Opiskelu ja opetus

Erityiset opetusjärjestelyt ja oppimisen tuki

Onko lukiolaisella oikeus erityisopetukseen?
Kyllä on. Lukiolain mukaan lukiolaisilla on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti, esimerkiksi kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi.

Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä, ja tukitoimet kirjataan opiskelijan näin halutessa opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Mitä erityiset opetusjärjestelyt ja oppimisen tuki ovat?
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppimisen tukea voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen henkilökohtaisia tarpeita vastaavaksi ja muut pedagogiset ratkaisut.

Lisäksi opiskelijaa voidaan tukea yksilökohtaisesti suunnitellulla monipuolisella opinto-ohjauksella ja ryhmänohjaajan tuen avulla. Opiskelijan oppimista voidaan edistää myös kurssien valintamahdollisuuksia hyödyntämällä tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun.

Erityisopetus taas on erityisopettajan antamaa opetusta, joka tukee aineenopetusta. Se voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena, ryhmämuotoisena opetuksena tai yksilötukena. Oppimisen tuen ja erityisopetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa ja jatko-opintoihin siirtymisessä sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan. Opiskelijalla on oikeus saada tukea riippumatta siitä, mistä syistä tuelle on tarvetta.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan oppimisen tuen tarpeet, kuten diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Tavallisimpia erityisjärjestelyjä:

  • Lisäaika kokeen suorittamiseen
  • Mahdollisuus rauhalliseen työtilaan tai muihin tilajärjestelyihin
  • Materiaali suuremmalla kirjasinkoolla
  • Tietokoneen tai muiden apuvälineiden käyttäminen koetilanteessa
  • Suullinen koe tai kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti
  • Koealueen suorittaminen useassa eri osassa
  • Tietokoneen käyttömahdollisuus myös tunnilla tehtävissä kirjallisissa harjoitteissa

Kuulovamma, lukemisen tai kirjoittamisen erityisvaikeus, sairaus, vamma ja vieraskielisyys voidaan ottaa huomioon myös ylioppilastutkinnon järjestelyissä ja arvostelussa.

Erityisjärjestelymahdollisuudet ylioppilaskokeessa:

  • Lisäaika kokeessa
  • Erillinen pienryhmätila
  • Lepäämiseen tarkoitettu tila
  • Suurempi kirjasinkoko tai suurempi näyttö
  • Avustajan käyttö (esim. avustettu tulostus ja skannaus, apuvälineiden kanssa avustaminen, koevastauksien kirjaaminen, Kelan myöntämä opiskelutulkkaus)

Koronavirustilanteen vuoksi ääniaineistoiltaan rajoitetun kokeen ja näkövammaisen apuvälineillä suoritettavan kokeen käyttöönotto siirretään syksylle 2021.

Millaisin perustein opiskelijalla on mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin?
Lukiolain mukaan opiskelijan opiskelu voidaan opiskelijan hakemuksesta tai suostumuksella järjestää osittain yleisistä järjestelyistä poikkeavasti, jos se on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Näin voidaan toimia myös silloin, jos opiskelijalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan lukion oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot tai jos lukion oppimäärän suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa. Opiskelija voi olla tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan, tai tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavaisuuden häiriöstä. Se voi liittyä myös sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden tai elämäntilanteen ongelmiin. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä.

Opiskelijoille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan opiskelijan tavoitteellista oppimista. Tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Opettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan kanssa sekä yhteistyössä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa.

Keneen erityisistä opetusjärjestelyistä tulee olla yhteydessä?
Kunkin koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa sekä oppilaitoksen toimintasuunnitelmassa määritellään, miten erityinen tuki järjestetään ja kuka siitä vastaa. Pääsääntöisesti asiaa voi viedä eteenpäin kenen tahansa koulun opetus- tai opiskeluhuoltohenkilökuntaan kuuluvan kanssa. Yhteydessä voi olla siis esimerkiksi rehtoriin, opinto-ohjaajaan, aineenopettajaan, psykologiin, kuraattoriin tai erityisopettajaan.

Miten lukihäiriöisen opiskelijan kohdalla toimitaan?
Diagnosoitu lukemis- ja kirjoittamisvaikeus eli lukihäiriö antaa opiskelijalle mahdollisuuden erityisopetukseen ja opetuksen erityisjärjestelyihin.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan oppimisen tuen tarpeet, kuten lukemis- ja kirjoittamisvaikeus, tulee ottaa arvioinnissa huomioon siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Lue lisää lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksista Lukihairio.fi-sivustolta ja yleisesti oppimisvaikeuksista Erilaisten oppijoiden liiton sivustolta sekä Oppimisvaikeus.fi-sivustolta.

