Korkeakoulujen opiskelijavalinnat
Jatko-opintokelpoisuus
(Päivitetty 23.5.2025)
Miten saan jatko-opintokelpoisuuden?
Ylioppilastutkinnosta annetun lain mukaan ylioppilastutkinnon suorittaminen antaa opiskelijalle yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Jatko-opintokelpoisuuden tietyille aloille voi saada myös avoimen korkeakoulun opintojen kautta. Tarkemmin kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään korkeakouluja koskevassa lainsäädännössä (Yliopistolaki § 37, Ammattikorkeakoululaki. Jokaisen korkeakoulututkinto-ohjelman kelpoisuusehdot voi tarkistaa Opintopolusta.
Antavatko IB-, RF- ja DIA-tutkinnot yleisen jatko-opintokelpoisuuden?
Kyllä antavat. Lain mukaan International Baccalaureate-, Reifeprüfung- tai Deutsche Internationale Abitur -tutkinto sekä Eurooppa-koulujen eurooppalainen ylioppilastutkinto tuottavat samat oikeudet kuin ylioppilastutkinto.
Millaisiin jatko-opintoihin pelkällä lukion oppimäärällä voi hakea?
Lukion oppimäärän suorittaminen ilman ylioppilastutkintoa antaa kelpoisuuden hakeutua ammattikorkeakouluun tai ammatilliseen koulutukseen.
Yliopistojen opiskelijavalintauudistus
(Päivitetty 23.5.2025)
Mitä yliopistojen opiskelijavalintauudistus tarkoittaa käytännössä?
Yliopistojen opiskelijavalintajärjestelmää on kehitetty uudistamalla valintakokeiden kokonaisuutta ja todistusvalinnan pisteytystaulukoita. Uudenlaiset valintakokeet järjestetään ensimmäistä kertaa keväällä 2025. Uudistetut todistusvalinnan pisteytystaulukot ovat käytössä vuodesta 2026 eteenpäin.
Valintakokeiden uudistuksessa luotiin yhdeksän valtakunnallista alojen yhteisvalintakoetta, joilla voi hakea useammalle eri alalle. Aiemmin kokeita oli yhteensä noin 120, sillä monet tutkinto-ohjelmat järjestivät omat kokeensa. Uudistus mahdollistaa useaan yliopistoon ja useaan hakukohteeseen haun samalla kerralla. Sen lisäksi kokeen voi suorittaa valitsemassaan paikassa.
Samalla kokeiden ajankohtaa siirrettiin myöhemmälle ja kokeiden ennakkomateriaalien käyttöä vähennettiin. Niissä kokeissa, joissa on vielä käytössä ennakkomateriaali se julkaistaan myöhemmin. Valintakokeet painottuvan akateemisten taitojen mittaamiseen.
Todistusvalintauudistuksessa pisteytystaulukoiden määrää vähennettiin, pisteytystä yhtenäistettiin ja eri oppiaineista annettavien pisteiden määrää muutettiin. Jatkossa aiempaa useampi ala käyttää samaa taulukkoa, eli todistusvalinnan perusteet eivät vaihtele enää niin paljon alojen välillä ja taulukoiden kokonaismäärä on pienempi. Uusissa taulukoissa äidinkielestä saa aiempaa enemmän pisteistä, lyhyen ja pitkän matematiikan välistä piste-ero on tasaisempi, eri reaaliaineiden pisteytys on tasaisempi ja kielistä saa enemmän pisteitä.
Voit tutustua yliopistovalintoihin tarkemmin täällä.
Todistusvalinta
(Päivitetty 23.5.2025)
Pääseekö korkeakouluun myös ilman älliä?
Pääsee! Todistusvalinnassa lukuisilla aloilla pärjää ilman laudatureita, eivätkä valintakokeet katoa.
Jatkossakin korkeakouluihin pääsee siis myös valintakokeella, ja tämä on tärkeää, jotta huonommin ylioppilaskirjoituksissa tai ammatillisessa koulutuksessa menestyneillä on mahdollisuus hakeutua haluamilleen aloille.
Pärjääkö ylioppilaskokeissa ilman valmennuskurssia?
Paras valmennuskurssi ylioppilaskokeisiin on lukio.
Abiturientin tukena ylioppilaskokeisiin valmistautumisessa on koko lukion opetus sekä opettajat, opinto-ohjaajat ja lisäksi lukiokaverit, jotka ovat opiskelemassa samoihin kokeisiin.
