Ylioppilastutkinto

Jatko-opintokelpoisuus

Antavatko IB-, RF- tai EB-tutkinnot yleisen jatko-opintokelpoisuuden?
Kyllä antavat. Lain mukaan International Baccalaureate -tutkinnon, Reifeprüfung-tutkinnon sekä Eurooppa-koulujen eurooppalaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin ylioppilastutkinto.

Lue lisää kansainvälisistä ylioppilastutkinnoista Opintoluotsi.fi-sivustolta.

Millaisiin jatko-opintoihin pelkällä lukion oppimäärällä voi hakea?
Lukion oppimäärän suorittaminen ilman ylioppilastutkintoa antaa kelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen.

Tutkintomaksut

Maksaako tarkistusarvostelun pyytäminen?
Kyllä maksaa. Tarkistusarvostelu maksaa 50 euroa tarkistettua koetta kohden. Maksu on suoritettava ennen kuin tarkistus voidaan suorittaa. Mikäli tarkistusarvostelussa kokelaan arvosana nousee, saa hän tarkistusmaksun takaisin.

Paljonko tutkintomaksut ovat?
Ylioppilastutkinnon tutkintomaksut jaetaan tutkintokertakohtaiseen perusmaksuun (14 euroa) sekä koekohtaiseen maksuun (28 euroa).

Esimerkki 1. Kokelas suorittaa ylioppilastutkintoon vähintään vaadittavat neljä koetta yhdellä (kevät tai syksy) tutkintokerralla. Tällöin hänen tutkintomaksunsa ovat 14 euroa + 4*28 euroa = 126 euroa.

Esimerkki 2. Kokelas suorittaa ylioppilastutkintoonsa kuusi koetta kahden tutkintokerran aikana (syksy ja kevät). Tällöin hänen tutkintomaksunsa ovat 2*14 euroa + 6*28 euroa = 196 euroa.

Onko ylioppilastutkinto maksullinen?
Kyllä on. Lukiolain mukaan kokelaalta voidaan periä maksuja ylioppilastutkintoon osallistumisesta.

Yhdistelmätutkinnot

Kuinka paljon yhdistelmätutkintoja suoritetaan vuosittain?
Opetushallituksen mukaan ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon yhtä aikaa suorittaneita oli lukuvuonna 2008–2009 hieman alle 2 000.

Mikä on kolmoistutkinto?
Kolmoistutkinto ei ole virallisesti oma tutkintonsa, vaan sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon sekä lukion koko oppimäärään. Opiskelija saa siten ylioppilastodistuksen lisäksi lukion päättötodistuksen.

Mikä on yhdistelmätutkinto?
Yhdistelmätutkinto ei ole virallisesti oma tutkintonsa, vaan sillä tarkoitetaan mahdollisuutta suorittaa ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto samanaikaisesti. Yhdistelmätutkinnoista puhutaan yleensä kaksoistutkintoina tai kolmoistutkintoina.

Lukiolain mukaan ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi osallistua ylioppilastutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot ammatillisesta koulutuksestaan.

Ylioppilastutkinnon arviointi ja muutoksenhaku

Voiko tarkistusarvostelusta saatuun päätökseen hakea muutosta valittamalla?
Ei voi. Lain mukaan tarkistusarvostelun tulokseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Maksaako tarkistusarvostelun pyytäminen?
Kyllä maksaa. Tarkistusarvostelu maksaa 50 euroa tarkistettua koetta kohden. Maksu on suoritettava ennen kuin tarkistus voidaan suorittaa. Mikäli tarkistusarvostelussa kokelaan arvosana nousee, saa hän tarkistusmaksun takaisin.

Voiko ylioppilaskokeen arvosteluun hakea tarkistusta?
Kyllä voi. Lain mukaan ylioppilastutkintolautakunnan tekemään arvostelupäätökseen saa hakea lautakunnalta tarkistusarvostelua. Hakemuksen voi tehdä kokelas, alle 18-vuotiaan kokelaan huoltaja tai koesuorituksen valmistavasti arvostellut opettaja. Tarkistusarvostelu ei johda alkuperäistä arvosanaa heikompaan arvosanaan.

