Korkeakoulujen opiskelijavalinnat
Jatko-opintokelpoisuus
(Päivitetty 30.6.2021)
Miten saan jatko-opintokelpoisuuden?
Ylioppilastutkinnosta annetun lain mukaan ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Tarkemmin kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään korkeakouluja koskevassa lainsäädännössä.
Antavatko IB-, RF- ja EB-tutkinnot yleisen jatko-opintokelpoisuuden?
Kyllä antavat. Lain mukaan International Baccalaureate-, Reifeprüfung- tai Deutsche Internationale Abitur -tutkinto sekä Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto tuottavat samat oikeudet kuin ylioppilastutkinto.
Millaisiin jatko-opintoihin pelkällä lukion oppimäärällä voi hakea?
Lukion oppimäärän suorittaminen ilman ylioppilastutkintoa antaa kelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen.
Opiskelijavalintauudistus
(Päivitetty 30.6.2021)
Mitä opiskelijavalintauudistus tarkoittaa käytännössä?
Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus tuli voimaan keväällä 2020. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa suurimmassa osassa aloista vähintään puolet aloituspaikoista jaetaan todistusten perusteella ja loput valintakokeella tai muulla valintatavalla, kuten avoimen väylän kautta.
Tarkoituksena uudistuksella on keventää haku- ja valintaprosessia niin hakijan kuin korkeakoulujen kannalta. Jatkossa opiskelijavalinta ei edellytä hakijalta pitkää valmentautumista ja valintakokeita on kevennetty. Myös ennakkoon tutustuttavien materiaalien määrää on vähennetty ja joillain aloilla siitä on luovuttu kokonaan. Lisäksi joillakin aloilla valintakokeet perustuvat lukion oppimäärään ja sen hallintaan.
Uudistuksessa myös luovuttiin valintakokeista ja todistusarvosanoista saatavien yhteispisteiden käytöstä opiskelijavalinnassa.
Miksi opiskelijavalintauudistus?
Tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta laajentamalla todistusvalinnan käyttämistä. Perusteluja sille ovat muun muassa:
- Uusista ylioppilaista vain yksi kolmesta jatkaa opiskelua välittömästi, vaikka 75 prosenttia hakee opintoihin (2015).
- Jatko-opintojen ulkopuolelle jääneiden ylioppilaiden osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut 58 prosentista 68 prosenttiin (2015).
- Suomessa siirrytään verrattain vanhana jatko-opintoihin: keskimääräinen aloitusikä on noin 24 vuotta.
- Ei-toivotut välivuodet eivät ole kenenkään etu.
- Opiskelijavalintamme on ollut menetelmänä kansainvälisesti vertailtuna raskas.
- Nuoria lähtee opiskelemaan ulkomaille, koska sinne pääsee helpommin.
- Korkeakouluilta kuluu paljon rahaa vanhamuotoisten valintakokeiden järjestämiseen.
- Ylioppilastutkinto mittaa lukiolaisten osaamisen kansallisesti yhdenmukaisella tavalla.
- Lukion viimeinen vuosi on kohtuuttoman raskas useiden päällekkäisten kokeiden vuoksi.
- Ammatillisen tutkinnon suorittaneilla tulee myös olla sujuva väylä jatko-opintoihin: 40 % AMK-opiskelijoista tulee amiksesta.
Millaiset AMK-valintakokeet ovat nyt ja miten tilanne on muuttunut?
Ammattikorkeakoulujen valinnoissa on kaksi keskeistä uudistusta: sähköinen valintakoe ja todistusvalinnan painottaminen. Kaikille ammattikorkeakouluille ja lähes kaikille aloille yhteinen sähköinen valintakoe mahdollistaa sen, että yhdellä koesuorituksella voi hakea useampaan ammattikorkeakouluun ja useampaan hakukohteeseen. Sen lisäksi kokeen voi suorittaa valitsemassaan paikassa.
Valintakokeessa mitataan valmiuksia menestyä korkeakouluopinnoissa eikä sitä varten tarvitse valmistautua erikseen, toiselta asteelta hankittu osaaminen riittää.