Opinto-ohjaus

Kuuluuko opinto-ohjaukseen myös henkilökohtaista ohjausta?
Kyllä kuuluu. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle annetaan kurssimuotoisen eli oppitunteina järjestettävän (tuntijaossa kaksi pakollista kurssia) opinto-ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi ohjausta voidaan järjestää pienryhmissä ja vertaisohjauksena.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan opiskelijan tulee saada lukio-opintojensa aikana ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti erilaisia jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyviä vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi sekä ohjataan opiskelijaa näihin liittyvässä tiedonhaussa.

Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen henkilökohtaisen suunnitelman, joka pitää sisällään opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen ohjaushenkilöstön tuella.

Kurinpito

Millaisia kurinpitotoimia opiskelijaan voidaan kohdistaa?
Lukiolain mukaan opiskelijaan voidaan kohdistaa erilaisia kurinpitotoimenpiteitä:

  1. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi, sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat kurinpitorangaistuksia.
  2. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.
  3. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
  4. Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan kurinpitokeinojen käytön tulee perustua asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlaisista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen toistuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla oikeassa suhteessa tekoon, eikä niitä saa käyttää asiaan kuulumattomassa tarkoituksessa, kuten häpäisemistarkoituksessa.

Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista yhteistyössä lukion henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Voidaanko lukio-opiskelija jättää jälki-istuntoon?
Ei voida. Opiskelijaan voidaan kohdistaa vain edellä mainittuja kurinpitotoimia.

Voiko opettaja tai rehtori takavarikoida opiskelijan omaisuutta?
Lukiolain mukaan oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, tai joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Tällaisia esineitä ja aineita ovat esimerkiksi aseet ja päihteet.

Näin ollen opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa edellä mainitun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta.

Tämä on mahdollista, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei niitä ole hänen hallussaan. Opettajalla ja rehtorilla on myös oikeus ottaa kielletyt esineet ja aineet haltuunsa opiskelijalta.

Muuta kuin edellä mainittua laissa kiellettyä tai vaaralliseksi luokiteltua omaisuutta opiskelijalta ei voi takavarikoida omaisuudensuojan takia, perustuen perustuslakiin. Opettaja tai rehtori ei siis voi vastoin opiskelijan omaa tahtoa ottaa haltuunsa opiskelijan omaisuutta, kuten puhelinta.

Voidaanko oppitunnilta myöhästyneeltä opiskelijalta evätä pääsy oppitunnille?
Pääsääntöisesti ei voida. Poikkeuksena on myöhästelyn toistuvuus, joka voidaan lukea paitsi häiritseväksi myös epäasialliseksi käytökseksi. Tällaisessa tapauksessa voi opettaja lukiolain hänelle suomin valtuuksin olla päästämättä opiskelijaa oppitunnille.

Koska lukiolain mukaan opiskelijalla on kuitenkin oikeus saada opetusta ja koska lukio-opetus on lähtökohtaisesti julkista, on toivottavaa, että tämänkaltaista käytäntöä ei sovellettaisi kuin toistuvissa ja oppituntia selkeästi häiritsevissä tapauksissa.

Onko kännykän tai muun laitteen käyttö riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei kännykän tai muun laitteen käyttämisellä häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta.

Onko käytettyjen tehtäväkirjojen käyttäminen sallittua?
Kyllä on. Opiskelijan on kuitenkin suoritettava tehtävänsä tunnollisesti myös käytettyä tehtäväkirjaa käyttäessään. Lukiolain mukaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Lukiolain mukaan kunkin oppiaineen arvioinnista päättää opiskelijan opettaja. Mikäli opettaja painottaa opintojakson arvioinnissa opiskelijan aktiivista tehtävien suorittamista ja mikäli käytetyn tehtäväkirjan omistava opiskelija laiminlyö opettajan antamien tehtävien itsenäisen suorittamisen, voi opettaja huomioida tämän opiskelijan opintojakson arviointia tehdessään.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste opintojakson suorituksen hylkäämiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija kykenee suoriutumaan tunnollisesti ja asiallisesti käyttäytyen sekä kurssin opetusta häiritsemättä kurssin suorittamiseksi määrätyistä tehtävistä. Mikäli tehtävät edellyttävät tietyn oppimateriaalin käyttöä, on opiskelijan voitava valita itselleen parhaiten soveltuva tapa materiaaliin käsiksi pääsemiseen. Vaikka opiskelija ei halua tai voi hankkia opettajan osoittamaa oppimateriaalia, opettajan on silti kohdeltava häntä kuten muitakin opiskelijoita. Opiskelija ei kuitenkaan voi edellyttää opettajaa kopioimaan tarvitsemiaan oppikirjan osia tai muuta materiaalia.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste kurssilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei häiritse kurssilla annettua opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta. Laajemmin sama pätee myös kokonaisen kurssin kohdalla.