Tarkistusarvostelua koskeva hakemus on toimitettava lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokeeseen osallistuneella on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa.

Lue lisää tarkistusarvostelusta ylioppilastutkintolautakunnan yleisistä määräyksistä.

Mistä voi saada tietoa ylioppilaskoetehtävien oikeista vastauksista?
Ylioppilastutkintolautakunta julkaisee luonnehdinnan kunkin kokeen tehtävien hyvän vastauksen piirteistä. Luonnehdinnat julkaistaan lautakunnan sivuilla koepäivänä.

Millä perusteella kokelaan arvostelua voidaan höllentää?
Lain mukaan, jos kokelas on vieraskielinen taikka jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Erityisen painava peruste voi liittyä esimerkiksi vammaan, lukihäiriöön tai terveydentilaan.

Miten ylioppilaskoe arvostellaan?
Lain mukaan koesuoritukset tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukiokoulutusta järjestävän oppilaitoksen asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti ylioppilastutkintolautakunta. Jos oppilaitoksessa ei ole kyseisen oppiaineen opettajaa, joka voisi arvostella suorituksen, alustavaa arvostelua ei tehdä.

Ylioppilastutkinnon suorittaminen

Milloin ylioppilastutkintotodistus voidaan antaa?
Lukio-opiskelijalle voidaan antaa todistus ylioppilastutkinnosta hänen läpäistyään tutkinnon pakolliset kokeet sekä suoritettuaan lukion oppimäärään. Lain mukaan ylioppilastutkintotodistus annetaan kokelaalle, joka on laissa säädetyllä tavalla suorittanut tutkinnon ja jolle annetaan lukion päättötodistus (todistus lukion oppimäärän suorittamisesta) tai todistus ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta.

Voiko muu henkilö kuin lukio-opiskelija osallistua ylioppilastutkintoon?
Kyllä voi. Lukiolain mukaan ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin voi osallistua henkilö, joka on suorittanut jonkun seuraavista:
– Lukion oppimäärän tai sitä vastaavan ulkomaisen lukion oppimäärään.
– Vähintään kaksi ja puolivuotisen ammatillisen tutkinnon.
– Kaksivuotisen ammatillisen tutkinnon sekä ylioppilastutkintolautakunnan määräämät lisäopinnot suorittanut.

Ammatillista perustutkinto suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot.

Voiko ylioppilaskoetta uusia?
Kyllä voi. Asetuksen mukaan hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa.

Milloin lukio-opiskelija voi osallistua tietyn oppiaineen ylioppilaskokeeseen?
Lain mukaan lukio-opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen vasta sitten, kun hän on suorittanut tuntijaon mukaiset pakolliset kurssit aineessa, jonka kokeeseen hän osallistuu. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia

Voiko ylioppilaskokeita suorittaa eri tutkintokerroille?
Kyllä voi. Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa hajautetusti, mutta lain mukaan se on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana. Asetuksen mukaan tutkinnon suorittamisaikaan voi kuitenkin erityistilanteissa saada pidennystä. Tällaiseksi erityistilanteeksi luetaan esimerkiksi päätoiminen opiskelu ulkomailla.

Millä perusteilla kokelaan koejärjestelyt voidaan toteuttaa poikkeavasti?
Asetuksen mukaan, jos kokelaalla on vamma taikka luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Sama koskee kokelasta, joka on sairauden tai siihen rinnastettavan syyn vuoksi estynyt suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat.

Erityisjärjestelyistä päättä ylioppilastutkintolautakunta kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella.

Lue lisää erityisjärjestelyihin liittyen ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista.

Onko ylioppilastutkinnon järjestelyistä olemassa yleisiä määräyksiä tai ohjeita?
Kyllä on. Ylioppilastutkintolautakunta antaa määräyksiä ja ohjeita tutkinnon yleiseen toteuttamiseen, koekohtaiseen toimeenpanoon sekä kokelaan vammasta, sairaudesta, lukiohäiriöistä tai vieraskielisyydestä johtuviin erityisjärjestelyihin liittyen.