Monivalintakokeessa kysytään mm. matematiikkaan, päätöksentekotaitoihin ja kieliosaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymysten aiheet vaihtelevat sen mukaan, mihin hakukohteisiin on hakemassa.
Todistusvalinta
(Päivitetty 30.6.2021)
Pääseekö korkeakouluun myös ilman älliä?
Pääsee! Todistusvalinnassa lukuisilla aloilla pärjää ilman laudatureita, eivätkä valintakokeet katoa.
Jatkossakin korkeakouluihin pääsee siis myös valintakokeella, ja tämä on tärkeää, jotta huonommin ylioppilaskirjoituksissa tai ammatillisessa koulutuksessa menestyneillä on mahdollisuus hakeutua haluamilleen aloille.
Miksi yliopistojen pisteytyksissä matematiikan arvosanoista saa paljon pisteitä myös aloilla, joilla matematiikan osaaminen ei tunnu erityisen tarpeelliselta?
Eri kokeiden pisteytyksistä päättävät korkeakoulut. Todistusvalinnan pisteet määräytyvät pääosin lukion pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrän perusteella. Pitkästä matematiikasta saa monesti paljon pisteitä, sillä siinä on eniten kursseja.
Täytyy kuitenkin muistaa, että myös lyhyt matematiikka on parhaiten pisteitä tuottavien aineiden joukossa. Pitkän matematiikan opinnot eivät ole siis edellytys korkeakouluopinnoille.
Pärjääkö ylioppilaskokeissa ilman valmennuskurssia?
Paras valmennuskurssi ylioppilaskokeisiin on lukio.
Abiturientin tukena ylioppilaskokeisiin valmistautumisessa on koko lukion opetus sekä opettajat, opinto-ohjaajat ja lisäksi lukiokaverit, jotka ovat opiskelemassa samoihin kokeisiin.
Onko todistusvalinta vain ensikertalaisille?
Korkeakoulut päättävät asiasta itsenäisesti. Joillakin aloilla todistusvalinta on rajattu vain ensimmäistä paikkaa hakeville.
Tieto todistusvalinnan ensikertalaisille varatuista paikoista löytyy kunkin koulutuksen valintaperusteista Opintopolusta.
Pääseekö ammatillisen koulutuksen todistuksella korkeakouluihin?
Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin kuten ennenkin.
Kukin korkeakoulu kuitenkin päättää, valitseeko se todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkintoon perustuen vai sekä ylioppilastutkintoon että ammatilliseen perustutkintoon perustuen.
Ammattikorkeakoulut käyttävät ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa valintaa pääosin kaikilla aloilla, joilla ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa käytetään.
Valintakokeeseen perustuva valintatapa on joka tapauksessa tarjolla kaikille.
Pitääkö hakea mahdollisimman nopeasti vai pääseekö valintakokeisiin osallistumaan, vaikka hakisi vasta vikana hakupäivänä?
Voit hakea minä päivänä tahansa ennen haun päättymistä. Hakuajalla ei ole vaikutusta haun lopputulokseen tai valintakokeisiin osallistumiseen, kunhan teet sen ennen hakuajan päättymistä.
Onko mahdollista hakea vain todistusvalinnalla, eikä mennä valintakokeisiin ollenkaan?
Valintakokeisiin ei tarvitse osallistua, jos pääset todistusvalinnan kautta sisään korkeakouluun. Saat todistusvalintojen tuloksen Oma Opintopolku -palveluun ennen valintakokeiden järjestämistä.
Jos tulee hyväksytyksi esim. kolmanteen hakukohteeseen todistuksella, pitääkö paikka ottaa vastaan ennen kuin valintakokeiden tulokset tulevat?
Saat todistusvalintojen tuloksen Oma Opintopolku -palveluun jo ennen kuin valintakokeita järjestetään ja yksilöllisestä tilanteestasi riippuen voit myös ottaa paikan vastaan. Sinun ei kuitenkaan tarvitse ottaa paikkaa vastaan ennen valintakokeiden tuloksien vahvistumista.