Onko oppikirjan puuttuminen riittävä peruste oppitunnilta poistamiseen?
Ei ole, mikäli opiskelija ei häiritse opetusta. Lukiolain mukaan ainoastaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan poistaa oppitunnilta tai opetustilasta. Lukiolain mukaan opetus lukiossa on julkista, eli periaatteessa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus sen seuraamiseen. Lisäksi opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta riippumatta opiskelijan käyttämistä tai käyttämättä jättämistä välineistä ja oppimateriaaleista.

Voidaanko opiskelija poistaa oppitunnilta tai opetustilasta voimakeinoin?
Kyllä voidaan, mutta vain opiskelijan vastustaessa annettua poistumismääräystä. Lukiolain mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai opetustilasta tai koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata häiritsevän käytöksen tähden annettua poistumismääräystä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Opiskelijan poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta opetuksen järjestäjälle.

Voidaanko opiskelija määrätä poistumaan oppitunnilta tai opetustilasta?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai opetustilasta tai oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta.

Opintojen suorittaminen

Voiko opiskelija suorittaa opintoja itsenäisesti?
Kyllä voi. Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan tai rehtorin kanssa erikseen sopimallaan tavalla yhden tai useamman opintokokonaisuuden itsenäisesti opiskellen. Kyseeseen voi tulla myös pienempi osa opinnoista.

Osa lukiokoulutuksen oppimäärään sisältyvistä opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti, jos se ei vaaranna koulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan edellytyksiä oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen.

Tämä mahdollisuus perustuu lukiolakiin.

Kuinka suurta työmäärää yksi kurssi edellyttää?
Lukioasetuksen mukaan yhden kurssin kesto on 38 tuntia, jotka voivat jakautua yhden tai useamman opetusjakson ajalle. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia. Joissain oppilaitoksissa käytössä ovat 75 minuutin oppitunnit.

1.8.2021 alkaen yhden opintopisteen kesto on keskimäärin 14 tuntia 15 minuuttia yhtä opintopistettä kohden. Opintopisteistä muodostetaan opintojaksoja.

Lukioasetuksen mukaan osa opinnoista voidaan edellyttää suoritettavan myös itsenäisesti, mikä tarkoittaa, että lähi- tai etäopetuksena pidettäville oppitunneille osallistumisen lisäksi opiskelijalta voidaan edellyttää itsenäisten tehtävien suorittamista (kotitehtävät). Opiskelijalle voidaan myös lukioasetuksen mukaan myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.

Onko lukion tarjottava kaikki pakolliset ja syventävät valtakunnalliset kurssit?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Opiskelijalle on tarjottava tuntijaossa säädetyt pakolliset kurssit ja syventävät valtakunnalliset kurssit siten, että lukion oppimäärä on mahdollista suorittaa kolmessa vuodessa ja että opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon.

Kuinka lukiokurssi tai opintojakso suoritetaan?
Pääsääntöisesti osallistumalla opetukseen, mikäli opiskelijaa ei ole siitä vapautettu, sekä tekemällä siihen kuuluvat tehtävät ja/tai kokeet.

Saavatko opettajan määräämät esimerkiksi poissaolon korvaavat tehtävät olla korvattavia tehtäviä työläämpiä?
Lukiolaissa ei ole suoraan säädöstä asiasta, joten kannattaa keskustella opettajan kanssa, jos korvaava tehtävä tuntuu kohtuuttomalta.

Kurssin/opintojakson arviointi

Voiko arviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opinnoissa etenemistä koskevan arvioinnin uusimista on pyydettävä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan suorittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Voiko hylätyn suorituksen kurssista tai opintojaksosta uusia?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle tulee varata hylätyn suorituksen jälkeen mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.

Voiko hyväksyttyä arvosanaa korottaa?
Riippuu oppilaitoksesta. Lukion omassa opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa hyväksyttyä arvosanaa. Yleensä arvosanaa voi yrittää korottaa kerran uusintakokeella. Opiskelija voi myös halutessaan osallistua uudestaan kurssille (opintojaksolle) tai opiskella kurssin (opintojakson) asiat itsenäisesti. Jos opiskelija käyttää uusimisoikeutta, arvioinniksi tulee suorituksista parempi.

Sen sijaan kaikille opiskelijoille on lukioasetuksen mukaan tarjottava mahdollisuus korottaa oppiaineen koko oppimäärästä saamaansa arvosanaa erillisessä kuulustelussa.