Onko todistusvalinta vain ensikertalaisille?
Korkeakoulut päättävät asiasta itsenäisesti. Joillakin aloilla todistusvalinta on rajattu vain ensimmäistä paikkaa hakeville.
Tieto todistusvalinnan ensikertalaisille varatuista paikoista löytyy kunkin koulutuksen valintaperusteista Opintopolusta.
Pääseekö ammatillisen koulutuksen todistuksella korkeakouluihin?
Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto tuottavat kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Kukin korkeakoulu kuitenkin päättää, valitseeko se todistusvalinnalla opiskelijoita ylioppilastutkintoon perustuen vai sekä ylioppilastutkintoon että ammatilliseen perustutkintoon perustuen.
Ammattikorkeakoulut käyttävät ammatilliseen perustutkintoon perustuvaa valintaa pääosin kaikilla aloilla, joilla ylioppilastutkintoonkin perustuvaa todistusvalintaa käytetään.
Valintakokeeseen perustuva valintatapa on joka tapauksessa tarjolla kaikille.
Pitääkö hakea mahdollisimman nopeasti vai pääseekö valintakokeisiin osallistumaan, vaikka hakisi vasta vikana hakupäivänä?
Voit hakea minä päivänä tahansa ennen haun päättymistä. Hakuajalla ei ole vaikutusta haun lopputulokseen tai valintakokeisiin osallistumiseen, kunhan teet sen ennen hakuajan päättymistä.
Onko mahdollista hakea vain todistusvalinnalla, eikä mennä valintakokeisiin ollenkaan?
Hakiessasi korkeakouluun olet automaattisesti sekä todistus- että valintakoeväylän hakija. Tästä huolimatta valintakokeisiin ei tarvitse osallistua, jos pääset todistusvalinnan kautta sisään korkeakouluun. Saat todistusvalintojen tuloksen Oma Opintopolku -palveluun ennen valintakokeiden järjestämistä.
Jos tulee hyväksytyksi muuhun kuin ensimmäiseen hakukohteeseen todistuksella, pitääkö paikka ottaa vastaan ennen kuin valintakokeiden tulokset tulevat?
Saat todistusvalintojen tuloksen Oma Opintopolku -palveluun jo ennen kuin valintakokeita järjestetään. Yhteishaun periaate on, että hakija valitaan korkeimmalle sijoittamaansa hakukohteeseen, johon pääsee. Eli alempia hakukohteita ei voi ottaa vastaan ennen kuin tieto menestyksestä ylemmissä on valmis. Tärkeää on kuitenkin ottaa paikka ennen Oma Opintopolku -palvelussa ilmoitettua määräajan päättymistä.
Valintakokeet
(Päivitetty 23.5.2025)
Millaiset yliopistojen valintakokeet ovat?
Yliopistot järjestävät yhdeksän kansallista valintakoetta (eli pääsykoetta). Jokainen tutkinto-ohjelma/ala valitsee itse, mihin kokeeseen “kuuluu”. Kansalliset valintakokeet ovat digitaalisia.
Joissakin kokeissa on ennen koetta julkaistava ennakkomateriaali tai ne perustuvat lukion oppimäärään. Kaikissa kokeissa ei kuitenkaan ole ennakkomateriaalia, vaan tehtävät perustuvat kokeessa jaettavaan materiaaliin.
Valtaosa tehtävistä on monivalinta- tai aukkotehtäviä. Tietyillä aloilla kokeisiin voi kuitenkin sisältyä myös kirjoitustehtäviä.
Voit tutustua kokeisiin tarkemmin täällä.
Millaiset AMK-valintakokeet ovat?
Kaikilla ammattikorkeakouluilla ja lähes kaikilla aloilla on yhteinen sähköinen valintakoe, joka mahdollistaa useaan ammattikorkeakouluun ja useaan hakukohteeseen haun samalla kerralla. Sen lisäksi kokeen voi suorittaa valitsemassaan paikassa.
Valintakokeessa mitataan valmiuksia menestyä korkeakouluopinnoissa eikä sitä varten tarvitse valmistautua erikseen, toiselta asteelta hankittu osaaminen riittää.
