pääsy oppitunnille?
Pääsääntöisesti ei voida. Poikkeuksena on myöhästelyn toistuvuus, joka voidaan lukea paitsi häiritseväksi myös epäasialliseksi käytökseksi. Tällaisessa tapauksessa voi opettaja lukiolain hänelle suomin valtuuksin olla päästämättä opiskelijaa oppitunnille.

Koska lukiolain mukaan opiskelijalla on kuitenkin oikeus saada opetusta ja koska lukio-opetus on lähtökohtaisesti julkista, on toivottavaa, että tämänkaltaista käytäntöä ei sovellettaisi kuin toistuvissa ja oppituntia selkeästi häiritsevissä tapauksissa.

Onko kännykän tai muun laitteen käyttö riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei kännykän tai muun laitteen käytöllään häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta.

Onko käytettyjen tehtäväkirjojen käyttäminen sallittua?
Kyllä on. Opiskelijan on kuitenkin suoritettava tehtävänsä tunnollisesti myös käytettyä tehtäväkirjaa käyttäessään. Lukiolain mukaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Lukiolain mukaan kunkin oppiaineen arvioinnista päättää opiskelijan opettaja. Mikäli opettaja painottaa kurssiarvostelussa opiskelijan aktiivista tehtävien suorittamista ja mikäli käytetyn tehtäväkirjan omistava opiskelija laiminlyö opettajan antamien tehtävien itsenäisen suorittamisen, voi opettaja huomioida tämän opiskelijan kurssiarviointia tehdessään.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste kurssisuorituksen hylkäämiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija kykenee suoriutumaan tunnollisesti ja asiallisesti käyttäytyen sekä kurssin opetusta häiritsemättä kurssin suorittamiseksi määrätyistä tehtävistä. Mikäli tehtävät edellyttävät tietyn oppimateriaalin käyttöä, on opiskelijan voitava valita itselleen parhaiten soveltuva tapa materiaaliin käsiksi pääsemiseen. Vaikka opiskelija ei halua hankkia opettajan osoittamaa oppimateriaalia, opettajan on silti kohdeltava häntä kuten muitakin opiskelijoita. Opiskelija ei kuitenkaan voi edellyttää opettajaa kopioimaan tarvitsemiaan oppikirjan osia tai muuta materiaalia.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste kurssilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei häiritse kurssilla annettua opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta. Laajemmin sama pätee myös kokonaisen kurssin kohdalla.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta. Lukiolain mukaan opetus lukiossa on julkista, eli periaatteessa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus sen seuraamiseen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta riippumatta opiskelijan käyttämistä tai käyttämättä jättämistä välineistä ja oppimateriaaleista.

Voidaanko opiskelija poistaa oppitunnilta tai opetustilasta voimakeinoin?
Kyllä voidaan, mutta vain opiskelijan vastustaessa annettua poistumismääräystä. Lukiolain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata häiritsevän käytöksen tähden annettua poistumismääräystä. Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Oppilaan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.

Voidaanko opiskelija määrätä poistumaan oppitunnilta tai opetustilasta?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai opetustilasta taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Kurssien suorittaminen

Voiko jokin muu henkilö kuin lukio-opiskelija suorittaa lukio-opintoja?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä (eli kaikki kurssit) tai osa siitä (osa kursseista) voidaan suorittaa oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta kokeissa, joiden toimeenpanosta vastaa lukiokoulutuksen järjestäjä.

Voiko opiskelija suorittaa kursseja itsenäisesti?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan tai rehtorin kanssa erikseen sopimallaan tavalla yhden tai useamman lukiokurssin itsenäisesti opiskellen. Kyseeseen voi tulla myös pienempi osa yksittäisestä kurssista.

Tämä mahdollisuus perustuu lukiolakiin, jonka mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi.

Kuinka suurta työmäärää yksi lukiokurssi edellyttää?
Lukioasetuksen mukaan yhden kurssin kesto on 38 tuntia, jotka voivat jakautua yhden tai useamman opetusjakson ajalle. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia. Joissain oppilaitoksissa käytössä ovat 75 minuutin oppitunnit.

Lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan edellyttää suoritettavan myös itsenäisesti, mikä tarkoittaa, että lähi- tai etäopetuksena pidettäville oppitunneille osallistumisen lisäksi opiskelijalta voidaan edellyttää itsenäisten tehtävien suorittamista (kotitehtävät). Opiskelijalle voidaan myös lukioasetuksen mukaan myöntää lupa suorittaa kursseja opetukseen osallistumatta.