Milloin ylioppilastutkinto järjestetään?
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, kevään ja syksyn tutkintokertoina, yhtä aikaa kaikissa lukioissa.

Mille sisällöille/oppimäärille ylioppilaskokeiden tehtävät perustuvat?
Asetuksen mukaan ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan lukion tuntijakoasetuksessa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaan. Kyseisten kurssien sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa.

Mitä kokeita ylioppilastutkintoon kuuluu?
Lukiolain mukaan ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Pakollisten kokeiden lisäksi voi suorittaa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe.

Lain mukaan vähintään yhden tutkinnon pakollisista kokeista tulee olla vaativampi koe tai toisen kotimaisen kielen kokeena suoritettu äidinkielen koe. Lain mukaan matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vieraissa kielissä voidaan järjestää kahden eri tason mukaiset kokeet.

Lain mukaan ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun kokelas on suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet.

Voiko suorittaa ylioppilastutkinnon kokeita muussa kuin omassa lukiossa?
Ylioppilastutkinnon kokeita voi rehtorin suostumuksella suorittaa muussa kuin omassa lukiossa. Jos ylioppilastutkinto on kesken, on sovittava oman lukion rehtorin ja vieraan lukion rehtorin kanssa tutkinnon suorittamisesta. Jos ylioppilastutkinto on valmis, voi ilmoittautua täydentämään tutkintoa mihin tahansa lukioon kyseisen koulun rehtorin suostumuksella.

Saako koesuorituksen itselleen takaisin?
Kokelas, joka haluaa tulla lautakunnan kansliaan katsomaan koesuoritustansa ja siihen mahdollisesti tehtyjä arvostelumerkintöjä, esittää pyynnön lautakunnalle puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostilla. Kokelas voi saada maksutta kansliassa oman suorituksensa nähtäväkseen ennalta sovittuna aikana kanslian järjestämässä valvonnassa. Näin varmistetaan, ettei alkuperäistä suoritusta näyttämisen aikana muuteta. Koesuoritusten katsominen pitää sopia hyvissä ajoin, koska koesuorituksia ei säilytetä lautakunnan kansliassa. Kopion omasta koesuorituksesta voi tilata puhelimitse, kirjeitse, sähköpostilla tai lautakunnan kotisivujen kautta. Koesuorituskopio on maksullinen. Kokelas voi saada kevään tutkinnon suorituksen nähtäväkseen tai kopion siitä aikaisintaan 20. kesäkuuta ja syksyn tutkinnon suorituksen aikaisintaan 20. joulukuuta. Koesuorituksia säilytetään puolitoista vuotta sen jälkeen, kun kyseinen tutkintokerta on saatu päätökseen. Tämän ajan kuluttua suoritukset hävitetään.

Miksi vanhoja kokeita ei julkaista lautakunnan sivuilla ja mistä kokeita saa?
Ylioppilastutkintolautakunta ei voi tekijänoikeussyistä julkaista vanhoja kokeita. Vanhoja koetehtäviä on mahdollista tilata lautakunnan kansliasta. Lisäksi jotkin järjestöt sekä tiedotusvälineet julkaisevat verkkosivuillaan koetehtäviä.

Millainen rangaistus seuraa vilpistä, vilpin yrityksestä, vilpissä avustamisesta tai tutkintojärjestyksen törkeästä rikkomisesta?
Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi.

Voiko suorittaa uusia kokeita vaikka on jo ylioppilas?
Ylioppilastutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö voi täydentää tutkintoa sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka eivät sisälly hänen suorittamaansa tutkintoon, ja sellaisten oppiaineiden kokeilla, jotka ovat eritasoisia kuin hänen suorittamaansa tutkintoon sisältyvät samojen oppiaineiden kokeet. Täydentäminen on mahdollista sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu, muutoin ajankohtaa ei ole rajoitettu.