Monivalintakokeessa kysytään mm. matematiikkaan, päätöksentekotaitoihin ja kieliosaamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymysten aiheet vaihtelevat sen mukaan, mihin hakukohteisiin on hakemassa.
Voit tutustua ammattikorkeakoulun valintoihin tarkemmin täällä.
Miksi tieto todistusvalinnasta tulee joillain aloilla vain vähän ennen valintakokeita?
Ylioppilastutkinnon tulokset ovat korkeakoulujen käytössä hieman ennen toukokuun puoliväliä. Todistusvalinnat tehdään ennen korkeakoulujen valintakokeiden alkamista toukokuun puolivälin jälkeen. Joillakin aloilla todistusvalinnan tulosten ja ensimmäisten valintakokeiden väliin jää siis vain muutama päivä.
Olisi tarkoituksenmukaista, että todistusvalintojen tulosten valmistumisen ja valintakokeiden väliin jäisi enemmän aikaa.
Jos alempiin hakukohteisiin pääsee jo papereilla sisään, voiko ylempien hakukohteiden valintakokeisiin mennä ilman, että päättää vielä ottaako alempia opiskelupaikkoja vastaan?
Yhteishaun periaate on, että hakija valitaan korkeimmalle sijoittamaansa hakukohteeseen, johon pääsee. Eli alempia hakukohteita ei voi ottaa vastaan ennen kuin tieto menestyksestä ylemmissä on valmis. Ylemmän hakukohteen valintakokeeseen kannattaa siis mennä, mikäli ei tule valituksi siihen todistusvalinnassa.
Opintopolku.fi-palvelussa tarkempaa tietoa aiheesta.
Jos hakee useampaan AMK-koulutukseen, onko vain yksi valintakoe vai useampi?
Suurin osa ammattikorkeakoulujen hakukohteista käyttää yhteistä AMK-valintakoetta. Jos kaikki hakukohteet joihin olet hakenut, käyttävät AMK-valintakoetta, yksi koekerta riittää. Kokeen pituus riippuu hakemistasi aloista. Joissain hakukohteissa, esim. kulttuurialalla, on kuitenkin omia valintakokeita.
Lisätietoja voit lukea ammattikorkeakouluun.fi-sivustolta.
Onko valintakokeisiin pakko osallistua, jos ei tule valituksi todistuksella?
Se on suositeltavaa. Mikäli jäät ilman opiskelu- ja työpaikkaa lukion jälkeen, voit hakea työmarkkinatukea. Tuen edellytyksenä on, että olet hakenut vähintään kahteen koulutukseen ja osallistunut hakukohteiden valintakokeisiin – eli jos sinua ei valita todistuksella, osallistu vähintään kahteen valintakokeeseen tai tee vaadittavat valintatehtävät.
Avoimen väylä
(Päivitetty: 26.5.2025)
Mikä on avoimen väylä?
Avoimen korkeakoulun väylä on yksi vaihtoehtoinen reitti korkeakouluun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa väylän sisäänpääsyn edellyttämät opinnot avoimessa korkeakoulussa ja pääsee niiden perusteella korkeakouluun tutkinto-opiskelijaksi. Vaadittavien opintojen laajuus vaihtelee tutkinto-ohjelmittain merkittävästi. Opintojen lisäksi vaatimuksena voi olla esimerkiksi hyvä opintomenestys tai soveltuvuuskoe.
Avoimen korkeakoulun opintoja voi tehdä sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa, lisäksi avoimen opintoja tarjoavat mm. kansanopistot. Lue lisää kansanopistot.fi-sivustolta.
Löydät tietoa vaadittavista opinnoista korkeakoulujen nettisivuilta ja Opintopolusta. Toistaiseksi avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opinnot on mahdollista liittää myöhemmin osaksi tutkintoa. Huomaathan kuitenkin, että avoimen korkeakoulun opinnot ovat useimmiten maksullisia.
Miten avoimen väylän kautta pääsee korkeakouluun?
Yleensä valinta avoimen väylän kautta perustuu opintojen määrään ja opintomenestykseen. Valintakriteerit ja sisään otettavien opiskelijoiden määrä kuitenkin vaihtelevat alan ja korkeakoulun mukaan.
Tavanomaista on, että avoimessa tulee suorittaa 30-60 opintopistettä opiskeltavan alan opintoja hakeakseen korkeakouluun avoimen väylän kautta.