Onko lukion tarjottava kaikki pakolliset ja syventävät valtakunnalliset kurssit?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Opiskelijalle on tarjottava tuntijaossa säädetyt pakolliset kurssit ja syventävät valtakunnalliset kurssit siten, että lukion oppimäärä on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja että opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon.

Kuinka lukiokurssi suoritetaan?
Kurssi suoritetaan pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen, mikäli opiskelija ei ole siitä vapautettu, sekä tekemällä kurssiin kuuluvat tehtävät ja/tai kokeet.

Saavatko opettajan määräämät esimerkiksi poissaolon korvaavat tehtävät olla korvattavia tehtäviä työläämpiä?
Lukiolaissa ei ole suoraan säädöstä asiasta, joten kannattaa keskustella opettajan kanssa, jos korvaava tehtävä tuntuu kohtuuttomalta.

Kurssisuorituksen arviointi

Voiko kurssiarviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opinnoissa etenemistä koskevan kurssiarvioinnin uusimista on pyydettävä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan suorittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Voiko hylätyn kurssisuorituksen uusia?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle tulee varata hylätyn kurssisuorituksen jälkeen mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.

Voiko hyväksyttyä kurssiarvosanaa korottaa?
Riippuu oppilaitoksesta. Lukion omassa opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Yleensä kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa kerran uusintakokeella. Opiskelija voi myös halutessaan osallistua uudestaan kurssille tai opiskella kurssin asiat itsenäisesti. Jos opiskelija käyttää uusimisoikeutta, kurssin arvioinniksi tulee suorituksista parempi.

Sen sijaan kaikille opiskelijoille on lukioasetuksen mukaan tarjottava mahdollisuus korottaa oppiaineen koko oppimäärästä saamaansa arvosanaa erillisessä kuulustelussa.

Onko arviointiperusteista tiedotettava opiskelijaa?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Kuka päättää arvioinnista?
Lukiolain mukaan kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Voiko kesken jäänyt kurssi aloitettava alusta?
Tämä riippuu tilanteesta. Mikäli opiskelijalta puuttuu ainoastaan kurssin koesuoritus, voidaan se yleensä tehdä myöhemmin ilman, että opiskelija joutuu osallistumaan kurssille uudestaan. Mikäli kurssin keskeytymisen syynä ovat runsaat poissaolot, on kurssi yleensä aloitettava alusta.

Keskeytyneeksi merkattu kurssi (K) on yleensä aloitettava alusta. Osallistutuksi merkattu kurssi (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Kannattaa muistaa, että opiskelijalle voidaan myöntää lupa suorittaa kursseja itsenäisesti opiskellen. Katso tähän liittyvä kysymys.

Miten kesken jäänyt kurssisuoritus merkataan?
Kesken jääneen kurssisuorituksen merkintätavasta päätetään lukion omassa opetussuunnitelmassa. Kesken jäänyt kurssi merkataan yleensä joko keskeytynyt (K) tai osallistunut (O) -merkinnällä. Kesken jääneitä kurssisuorituksia ei lasketa opiskelijan kurssimäärään. Keskeytynyt kurssi (K) on yleensä aloitettava alusta, osallistuttu kurssi (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Mistä kursseista voidaan antaa numeroarvosanan sijaan suoritusmerkintä?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä (S). Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän (S) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Millaisia arvosanoja lukiossa käytetään?
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4–10. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.

Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S), hylätty (H) tai sanallinen arviointi.

Miten kurssisuoritus arvioidaan?
Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja.

Mikä on arvioinnin tarkoitus?
Lukiolain mukaan opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Lukioasetuksen mukaan opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen.

Liikunta

Voiko pakolliset liikunnan kurssit suorittaa jo ensimmäisen lukuvuoden aikana?
Ei voi. Lukion tuntijakoasetuksen mukaan opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan kurssien opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle.

Lukiodiplomi

Mikä on lukiodiplomi?
Lukiodiplomi tarjoaa opiskelijalle taito- ja taideaineissa mahdollisuuden antaa näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Lukiodiplomin suorittamisesta saa todistuksen, joka täydentää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Lukiodiplomin suorittamisen järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista.

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Näin opiskelija saa todistuksen suoritetusta lukiodiplomista suoritettuaan lukion koko oppimäärän.