Yhteishaun periaate on, että hakija valitaan korkeimmalle sijoittamaansa hakukohteeseen, johon pääsee. Eli alempia hakukohteita ei voi ottaa vastaan ennen kuin tieto menestyksestä ylemmissä on valmis. Tärkeää on kuitenkin ottaa paikka ennen Oma Opintopolku -palvelussa ilmoitettua määräajan päättymistä.
Valintakokeet
(Päivitetty 30.6.2021)
Miten valintakokeet muuttuvat?
Valintakokeita uudistetaan niin, etteivät ne edellytä pitkää valmentautumista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi aineistokokeita.
Jatkossa kokeiden määrää vähennetään edelleen kehittämällä useilla aloilla hyödynnettäviä yhteisiä kokeita, jotta yhdellä kokeella voisi hakea useampaa opiskelupaikkaa.
Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen, josta voi lukea lisää ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta. Valintakokeeseen ei ole erillistä ennakkomateriaalia. Monivalintakokeessa kysytään mm. matematiikkaan, päätöksentekotaitoihin ja kieliosaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymysten aiheet vaihtelevat sen mukaan, mihin hakukohteisiin on hakemassa.
Miksi tieto todistusvalinnasta tulee vain vähän ennen valintakokeita?
Ylioppilastutkinnon tulokset ovat korkeakoulujen käytössä hieman ennen toukokuun puoliväliä. Todistusvalinnat tehdään ennen korkeakoulujen valintakokeiden alkamista toukokuun puolivälin jälkeen. Todistusvalinnan tulosten ja ensimmäisten valintakokeiden väliin jää siis vain muutama päivä.
Olisi tarkoituksenmukaista, että todistusvalintojen tulosten valmistumisen ja valintakokeiden väliin jäisi enemmän aikaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö etsii asiaan ratkaisuja yhdessä ylioppilastutkintolautakunnan ja korkeakoulujen kanssa.
Jos alempiin hakukohteisiin pääsee jo papereilla sisään, voiko ylempien hakukohteiden valintakokeisiin mennä ilman, että päättää vielä ottaako alempia opiskelupaikkoja vastaan?
Yhteishaun periaate on, että hakija valitaan korkeimmalle sijoittamaansa hakukohteeseen, johon pääsee. Eli alempia hakukohteita ei voi ottaa vastaan ennen kuin tieto menestyksestä ylemmissä on valmis. Ylemmän hakukohteen valintakokeeseen kannattaa siis mennä, mikäli ei tule valituksi siihen todistusvalinnassa.
Opintopolku.fi-palvelussa tarkempaa tietoa aiheesta.
Jos hakee useampaan AMK-koulutukseen, onko vain yksi valintakoe vai useampi?
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää yhteistä AMK-valintakoetta. Jos kaikki hakukohteet joihin olet hakenut, käyttävät AMK-valintakoetta, yksi koekerta riittää. Kokeen pituus riippuu hakemistasi aloista. Joissain hakukohteissa, esim. kulttuurialalla, on kuitenkin omia valintakokeita.
Lisätietoja voit lukea ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta.
Onko valintakokeisiin pakko osallistua, jos ei tule valituksi todistuksella?
Se on suositeltavaa. Mikäli jäät ilman opiskelu- ja työpaikkaa lukion jälkeen, voit hakea työmarkkinatukea. Tuen edellytyksenä on, että olet hakenut vähintään kahteen koulutukseen – eli jos sinua ei valita todistuksella, osallistu vähintään kahteen valintakokeeseen tai tee vaadittavat valintatehtävät.
Käytänteestä saat lisää tietoa TE-palvelun sivuilta.
Avoimen väylä
(Päivitetty: 30.6.2021)
Mikä on avoimen väylä?
Avoimen korkeakoulun väylä on yksi vaihtoehtoinen reitti korkeakouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa väylän sisäänpääsyn edellyttämät opinnot avoimessa korkeakoulussa ja pääsee niiden perusteella korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opinnot on mahdollista liittää myöhemmin osaksi tutkintoa.