Onko arviointiperusteista tiedotettava opiskelijaa?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin (opintojakson) arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle sen alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Kuka päättää arvioinnista?
Lukiolain mukaan kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Onko kesken jäänyt kurssi (jatkossa opintojakso) aloitettava alusta?
Tämä riippuu tilanteesta. Mikäli opiskelijalta puuttuu ainoastaan koesuoritus, voidaan se yleensä tehdä myöhemmin ilman, että opiskelija joutuu osallistumaan kurssille (opintojaksolle) uudestaan. Mikäli keskeytymisen syynä ovat runsaat poissaolot, on kurssi (opintojakso) yleensä aloitettava alusta.

Keskeytyneeksi merkatut opinnot (K) on yleensä aloitettava alusta. Osallistutuksi merkityt opinnot (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Kannattaa muistaa, että opiskelijalle voidaan myöntää lupa suorittaa opintoja itsenäisesti opiskellen. Katso tähän liittyvä kysymys.

Miten kesken jäänyt suoritus merkitään?
Kesken jääneen suorituksen merkintätavasta päätetään lukion omassa opetussuunnitelmassa. Kesken jäänyt kurssi (opintojakso) merkitään yleensä joko keskeytynyt (K) tai osallistunut (O) -merkinnällä. Kesken jääneitä suorituksia ei lasketa opiskelijan kokonaisopintomäärään. Keskeytyneet opinnot (K) on yleensä aloitettava alusta, osallistut opinnot (O) voidaan yleensä suorittaa loppuun tekemällä puuttuvat suoritukset (esimerkiksi päättökoe).

Mistä voidaan antaa numeroarvosanan sijaan suoritusmerkintä?
Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä (S). Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän (S) liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Millaisia arvosanoja lukiossa käytetään?
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin asteikolla 4–10. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4.

Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S), hylätty (H) tai sanallinen arviointi.

Miten opinnot arvioidaan?
Arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa arviointikeskusteluja.

Mikä on arvioinnin tarkoitus?
Lukiolain mukaan opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.

Lukioasetuksen mukaan opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen.

Liikunta

Voiko pakolliset liikunnan opinnot suorittaa jo ensimmäisen lukuvuoden aikana?
Ei voi. Lukion tuntijakoasetuksen mukaan opiskelijan tulee jakaa pakollisten liikunnan opintojen opiskelu vähintään kahdelle lukuvuodelle.

Lukiodiplomi

Mikä on lukiodiplomi?
Lukiodiplomi tarjoaa opiskelijalle taito- ja taideaineissa mahdollisuuden antaa näytön osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Lukiodiplomin suorittamisesta saa todistuksen, joka täydentää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen osoittamaa osaamista. Lukiodiplomin suorittamisen järjestäminen on lukiolle vapaaehtoista.

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Näin opiskelija saa todistuksen suoritetusta lukiodiplomista suoritettuaan lukion koko oppimäärän.

Onko lukiodiplomista hyötyä jatko-opintoihin haettaessa?
Lukiodiplomista voi olla hyötyä hakeuduttaessa etenkin taito- ja taideaineisiin liittyviin jatko-opintoihin. Lukiodiplomista mahdollisesti annettavat lisäpisteet ilmoitetaan hakukohteen valintaperusteissa.

Kuka päättää lukiodiplomin tehtävistä ja suorittamisperusteista?
Opetushallitus päättää valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon.

Missä oppiaineissa lukiodiplomin voi suorittaa?
Lukiodiplomeja voi suorittaa kotitaloudessa, kuvataiteessa, käsityössä, liikunnassa, mediassa, musiikissa, tanssissa ja teatterissa.

Lukion oppimäärän arviointi

Voiko päättöarviointiin hakea muutosta?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan lukion oppimäärän päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden (2) kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Jos opiskelija on tyytymätön uusintapyynnön jälkeiseen ratkaisuun, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua Aluehallintovirastolta. Aluehallintovirasto voi velvoittaa opettajan suorittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

Miten oppiaineen oppimäärästä annettua arvosanaa voi korottaa?
Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa:

  • Erillisellä kuulustelulla
  • Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien 
kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
  • Opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat 
oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

Voiko oppiaineen oppimäärästä annettavaa arvosanaa korottaa jälkikäteen?
Kyllä voi. Lukioasetuksen mukaan opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin arvostelusta määräytyvä oppiaineen oppimäärän arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.

Saako eroava opiskelija suoritetuista opinnoistaan todistuksen?
Kyllä saa. Lukioasetuksen mukaan kesken lukion oppimäärän suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus kyseisten oppimäärien suorittamisesta.

Voiko oppiaineen oppimäärästä jälkikäteen poistaa opintoja?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin lukion omassa opetussuunnitelmassa.