Miten toimitaan hätätilanteessa ylioppilaskirjoitusten aikana?
YTL:n yleisissä ohjeissa ja määräyksissä ei ole mainintaa kokeen keskeytymisestä palohälytyksen tai muun hätätilanteen vuoksi, mutta kielten kokeiden osalta ohjeistetaan seuraavasti ja voidaankin olettaa ohjeiden koskevan myös muita aineita:

“Mahdollisen yllättävän tilanteen, esimerkiksi palohälytyksen, varalta lukiolla tulee olla pelastussuunnitelma. Siihen tulisi kuulua myös varautuminen ylioppilastutkinnon kokeiden aikana mahdollisesti sattuvaan vaaratilanteeseen. Ainakin seuraavat asiat on tarpeen ottaa huomioon pelastussuunnitelmassa:

1) poistuminen ja kokoontumispaikka
2) varatila kokeen jatkamista varten
3) tehtävä- ja suorituspapereiden siirtäminen varatilaan
4) sen varmistaminen, että kokelaat eivät keskustele keskenään
5) yhteydenpito ylioppilastutkintolautakuntaan
6) kokeen keskeytymisen ja uudelleen aloittamisen ajankohtien kirjaaminen
7) eväshuolto
8) tilanteen jälkiraportointi ylioppilastutkintolautakuntaan.”

Tarkempaa tieto voit saada lukiosi rehtorilta.

Ylioppilastutkinnon sähköistyminen

Onko sähköistä koeympäristöä mahdollista kokeilla etukäteen?
Kyllä on. Kokelailla tulee olemaan ennen koetta mahdollisuus tutustua ympäristöön, jossa sähköiset kokeet suoritetaan. Tavoitteena on, että kokelas pystyisi harjoittelemaan koeympäristön käyttöä jo opiskelun aikana.

Lue aiheesta lisää ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-sivustolta.

Muuttaako sähköistyminen ylioppilaskokeiden tehtäviä?
Ylioppilaskokeet tulevat sähköisessäkin muodossa pohjautumaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisiin sisältöihin. Sähköinen koe mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi laajemman ja autenttisemman lähdemateriaalin käytön ylioppilaskokeiden tehtävissä. Kaikissa aineissa ei suuria muutoksia koetehtäviin välttämättä tule ainakaan kokeiden sähköistämisen alkuvaiheessa.

Lue aiheesta lisää ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-sivustolta.

Millaista laitetta sähköinen koe edellyttää?
Ensimmäiseksi tuettavaksi päätelaitteeksi on valittu “normaali kannettava tietokone” eli x86-prosessorilla toimiva työasema. Lue tarkemmat päätelaiteohjeet täältä.

Seuraa ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-sivuja, jonne päivitetään vastauksia myös sähköisten ylioppilaskirjoitusten teknisiin kysymyksiin.

Tarjotaanko kokelaille laitteet sähköisten kokeiden suorittamiseen?
Ylioppilastutkintolautakunta ei tarjoa kokelaille sähköisen kokeen suorittamiseen vaadittavaa päätelaitetta, vaan jokaisen kokelaan on vastattava itse laitteen hankinnasta. Lukion varustelutasosta riippuen kokelaat, joilla ei ole syystä tai toisesta mahdollisuutta oman laitteen käyttöön, voivat saada käyttöönsä päätelaitteen kokeiden suorittamisen ajaksi.

Minkä oppiaineiden kokeilla sähköistäminen alkaa?
Ensimmäisenä sähköistyvät filosofia, maantiede sekä saksan lyhyt ja pitkä oppimäärä syksyllä 2016. Löydät oppiainekohtaisen aikataulun ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-sivustolta.

Millä aikataululla ylioppilastutkinto sähköistyy?
Ylioppilastutkinnon kokeet sähköistyvät vaiheittain siten, että ensimmäiset sähköiset kokeet tehdään syksyllä 2016. Tutkinnon kaikkien kokeiden on tarkoitus olla sähköisiä kevääseen 2019 mennessä.