Avoimen korkeakoulun opintoja voi tehdä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, lisäksi avoimen opintoja tarjoavat mm. kansanopistot. Lue lisää kansanopistot.fi-sivustolta.
Huomaathan kuitenkin, että avoimen korkeakoulun opinnot ovat useimmiten maksullisia.
Miten avoimen väylän kautta pääsee korkeakouluun?
Yleensä valinta avoimen väylän kautta perustuu opintojen määrään ja opintomenestykseen. Valintakriteerit ja sisään otettavien opiskelijoiden määrä kuitenkin vaihtelevat alan ja korkeakoulun mukaan.
Tavanomaista on, että avoimessa tulee suorittaa esimerkiksi 60 opintopistettä opiskeltavan alan opintoja hakeakseen korkeakouluun avoimen väylän kautta.
Kannattaa kuitenkin tarkistaa kunkin avoimen väylän kriteerit erikseen Opintopolku.fi -sivustolta.
Alan valinta ja ainevalinnat
(Päivitetty 30.6.2021)
Mitä kannattaa tehdä, jos ei tiedä, mitä haluaa opiskella?
Kannattaa ensimmäiseksi keskustella opinto-ohjaajan kanssa sinulle sopivista vaihtoehdoista.
Jos haluatkin myöhemmin vaihtaa alaa, tulet varmasti löytämään hakeutumismahdollisuuksia ja -väyliä toisille aloille.
Miten lukion ainevalinnat kannattaa tehdä, jotta pääsee korkeakouluun?
Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa vain todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin.
Myös opintojen kokeminen hyödyllisenä auttaa – eikä pelkästään todistuspisteiden kannalta. Jos taas kokee joutuvansa luopumaan itselle tärkeistä asioista opintojensa takia, voi opiskelumotivaatio kärsiä.
Ensikertalaisuus
(Päivitetty 30.6.2021)
Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa?
Opiskelupaikkojen varaamisella pyritään siihen, että entistä suurempi osa opiskelupaikan saavista olisi aidosti uusia korkeakouluopiskelijoita, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Opiskelupaikkojen varaamisella on tarkoitus turvata perustuslain 16 §:n mukaisia sivistyksellisiä oikeuksia varmistamalla mahdollisimman monelle opiskelupaikka.
Tavoitteena on myös osaltaan alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja nopeuttaa näin korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakouluopintojen aloittamisiän voidaan olettaa alenevan, kun entistä useampi ensikertalainen tulee saamaan opiskelupaikan. Opiskelupaikkojen varaamisen tarkoituksena on myös parantaa korkeakouluopintojen läpäisyä. Voidaan olettaa, että entistä useampi suorittaa aloittamansa koulutuksen loppuun, mikäli opiskelupaikka on otettu vastaan koulutuksessa, johon on motivoitunut.
Ketkä katsotaan ensikertalaisiksi hakijoiksi syksyn 2014 haussa ja sen jälkeen?
Ensikertalaisia ovat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Jotta uudistus ei vaikuttaisi hakijoiden asemaan taannehtivasti, ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Vasta syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta vastaanotettu paikka vaikuttaa seuraavissa yhteisvalinnoissa siten, että hakija ei ole enää ensikertalainen. Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu.
Katsotaanko minut ensikertalaiseksi, jos olen valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ennen syksyn 2014 hakua?
Ei katsota.
Eikö olisi parempi, että hakijat, jotka eivät tule valituksi mieluisimpaan hakukohteeseensa, ottaisivat paikan edes jostain koulutuksesta, vaikka eivät aiokaan tutkintoa siinä suorittaa, ja opiskelisivat vuoden jotain muuta ja hakisivat seuraavana vuonna uudestaan?
Koulutusjärjestelmän toimivuuden ja koko yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja ottavat vastaan sellaiset henkilöt, jotka aikovat kyseistä alaa opiskella. Yhden henkilön vastaanottama paikka on toiselta pois.
Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville?
Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville varattavien paikkojen määrästä päättävät korkeakoulut. Korkeakoulut tiedottavat siitä, missä koulutuksissa ensikertalaisille varataan paikkoja ja kuinka paljon.