Kuinka monta kurssia oppiaineen oppimäärästä voi olla arvosanaltaan hylättyjä?
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy ainoastaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Näistä kursseista hylättyjä kurssiarvosanoja (arvosana 4) voi olla enintään seuraavasti:

Opiskelijoiden opiskelemat pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnallisia syventävät kurssit yhteensä / joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään:

  • 1–2 kurssia / enintään 0 hylättyä
  • 3–5 kurssia / enintään 1 hylätty
  • 6–8 kurssia / enintään 2 hylättyä
  • 9 kurssia tai enemmän / enintään 3 hylättyä

Miten oppiaineiden oppimäärien arvosanat määräytyvät?
Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kunkin oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana.

Mistä oppiaineen oppimäärä muodostuu?
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.

Mitä lukion päättötodistukseen merkitään?
Lukioasetuksen mukaan lukion koko oppimäärän (ks. kysymys) suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. Päättötodistukseen merkitään opiskelijan opiskelemien oppiaineiden oppimäärien arvosanat.

Muualla suoritetut opinnot

Voidaanko muuta kuin oppilaitosmuotoisesti hankittua osaamista tunnustaa osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Muutoin hankitulla osaamisella tarkoitetaan esimerkiksi harrastuksissa, työssä tai vapaa-ajalla itsenäisesti saavutettuja tietoja ja taitoja.

Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä selvittää ja tunnistaa opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tämän esittämän selvityksen perusteella. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Voidaanko muualla suoritettuja opintoja lukea osaksi lukio-opintoja?
Kyllä voidaan. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot arvioiduksi ja tunnustetuksi. Tällaisia opintoja voivat olla esimerkiksi opinnot muista lukioista, ammatillisista oppilaitoksista, korkeakouluista, kansanopistoista, työväenopistoista tai kesälukioista. Myös ulkomaisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voivat tulla kyseeseen.

Muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan korvata lukion oppimäärään kuuluvia opintoja. Opiskelijan on tarvittaessa osoitettava muualta hankittu osaamisensa koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Yleensä kyseeseen tulee koe tai muu osaamisen varmistava näyttötehtävä.

Opiskelijan on syytä ennen muualla suoritettavien opintojen alkua varmistaa lukionsa opettajalta tai rehtorilta, miltä osin opinnot voidaan lukea hyväksi opiskelijan lukio-opinnoissa.

Onko vaihto-opiskelijana ulkomailla suoritettuja opintoja mahdollista hyväksilukea lukio-opintoihin?
Aina kannattaa selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukio-opintoja korvaaviksi opinnoiksi.

Oman äidinkielen opetus

Voiko vieraskielinen opiskelija opiskella omaa äidinkieltään lukiossa?
Äidinkielenä opetetaan lukion opetuskielen mukaisesti suomea tai ruotsia tai opiskelijan äidinkielen mukaisesti saamen kieltä. Äidinkielenä voidaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

Lukiolain mukaan vieraskieliselle opiskelijalle voidaan valinnan mukaan opettaa myös tämän omaa äidinkieltä. Vieraskielinen opiskelija voi siis periaatteessa opiskella lukiossa omaa äidinkieltään, mutta lukio ei ole velvoitettu järjestämään vieraskielisten opiskelijoiden oman äidinkielen opetusta.

Jos vieraskieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Suomi toisena kielenä -opetus

Kuka voi opiskella suomea toisena kielenä?
Vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opiskelijalle voidaan opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta suomi (tai ruotsi) toisena kielenä -oppimäärän mukaan.

Jos vieraskieliselle, saamenkieliselle tai romanikieliselle opetetaan hänen omaa äidinkieltään, opiskelijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja muiden kielten pakollisten kurssien yhteismäärät sekä opiskelijalle pakollisten kurssien kokonaismäärä voivat olla tuntijaossa säädettyä pienemmät. Tässä tapauksessa toista kotimaista kieltä opiskellaan valinnaisena aineena.

Jos vieraskieliselle opiskelijalle opetetaan suomen tai ruotsin kieltä suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen tunnit saadaan jakaa mainittujen aineiden opetukseen siten kuin koulutuksen järjestäjä päättää.

Mitä on suomi toisena kielenä -opetus?
Suomi (tai ruotsi) toisena kielenä (eli S2/R2) -opetus on tarkoitettu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuville opiskelijoille.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteena on, että vieraskieliselle opiskelijalle kehittyy monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle ja että opiskelija voi opiskella täysipainoisesti suomeksi kaikkia lukion oppiaineita.

Lukion suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteet ja sisällöt perustuvat perusopetuksessa tai muualla hankitun suomen kielen perusteiden hallintaan.