Onko lukiodiplomista hyötyä jatko-opintoihin haettaessa?
Lukiodiplomista voi olla hyötyä hakeuduttaessa etenkin taito- ja taideaineisiin liittyviin jatko-opintoihin. Lukiodiplomista mahdollisesti annettavat lisäpisteet ilmoitetaan hakukohteen valintaperusteissa.

Lue lukiodiplomin hyödyntämisestä jatko-opintoihin hakeutumisessa Edu.fi-palvelusta.

Kuka päättää lukiodiplomin tehtävistä ja suorittamisperusteista?
Opetushallitus päättää valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Osassa lukiodiplomeista tehtävät vaihtuvat vuosittain, ja ne julkaistaan Edu.fi-sivuilla loppukeväästä.

Katso lukiodiplomin yleiset suoritusohjeet.

Missä oppiaineissa lukiodiplomin voi suorittaa?
Lukiodiplomeja voi suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.

Lukion oppimäärän arviointi

Voiko päättöarviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan lukion oppimäärän päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan suorittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Miten oppiaineen oppimäärästä annettua arvosanaa voi korottaa?
Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa:
– Erillisellä kuulustelulla
– Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien 
kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
– Opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat 
oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Voiko oppiaineen oppimäärästä annettavaa arvosanaa korottaa jälkikäteen?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen oppimäärän arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Saako eroava opiskelija suoritetuista opinnoistaan todistuksen?
Kyllä saa. Lukioasetuksen mukaan kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus kyseisten oppimäärien suorittamisesta.

Voiko oppiaineen oppimäärästä jälkikäteen poistaa kursseja?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin lukion omassa opetussuunnitelmassa.

Kuinka monta kurssia oppiaineen oppimäärästä voi olla arvosanaltaan hylättyjä?
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy ainoastaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Näistä kursseista hylättyjä kurssiarvosanoja (arvosana 4) voi olla enintään seuraavasti:

Opiskelijoiden opiskelemat pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisia syventävät kurssit yhteensä / joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään
1–2 kurssia / enintään 0 hylättyä
3–5 kurssia / enintään 1 hylätty
6–8 kurssia / enintään 2 hylättyä
9 kurssia tai enemmän / enintään 3 hylättyä

Miten oppiaineiden oppimäärien arvosanat määräytyvät?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kunkin oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Mistä oppiaineen oppimäärä muodostuu?
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Mitä lukion päättötodistukseen merkitään?
Lukioasetuksen mukaan lukion koko oppimäärän (ks. kysymys) suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Päättötodistukseen merkitään opiskelijan opiskelemien oppiaineiden oppimäärien arvosanat.

Muualla suoritetut opinnot

Voidaanko muuta kuin oppilaitosmuotoisesti hankittua osaamista tunnustaa osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Muutoin hankitulla osaamisella tarkoitetaan esimerkiksi harrastuksissa, työssä tai vapaa-ajalla itsenäisesti saavutettuja tietoja ja taitoja.

Muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella voidaan lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia kursseja. Opiskelijan on tarvittaessa osoitettava muualta hankittu osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Voidaanko muualla suoritettuja opintoja lukea osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot arvioiduksi ja tunnustetuksi. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi opinnot muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, korkeakouluista, kansanopistoista, työväenopistoista tai kesälukioista. Myös ulkomaisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat tulla kyseeseen.

Muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan korvata lukion oppimäärään kuuluvia kursseja. Opiskelijan on tarvittaessa osoitettava muualta hankittu osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Opiskelijan on syytä ennen muualla suoritettavien opintojen alkua varmistaa lukionsa opettajalta tai rehtorilta, miltä osin opinnot voidaan lukea hyväksi opiskelijan lukio-opinnoissa.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-oppilaana?
Lukiolain 24 §:n mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Siihen, lasketaanko vaihto-oppilasvuotta opiskeluvuodeksi, ei löydy laista suoraa vastausta. Vaikka vaihdossa oltu vuosi laskettaisiinkin opiskeluajaksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitaneen aina pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Aina kannattaa myös selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukiokursseja korvaaviksi kursseiksi.

Oman äidinkielen opetus

Voiko vieraskielinen opiskelija opiskella omaa äidinkieltään lukiossa?
Lukiolain mukaan vieraskieliselle opiskelijalle voidaan valinnan mukaan opettaa myös tämän omaa äidinkieltä. Vieraskielinen opiskelija voi siis periaatteessa opiskella lukiossa omaa äidinkieltään, mutta lukio ei ole velvoitettu järjestämään vieraskielisten opiskelijoiden oman äidinkielen opetusta.