Tutustu sähköistymisen tarkempaan aikatauluun ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-sivustolla.

Ylioppilastutkintolautakunta

Keistä ylioppilastutkintolautakunta koostuu?
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää ylioppilastutkintolautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistoja, muita korkeakouluja ja Opetushallitusta kuultuaan. Jäsenet edustavat ylioppilastutkinnon eri oppiaineita. Lautakunnan puheenjohtajana toimii professori Patrik Scheinin. Lautakunnan jäseniä avustaa laadinta- ja arvostelutyössä noin 330 apujäsentä.

Tutkinnon teknisestä toimeenpanosta huolehtii lautakunnan kanslia, jossa työskentelee noin 20 virkamiestä. Lautakunnan kanslian pääsihteerinä toimii Kaisa Vähähyyppä. Kanslian yhteystiedot löydät ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta. Ylioppilastutkinnon sähköistämisestä vastaa erityinen Digabi-projektiryhmä.

Mikä on ylioppilastutkintolautakunta?
Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) vastaa ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja toimeenpanosta. Se antaa myös määräyksiä kokeiden sisällöstä, koejärjestelyistä ja kokeiden arvostelusta. Se myös kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen

Milloin ylioppilastutkintoon pitää viimeistään ilmoittautua?
Kokelaan, joka haluaa osallistua keväällä järjestettävään tutkintoon, on ilmoittauduttava viimeistään edellisen vuoden marraskuun 23. päivänä. Syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään kesäkuun 5. päivänä.

Voiko ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumisen perua?
Ilmoittautumisajan päättymispäivään asti ilmoittautumisen voi peruuttaa kirjallisella ilmoituksella koulun rehtorille. Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan syyn vuoksi mitätöidä tutkintoon kuuluvaan kokeeseen tai erilliseen kokeeseen tehdyn sitovan ilmoittautumisen. Painaviksi syiksi lautakunta on katsonut esimerkiksi sairauden, ulkomailla tapahtuvan opiskelun tai työskentelyn sekä varusmiespalveluksesta aiheutuvan erityisen esteen. Hakemukseen on liitettävä todistus esteestä, esimerkiksi lääkärintodistus, josta sairaus ja työkyvyttömyysaika ilmenevät, todistus ulkomailla opiskelusta tai ulkomailla työskentelystä kokeiden aikana tai todistus siitä, että varusmiehelle ei ole myönnetty lomaa tutkintoon osallistumista varten. Opiskelu tai työskentely kotimaassa tai pelkkä varusmiespalvelus ei riitä perusteeksi ilmoittautumisen mitätöintiin.

Voinko muuttaa ilmoittautumistietojani?
Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavasta syystä hyväksyä muutoksen ilmoittautumiseen sisältyviin tietoihin, jos ilmoittautumisessa on todistettavasti tapahtunut virhe. Hakemukseen on liitettävä kokelaan ilmoittautumislomake tai siitä otettu kopio sekä rehtorin lausunto asiasta.

Voiko ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautua myöhässä?
Ylioppilastutkintolautakunta voi erityisen painavasta syystä hyväksyä määräajan päätyttyä tapahtuneen ilmoittautumisen. Kokelas voi lähettää lautakuntaan hakemuksen, josta tulee selvitä, miksi kokelas ei ole ilmoittautunut ajoissa ja miksi hänelle olisi tärkeää päästä osallistumaan kyseiseen tutkintoon. Hakemukseen on liitettävä rehtorin lausunto.

Voiko suorittaa ylioppilastutkinnon kokeita muussa kuin omassa lukiossa?
Ylioppilastutkinnon kokeita voi rehtorin suostumuksella suorittaa muussa kuin omassa lukiossa. Jos ylioppilastutkinto on kesken, on sovittava oman lukion rehtorin ja vieraan lukion rehtorin kanssa tutkinnon suorittamisesta. Jos ylioppilastutkinto on valmis, voi ilmoittautua täydentämään tutkintoa mihin tahansa lukioon kyseisen koulun rehtorin suostumuksella.