Opetuskieli

Millä kielellä lukio-opetusta voidaan antaa?
Lukiolain mukaan lukion opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli.

Lisäksi osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä, jos se ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta seurata opetusta.

Erillisessä opetusryhmässä tai oppilaitoksessa opetus voidaan antaa pääosin tai kokonaan muulla kuin mainituilla kielillä. Jos opetusta annetaan oppilaitoksessa useammalla kuin yhdellä kielellä, saa opiskelija valita opetuskielen.

Opintojen kesto

Kuinka pitkä on lukion lukuvuosi?
Lukion lukuvuosi kestää tavallisesti noin yhdeksän kuukautta. Syyslukukausi alkaa yleensä elokuun puolivälissä ja kevätlukukausi päättyy touko-kesäkuun vaihteessa. Koulujen työ- ja loma-ajoista ilmoitetaan yleensä koulun tai kunnan verkkosivuilla.

Millä perusteella lukio-opinnoille voi hakea lisäaikaa?
Mikäli opiskelija suunnittelee käyttävänsä lukio-opintoihin enemmän kuin neljä vuotta, on hänen syytä olla yhteydessä lukion opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Lisäajan saamisen perusteeksi saattavat riittää erityisen laajat lukio-opinnot, haastava harrastus tai työ, tai terveydelliset tai sosiaaliset syyt.

Kuinka kauan lukion suorittaminen kestää?
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion tavoitteellinen suoritusaika on siten kolme lukuvuotta. Opiskeluaikaa voi halutessaan lyhentää tai pidentää. Lukiolain mukaan lukion oppimäärä tulee kuitenkin suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä suoritusaikaan pidennystä.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-opiskelijana?
Lukiolain mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Siihen, lasketaanko vaihto-opiskelijavuotta opiskeluvuodeksi, ei löydy laista suoraa vastausta. Vaikka vaihdossa oltu vuosi laskettaisiinkin opiskeluajaksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitaneen aina pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus

Voiko uskontokuntaan kuulumaton osallistua elämänkatsomustiedon sijaan uskonnonopetukseen?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumaton opiskelija voi halutessaan osallistua uskonnonopetukseen.

Miten uskontokuntiin kuulumattomien opetus järjestetään?
Lukiolain mukaan uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille opiskelijoille järjestetään elämänkatsomustiedon opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3).

Miten muihin uskontokuntiin kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuin evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon kuuluville järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heitä on vähintään kolme (3) ja jos he sitä pyytävät. He voivat kuitenkin halutessaan osallistua myös evankelis-luterilaiseen (tai ortodoksiseen) uskonnonopetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen.

Jos opiskelija kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, opiskelija päättää, minkä uskonnon opetukseen hän osallistuu.

Miten ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien uskonnonopetus järjestetään?
Lukiolain mukaan vähintään kolmelle (3) ortodoksiseen kirkkoon kuuluvalle opiskelijalle järjestetään tämän uskonnon mukaista opetusta. Tällöin ortodoksiseen kirkkoon kuuluvien opiskelijoiden on myös osallistuttava tämän uskonnon mukaiseen opetukseen.

Voiko evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva osallistua oman uskonnon opetuksen sijaan elämänkatsomustiedon opetukseen tai muiden uskontojen opetukseen?
Ei voi. Lukiolain mukaan evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan opiskelijan on osallistuttava oman uskontonsa mukaiseen opetukseen.

Käytännössä evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan alle 18-vuotiaan opiskelijan on siis osallistuttava tämän uskonnon opetukseen, elleivät vanhemmat anna hänelle lupaa erota kirkosta. Opiskelijalle, joka aloittaa lukiokoulutuksen 18 vuotta täytettyään, opetetaan hänen valintansa mukaisesti joko uskontoa tai elämänkatsomustietoa.

Opiskelun maksullisuus

Voiko lukio periä opiskelijalta tarvikemaksuja?
Kyllä, mutta tietyin ehdoin.

Pakolliset ja erittelemättömät oppimateriaali- ja palvelumaksut ovat laittomia. Kaikkiin opiskelijoihin kohdistuvat kiinteät maksut eivät siis tule kyseeseen.

Lukio voi kuitenkin pyytää yksittäisissä kursseissa (opintojaksoissa) tarjottavista materiaaleista ja välineistä (monisteet, käsityötarvikkeet yms.) tarvikemaksuja. Lukio voi periä tällaisista materiaaleista ja tarvikkeista enintään niiden hankinta- ja tuotantokustannusten mukaisen maksun.