Jos vieraskieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Lue lisää vieraskielisten oman äidinkielen opetuksesta Edu.fi-sivustolta.

Opetuskieli

Millä kielellä lukio-opetusta voidaan antaa?
Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin mainituilla kielillä. Jos opetusta annetaan oppilaitoksessa useammalla kuin yhdellä kielellä, saa opiskelija valita opetuskielen.

Opinto-ohjaus

Kuuluuko opinto-ohjaukseen myös henkilökohtaista ohjausta?
Kyllä kuuluu. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle annetaan kurssimuotoisen eli oppitunteina järjestettävän (tuntijaossa yksi pakollinen kurssi) opinto-ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi ohjausta voidaan järjestää pienryhmissä.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee myös olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia.

Opintojen kesto

Kuinka pitkä on lukion lukuvuosi?
Lukion lukuvuosi kestää tavallisesti noin yhdeksän kuukautta. Syyslukukausi alkaa yleensä elokuun puolivälissä ja kevätlukukausi päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Koulujen työ- ja loma-ajoista ilmoitetaan yleensä koulun, kunnan tai Opetushallituksen verkkosivuilla.

Millä perusteella lukio-opinnoille voi hakea lisäaikaa?
Mikäli opiskelija suunnittelee käyttävänsä lukio-opintoihin enemmän kuin neljä vuotta, on hänen syytä olla yhteydessä lukion opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Lisäajan saamisen perusteeksi saattavat riittää erityisen laajat lukio-opinnot, haastava harrastus tai työ tai terveydelliset tai sosiaaliset syyt.

Kuinka kauan lukion suorittaminen kestää?
Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme lukuvuotta. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-oppilaana?
Lukiolain 24 §:n mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Siihen, lasketaanko vaihto-oppilasvuotta opiskeluvuodeksi, ei löydy laista suoraa vastausta. Vaikka vaihdossa oltu vuosi laskettaisiinkin opiskeluajaksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitaneen aina pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Aina kannattaa myös selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukiokursseja korvaaviksi kursseiksi.

Opiskelun maksullisuus

Voiko lukio periä opiskelijalta tarvikemaksuja?
Kyllä, mutta tietyin ehdoin.

Pakolliset ja erittelemättömät oppimateriaali- ja palvelumaksut ovat laittomia. Kaikkiin opiskelijoihin kohdistuvat kiinteät maksut eivät siis tule kyseeseen.

Lukio voi kuitenkin pyytää yksittäisillä kursseilla tarjottavista materiaaleista ja välineistä (monisteet, käsityötarvikkeet yms.) tarvikemaksuja. Lukio voi periä tällaisista materiaaleista ja tarvikkeista enintään niiden hankinta- ja tuotantokustannusten mukaisen maksun.

Opiskelijalla on kuitenkin oikeus hankkia tarvikkeet itse muuta kuin lukion kautta. Mikäli opiskelija päätyy maksamaan koulun välittämistä tarvikkeista, on hänen saatava pitää ne kurssin päätyttyä. Maksun perinnässä on tarkkaan eriteltävä, mihin kaikkiin tarkoituksiin se kohdistuu. Materiaalimaksun suorittaminen ei voi olla kurssin suorittamisen edellytys.

Lue opetusministerin vastaus (29.10.2010) eduskunnassa tarvikemaksuista esitettyyn kirjalliseen kysymykseen. Tarvikemaksuista voit lukea myös Opetushallituksen sivuilta.

Kuinka paljon lukion oppikirjat maksavat?
Lukion oppikirjojen hinnat vaihtelevat riippuen oppiaineesta, kurssista sekä kirjan kustantajasta. Kannattaa myös muistaa, että oppikirjoja on tarjolla myös käytettyinä. Monissa lukiossa oppilaskunta ylläpitää oppikirjavaihtoa tai -kirjastoa.

Suomen Lukiolaisten Liitto on arvioinut, että keskivertolukiolainen maksaa oppikirjoistaan kaikkiaan lukion aikana noin 1850 euroa uusista kirjoista euroa tai noin 1230 euroa käytettynä ostetuista kirjoista.

Mitä kustannuksia lukio-opiskelusta opiskelijalle syntyy?
Opiskelijalle lukio-opiskelusta kertyvät tyypillisimmät kuluerät ovat:
– Oppikirjat ja muu paperinen tai digitaalinen oppimateriaali.
– Opiskelussa tarvittavat työvälineet, kuten kynät, kumit, viivaimet, konseptipaperit ja vihkot.
-Opiskelussa tarvittavat digitaaliset laitteet, kuten graafinen laskin, kannettava tietokone tai taulutietokone.
– Ylioppilastutkinnon maksut.