Kannattaa tarkistaa kunkin avoimen väylän kriteerit erikseen Opintopolku.fi -sivustolta.
Alan valinta ja ainevalinnat
(Päivitetty 26.5.2025)
Mitä kannattaa tehdä, jos ei tiedä, mitä haluaa opiskella?
Kannattaa ensimmäiseksi keskustella opinto-ohjaajan kanssa sinulle sopivista vaihtoehdoista.
Jos haluatkin myöhemmin vaihtaa alaa, tulet varmasti löytämään hakeutumismahdollisuuksia ja -väyliä toisille aloille.
Miten lukion ainevalinnat kannattaa tehdä, jotta pääsee korkeakouluun?
Lukion ainevalintoja tehdessä ei kannata tuijottaa vain todistusvalinnan pistetaulukkoja ja kikkailla ainevalinnoilla. Opinnoissa onnistumista edistävät tutkimusten mukaan niin kiinnostus opiskeltavaa asiaa kohtaan kuin luottamus omiin kykyihin.
Ensikertalaisuus
(Päivitetty 26.5.2025)
Miksi osa opiskelupaikoista varataan henkilöille, joilla ei ole vielä opiskelupaikkaa tai tutkintoa korkeakoulussa?
Opiskelupaikkojen varaamisella pyritään siihen, että entistä suurempi osa opiskelupaikan saavista olisi aidosti uusia korkeakouluopiskelijoita, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa korkeakoulussa tai aiempaa korkeakouolututkintoa. Opiskelupaikkojen varaamisella on tarkoitus turvata perustuslain 16 §:n mukaisia sivistyksellisiä oikeuksia varmistamalla mahdollisimman monelle opiskelupaikka.
Tavoitteena on myös osaltaan alentaa korkeakouluopintojen aloittamisikää ja nopeuttaa näin korkeakoulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä. Opiskelupaikkojen varaamisen tarkoituksena on myös parantaa korkeakouluopintojen läpäisyä. Voidaan olettaa, että entistä useampi suorittaa aloittamansa koulutuksen loppuun, mikäli opiskelupaikka on otettu vastaan koulutuksessa, johon on motivoitunut.
Ketkä katsotaan ensikertalaisiksi hakijoiksi?
Ensikertalaisia ovat ne, jotka eivät ole vastaanottaneet tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa, eivätkä suorittaneet tutkintoa suomalaisissa korkeakouluissa. Jotta uudistus ei vaikuttaisi hakijoiden asemaan taannehtivasti, ensikertalaisiksi luetaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan koulutuksesta, joka on alkanut keväällä 2014 tai sitä ennen, mikäli he eivät ole suorittaneet korkeakoulututkintoa. Vasta syksyllä 2014 alkavasta koulutuksesta vastaanotettu paikka vaikuttaa seuraavissa yhteisvalinnoissa siten, että hakija ei ole enää ensikertalainen. Jos hakija on suorittanut tutkinnon Suomen korkeakoulujärjestelmässä, hän ei ole ensikertalainen, riippumatta siitä, koska tutkinto on suoritettu.
Katsotaanko minut ensikertalaiseksi, jos olen valmistunut yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta ennen syksyn 2014 hakua?
Ei katsota.
Eikö olisi parempi, että hakijat, jotka eivät tule valituksi mieluisimpaan hakukohteeseensa, ottaisivat paikan edes jostain koulutuksesta, vaikka eivät aiokaan tutkintoa siinä suorittaa, ja opiskelisivat vuoden jotain muuta ja hakisivat seuraavana vuonna uudestaan?
Koulutusjärjestelmän toimivuuden ja koko yhteiskunnan kannalta olisi parempi, että tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkoja ottavat vastaan sellaiset henkilöt, jotka aikovat kyseistä alaa opiskella. Yhden henkilön vastaanottama paikka on toiselta pois.
Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville?
Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville varattavien paikkojen määrästä päättävät korkeakoulut. Lähtökohtaisesti yli puolet paikoista on varattava ensikertalaisille, mutta kiintiöt vaihtelevat eri aloilla. Korkeakoulut tiedottavat siitä, missä koulutuksissa ensikertalaisille varataan paikkoja ja kuinka paljon.
Voit tarkistaa ensikertalaisille varatun paikkamäärän Opintopolusta kunkin tutkinto-ohjelman hakukriteereistä erikseen.