Opiskelijalla on kuitenkin oikeus hankkia tarvikkeet itse muuta kuin lukion kautta. Mikäli opiskelija päätyy maksamaan koulun välittämistä tarvikkeista, on hänen saatava pitää ne opintojen päätyttyä. Maksun perinnässä on tarkkaan eriteltävä, mihin kaikkiin tarkoituksiin se kohdistuu. Materiaalimaksun suorittaminen ei voi olla opintojen suorittamisen edellytys.

Lue opetusministerin vastaus (29.10.2010) eduskunnassa tarvikemaksuista esitettyyn kirjalliseen kysymykseen.

Kuinka paljon lukion oppikirjat maksavat?
Lukion oppikirjojen hinnat vaihtelevat riippuen oppiaineesta, opintojaksosta sekä kirjan kustantajasta. Kannattaa myös muistaa, että oppikirjoja on tarjolla myös käytettyinä. Monissa lukiossa opiskelijakunta ylläpitää oppikirjavaihtoa tai -kirjastoa.

Suomen Lukiolaisten Liitto on laskenut, että esimerkkilukiolaisen kustannukset lukion oppimäärän suorittamiseen ovat noin 2700 euroa. Summa sisältää oppimateriaalit, ylioppilastutkintomaksut, sähköisessä ylioppilaskokeessa tarvittavan kannettavan tietokoneen sekä muut tarvikkeet ja ohjelmistot.

Mitä kustannuksia lukio-opiskelusta opiskelijalle syntyy?
Opiskelijalle lukio-opiskelusta kertyvät tyypillisimmät kuluerät ovat:

  • Oppikirjat ja muu paperinen tai digitaalinen oppimateriaali
  • Opiskelussa tarvittavat työvälineet, kuten kynät, kumit, viivaimet, konseptipaperit ja vihkot
  • Opiskelussa tarvittavat digitaaliset laitteet, kuten graafinen laskin, kannettava tietokone tai taulutietokone
  • Ylioppilastutkinnon maksut

Lisäksi kuluja voi opiskelijalle kertyä seuraavista:

  • Koulun mahdollisesti perimät oppimateriaali- ja tarvikemaksut
  • Koulumatkoista mahdollisesti koituvat kustannukset
  • Lukion mahdollisiin perinnetapahtumiin osallistuminen

Suomen Lukiolaisten Liitto on arvioinut, että keskivertolukiolaisen opinnot kustantavat kaikkiaan noin 2700 euroa uusilla kirjoilla. Kustannusten tarkkaan määrään vaikuttavat toki opiskelijan yksilölliset valinnat sekä se, mitä kirjoja ja kirjasarjoja kukin lukio on päättänyt käyttää. Ostamalla kirjat käytettyinä voi säästää.

Voidaanko kouluruokailusta periä maksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Poikkeuksena ovat koulun järjestämät aamu- tai välipalatarjoilut, jotka voivat olla opiskelijalle maksullisia.

Voidaanko lukiossa periä lukukausimaksuja?
Ei voida. Lukiolain mukaan opetus ja ohjaus ovat opiskelijalle maksuttomia. Maksuttomuudella viitataan ainoastaan lukion antaman opetuksen maksuttomuuteen, eikä se koske opiskelussa käytettäviä oppikirjoja ja oppimateriaaleja, jotka opiskelijan on itse hankittava.

Opiskelijamaksuja voidaan kuitenkin periä yksittäisten lukio-opintojen suorittajilta (aineopiskelijat) ja niiltä, jotka lukion oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta osallistuvat lukion kokeisiin.

Poissaolot

Ovatko poissaolot riittävä peruste suorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen?
Kyllä ovat. Koska lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta, ovat selvittämättömät poissaolot tai poissaolojen suuri määrä riittäviä perusteita suorituksen hylkäämiseen tai keskeytymiseen. Hylkäämisen kohdalla opettaja voi edellyttää opiskelijaa suorittamaan ylimääräisiä tehtäviä kurssin (opintojakson) läpäisemiseksi. Keskeytymisen kohdalla kurssi on yleensä aloitettava alusta.

Onko poissaoloselvitykseen liitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus?
Terveydellisistä syistä johtuvien poissaolojen selvittämistä varten voidaan etenkin täysi-ikäistä opiskelijaa edellyttää hankkimaan terveydenhoitajan tai lääkärin todistus. Lainsäädäntö ei kuitenkaan kerro, pitääkö jo yhdestä poissaolosta, jonka taustalla on terveydellinen syy, hankkia sairaustodistus vai riittääkö pelkkä opiskelijan oma selvitys. Käytännöt saattavat vaihdella oppilaitoksittain tai jopa opettajittain.