Lisäksi kuluja voi opiskelijalle kertyä seuraavista:
– Koulun mahdollisesti perimät oppimateriaali- ja tarvikemaksut.
– Koulumatkoista mahdollisesti koituvat kustannukset.
– Lukion mahdollisiin perinnetapahtumiin osallistuminen

Suomen Lukiolaisten Liitto on arvioinut, että keskivertolukiolaisen opinnot kustantavat kaikkiaan noin 2500 euroa uusilla kirjoilla. Kustannusten tarkkaan määrään vaikuttavat toki opiskelijan yksilölliset kurssivalinnat sekä se, mitä kirjoja ja kirjasarjoja kukin lukio on päättänyt käyttää. Ostamalla kirjat käytettyinä voi säästää.

Voidaanko kouluruokailusta periä maksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa oppilaitoksessa. Poikkeuksena ovat koulun järjestämät aamu- tai välipalatarjoilut, jotka voivat olla opiskelijalle maksullisia.

Voidaanko lukiossa periä lukukausimaksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan opetus on lukion koko oppimäärää suorittavalle opiskelijalle maksutonta. Maksuttomuudella viitataan ainoastaan lukion antaman opetuksen maksuttomuuteen, eikä se koske opiskelussa käytettäviä oppikirjoja ja oppimateriaaleja, jotka opiskelijan on itse hankittava.

Oppilasmaksuja voidaan kuitenkin periä yksittäisten lukiokurssien suorittajilta (aineopiskelijat) ja niiltä, jotka lukion oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta osallistuvat lukion kokeisiin.

Poissaolot

Ovatko poissaolot riittävä peruste kurssisuorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen?
Kyllä ovat. Koska lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta, ovat selvittämättömät poissaolot tai poissaolojen suuri määrä riittäviä perusteita kurssisuorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen. Hylkäämisen kohdalla opettaja voi edellyttää opiskelijaa suorittamaan ylimääräisiä tehtäviä kurssin läpäisemiseksi. Keskeytymisen kohdalla kurssi on yleensä aloitettava alusta.

Onko poissaoloselvitykseen liitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus?
Terveydellisistä syistä johtuvien poissaolojen selvittämistä varten voidaan etenkin täysi-ikäistä opiskelijaa edellyttää hankkimaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Lainsäädäntö ei kuitenkaan kerro, pitääkö jo yhdestä poissaolosta, jonka taustalla on terveydellinen syy, hankkia sairaustodistus vai riittääkö pelkkä opiskelijan oma selvitys. Käytännöt saattavat vaihdella oppilaitoksittain tai jopa opettajittain. Toivottavaa olisi, että oppilaitoksen käytännöt olisivat tässä suhteessa mahdollisimman yhdenmukaiset ja selkeät sekä opiskelijoiden kanssa yhdessä sovitut.

Voidaanko täysi-ikäistä opiskelijaa velvoittaa tuomaan vanhemmilta selvityksen poissaolostaan?
Ei voida. Laki määrittelee, että lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Täysi-ikäisen opiskelijan on siis täysivaltaisena henkilönä itse selvitettävä poissaolonsa, eikä vanhempien allekirjoitusta tai selvitystä poissaoloista voida häneltä edellyttää.

Onko läsnäolo kursseilla pakollista?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Läsnäolokäytännöt ovat lukion omassa päätösvallassa ja vaihtelevat siten lukiosta toiseen. Yleisperiaatteena on, että opiskelijalle sallitaan kurssia kohden tietty määrä poissaoloja, jotka opiskelijan on selvitettävä. Täysi-ikäinen opiskelija selvittää itse omat poissaolonsa. Alaikäisen opiskelijan poissaoloselvityksiin vaaditaan yleensä huoltajan allekirjoitus.

Päivänavaukset ja muut koulun tilaisuudet

Voidaan opiskelija vapauttaa katsomuksellisista syistä uskonnollisiin päivänavauksiin tai koulun tilaisuuksiin osallistumisesta?
Kyllä voidaan. Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin.

Oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kyseiseen uskontokuntaan vai ei.

Voivatko koulun tilaisuudet olla uskonnollisia?
Kyllä voivat. Lukiolain mukaan lukiokoulutuksen yhteydessä voidaan opiskelijoille järjestää koulutukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Uskonnolliset tilaisuudet voidaan tällaisiksi laskea.

Voivatko päivänavaukset olla uskonnollisia?
Kyllä voivat. Lukioasetuksen mukaan nuorille annetavassa lukiokoulutuksessa päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Laki ei siis ei kiellä uskonnollisia päivänavauksia.

Suomi toisena kielenä -opetus

Kuka voi opiskella suomea toisena kielenä?
Tuntijakoasetuksen mukaan vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi (tai ruotsi) toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.

Mitä on suomi toisena kielenä -opetus?
Suomi (tai ruotsi) toisena kielenä (eli S2/R2) -opetus on tarkoitettu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuville opiskelijoille.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteena on, että vieraskieliselle opiskelijalle kehittyy monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle ja että opiskelija voi opiskella täysipainoisesti suomeksi kaikkia lukion oppiaineita.

Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankitun suomen kielen perusteiden hallintaan.

Tuki- ja erityisopetus

Onko opiskelijalla oikeus tuki- tai erityisopetukseen?
Ei ole. Lukiolaki ei velvoita lukiota järjestämään opiskelijoille tuki- tai erityisopetusta. Tilanne on siis erilainen verrattuna peruskouluun, jossa perusopetuslaki takaa oppilaalle oikeuden tarpeen mukaan joko tuki- tai erityisopetukseen. Mikään ei kuitenkaan estä lukiota tarjoamasta opiskelijoille tuki- ja erityisopetusta peruskoulun tapaan.

Terveydellisistä tai muista vastaavista syistä erityistuen tarpeessa olevalla opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus opetuksen erityisjärjestelyihin (ks. kysymys.)

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Voiko uskontokuntaan kuulumaton osallistua elämänkatsomustiedon sijaan uskonnonopetukseen?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija voi halutessaan osallistua uskonnonopetukseen.

Miten uskontokuntiin kuulumattomien opetus järjestetään?
Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opiskelijoille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3).

Miten muihin uskontokuntiin kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluville järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3) ja jos he sitä pyytävät. He voivat kuitenkin halutessaan osallistua myös evankelis-luterilaiseen (tai ortodoksiseen) uskonnonopetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.

Miten ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan, vähintään kolmelle (3) ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalle opiskelijalle järjestetään tämän uskonnon mukaista opetusta. Tällöin ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien opiskelijoiden on myös osallistuttava tämän uskonnon mukaiseen opetukseen.

Voiko evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva osallistua oman uskonnon opetuksen sijaan elämänkatsomustiedon opetukseen tai muiden uskontojen opetukseen?
Ei voi. Lukiolain mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan opiskelijan on osallistuttava oman uskontonsa mukaiseen opetukseen.

Käytännössä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan alle 18-vuotiaan opiskelijan on siis osallistuttava tämän uskonnon opetukseen, elleivät vanhemmat anna hänelle lupaa erota kirkosta. Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Vaihto-opiskelu

Voiko lukioaikana lähteä ulkomaille vaihtoon?
Kyllä voi. Lukio-opiskelija voi osallistua erilaisiin opiskelijavaihtoihin. Vaihtoon voi lähteä vaihto-ohjelmien tai oman lukion kautta, jos lukiolla on ystävyyskouluja ulkomailla tai muuta kansainvälistä toimintaa. Vaihdot voivat olla kestoltaan koko lukuvuoden mittaisia tai lyhyempiä jaksoja. Vaihdon ajankohtaa suunnitellessa kannattaa kuitenkin myös miettiä miten se sopisi parhaiten omaan opintosuunnitelmaan. Lukiolain mukaan muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan periaatteessa korvata suomalaisia lukio-opintoja, mutta oppilaitos päättää tästä kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Usein opinnot jatkuvat vaihdon jälkeen sitä, mihin ne sitä ennen jäivät. Myös kirjoitusaikataulu kannattaa huomioida vaihtoa suunnitellessa. Vaihdosta onkin hyvä keskustella myös lukion opinto-ohjaajan kanssa.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-oppilaana?
Lukiolain 24 §:n mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Siihen, lasketaanko vaihto-oppilasvuotta opiskeluvuodeksi, ei löydy laista suoraa vastausta. Vaikka vaihdossa oltu vuosi laskettaisiinkin opiskeluajaksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitaneen aina pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Aina kannattaa myös selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukiokursseja korvaaviksi kursseiksi.