Toivottavaa olisi, että oppilaitoksen käytännöt olisivat tässä suhteessa mahdollisimman yhdenmukaiset ja selkeät sekä opiskelijoiden kanssa yhdessä sovitut.

Voidaanko täysi-ikäistä opiskelijaa velvoittaa tuomaan vanhemmilta selvityksen poissaolostaan?
Ei voida. Laki määrittelee, että lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Täysi-ikäisen opiskelijan on siis täysivaltaisena henkilönä itse selvitettävä poissaolonsa, eikä vanhempien allekirjoitusta tai selvitystä poissaoloista voida häneltä edellyttää.

Onko läsnäolo pakollista?
Kyllä on. Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Läsnäolokäytännöt ovat lukion omassa päätösvallassa ja vaihtelevat siten lukiosta toiseen. Yleisperiaatteena on, että opiskelijalle sallitaan kurssia (opintojaksoa) kohden tietty määrä poissaoloja, jotka opiskelijan on selvitettävä. Täysi-ikäinen opiskelija selvittää itse omat poissaolonsa. Alaikäisen opiskelijan poissaoloselvityksiin vaaditaan yleensä huoltajan allekirjoitus.

Vaihto-opiskelu

Voiko lukioaikana lähteä ulkomaille vaihtoon?
Kyllä voi. Lukio-opiskelija voi osallistua erilaisiin opiskelijavaihtoihin. Vaihtoon voi lähteä vaihto-ohjelmien tai oman lukion kautta, jos lukiolla on ystävyyskouluja ulkomailla tai muuta kansainvälistä toimintaa.

Vaihdot voivat olla kestoltaan koko lukuvuoden mittaisia tai lyhyempiä jaksoja. Vaihdon ajankohtaa suunnitellessa kannattaa kuitenkin myös miettiä miten se sopisi parhaiten omaan opintosuunnitelmaan.

Lukiolain mukaan muualla suoritetuilla opinnoilla voidaan periaatteessa korvata suomalaisia lukio-opintoja, mutta oppilaitos päättää tästä kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Usein opinnot jatkuvat vaihdon jälkeen sitä, mihin ne sitä ennen jäivät. Myös kirjoitusaikataulu kannattaa huomioida vaihtoa suunnitellessa. Vaihdosta onkin hyvä keskustella myös lukion opinto-ohjaajan kanssa.

Voiko lukion suorittaa neljässä vuodessa, mikäli viettää yhden vuoden ulkomailla vaihto-opiskelijana?
Lukiolain mukaan opinnot tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle myönnetä perustellusta syystä pidennystä suoritusaikaan. Siihen, lasketaanko vaihto-opiskelijavuotta opiskeluvuodeksi, ei löydy laista suoraa vastausta.

Vaikka vaihdossa oltu vuosi laskettaisiinkin opiskeluajaksi, voi oppilaitos myöntää perustellusta syystä pidennystä opintojen suoritusaikaan. Perusteltuna syynä voitaneen aina pitää oppilaitoksen hyväksymästä vaihdosta aiheutunut opintojen venyminen.

Aina kannattaa myös selvittää, mitkä kaikki vaihdossa suoritetut opinnot voidaan hyväksilukea lukion oppimäärään suomalaisia lukio-opintoja korvaaviksi opinnoiksi.

Päivänavaukset ja muut koulun tilaisuudet

Voivatko koulun tilaisuudet tai päivänavaukset olla uskonnollisia?
Kyllä voivat. Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan lukioiden juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä, sillä tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Lukion juhlat ovat osa opetusta ja lukion toimintaa, johon opiskelijoiden tulee osallistua. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren (esim. Suvivirsi) laulamisen johdosta juhlaa ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena.

Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää, järjestetäänkö lukiossa uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia, ja uskonnollisia toimituksia, kuten ruokarukouksia. Uskonnolliset tilaisuudet ja toimitukset ovat uskonnon harjoittamista, joihin osallistuminen on vapaaehtoista (ks. seuraava kysymys).

Voidaanko opiskelija vapauttaa katsomuksellisista syistä uskonnollisiin päivänavauksiin tai koulun tilaisuuksiin osallistumisesta?
Kyllä voidaan. Koulun toimintaa koskee perustuslain määrittelemä uskonnon ja omantunnon vapaus. Kukaan ei ole koulussa velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai uskonnolliseen konserttiin.

Oikeusasiamiehen ratkaisun mukaan uskonnonharjoittamiseksi katsottava toiminta on koulussa vapaaehtoista kaikille riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kyseiseen uskontokuntaan vai ei.

Tarvittaessa opiskelijan kanssa sovitaan opiskelijaa koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta, jos opiskelija ei halua osallistua kaikkeen juhlaan kuuluvaan ohjelmaan.