Suomen Lukiolaisten Liitto

Yleistä

Mikä on Suomen Lukiolaisten Liitto?
Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma järjestö, arkielämän helpottaja ja tehokas edunvalvoja. Lukiolaisiin kuuluu noin 50 000 jäsentä. Lukiolaiset on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimija, joka on perustettu vuonna 1985.

Mitä liitto tekee?
Liiton tärkein tehtävä on edistää, puolustaa ja valvoa lukiolaisten etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Teemme vaikuttavaa lukiolaispolitiikkaa niin vallan ylimmissä kabineteissa kuin kaikkein pienimmissä lukioissakin. Tässä työssä meitä auttavat 12 piiri- ja jäsenjärjestöämme sekä lukioiden opiskelijakunnat.

Liitto tuottaa myös lukiolaisten elämää helpottavia palveluita. Tarjoamme jäsenillemme ison määrän mainioita valtakunnallisia ja paikallisia jäsenetuja, järjestämme innostavia tapahtumia ja koulutuksia ympäri Suomen sekä tuotamme kiinnostavaa nuorisomediaa lukiolaisten aikakauslehti Improbaturin muodossa.

Kuka voi liittyä Suomen Lukiolaisten Liittoon?
Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen Suomen lukiolainen. Lisätietoa liittymisestä, jäsenyydestä sekä sen eduista löydät täältä.

Lukiolaisten edunvalvonta

Keneen voin olla liitossa yhteydessä edunvalvontaan liittyen?
Lukiolaisten liiton toimistolla työskentelee täysipäiväisesti kaksi asiantuntijaa, jotka vastaavat liiton edunvalvontatoiminnasta yhdessä liiton puheenjohtajiston, liittohallituksen ja piirijärjestöjen kanssa.

Koulutuspoliittinen asiantuntija ja sosiaalipoliittinen asiantuntija vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin niin sähköpostitse kuin puhelimitsekin.

Mitkä ovat liiton edunvalvonnan tavoitteet?
Liiton edunvalvonnan yleisenä tavoitteena on edistää, puolustaa ja valvoa lukiolaisten etuja niin valtakunnallisesti, paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Liiton edunvalvonnalliset yksityiskohtaisemmat tavoitteet määritellään tavoiteohjelmassa, jonka liittokokous vuosittain hyväksyy. Liittokokouksien välillä liittohallitus tarvittaessa reagoi esiin nouseviin edunvalvontakysymyksiin, joihin ei tavoiteohjelmasta löydy vastauksia.

Mitkä ovat liiton edunvalvonnan painopisteet?
Liiton edunvalvonnalla on viisi painopistealuetta:

  1. Valtakunnallinen koulutuspolitiikka
  2. Valtakunnallinen sosiaalipolitiikka
  3. Valtakunnallinen nuorisopolitiikka
  4. Paikallinen edunvalvonta
  5. Kansainvälinen edunvalvonta.

Päätöksenteko ja organisaatio

Onko liitolla toimistoa ja työntekijöitä?
Kyllä on. Liitolla on toimihenkilöitä, jotka ovat työsuhteessa Suomen Lukiolaisten Liittoon. Toimihenkilöt vastaavat liiton operatiivisesta toiminnasta, eli yhdessä liittohallituksen kanssa toteuttavat käytännössä ne asiat, joista liittokokous tai liittohallitus on tehnyt päätöksen. Toimihenkilöitä tarvitaan, sillä 50 000 jäsenen järjestöllä jo pelkästään yhdistyksen hallinnon pyörittäminen vie niin paljon aikaa, että luottamushenkilöillä ei lukion ohessa ole mahdollisuutta tehdä itse kaikkea. Toimihenkilöt, jotka harvoin ovat enää itse lukiossa, myös tuovat toimintaan tarpeellista ammattimaisuutta, kokemusta ja jatkuvuutta.

Toimihenkilöt työskentelevät liiton omalla toimistolla, joka sijaitsee Helsingin Töölössä. Toimistolla työtä tekevät täysipäiväisesti myös liiton palkkiolliset puheenjohtajiston jäsenet. Toimiston vahvuus vaihtelee tarpeen ja meneillään olevien projektien mukaan.

Mikä on liittohallitus?
Liittokokous valitsee liittohallituksen, joka päättää liiton asioista liittokokousten välillä, mutta kuitenkin liittokokouksen päätösten mukaisesti. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 8–10 hallituksen jäsentä. Liiton pääsihteeri toimii liittohallituksen kokouksissa sihteerinä ja esittelijänä. Liittohallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Mikä on liittokokous?
Liitossa ylin valta on jäsenillä edustuksellisen liittokokouksen kautta. Marraskuisin järjestettävässä liittokokouksessa käsitellään liiton tavoiteohjelma, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan liitolle uusi liittohallitus. Eri vuosina käsitellään myös muita asiakirjoja.

Kustakin piiri- ja jäsenjärjestöstä valittavien kokousedustajien lukumäärä saadaan kertomalla luku 300 piiri- tai jäsenjärjestöön kuuluvien jäsenten lukumäärällä ja jakamalla näin saatu luku kaikkien piiri- ja jäsenjärjestöjen jäsenten yhteisellä lukumäärällä. Laskennassa käytettävät jäsenmäärät on otettava liiton jäsenrekisteristä 30.9. tilanteen mukaan. Liittokokouksessa kullakin liittokokousedustajalla on käytössään yksi (1) ääni.

Läsnäolo- ja puheoikeus liittokokouksessa on liiton kunniajäsenillä, liiton kannatusjäsenillä, liiton lehden toimituksen edustajilla sekä liiton toimihenkilöillä. Liittokokous voi myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin sitä pyytäville henkilöille. Liittokokouksessa on esitysoikeus ja vaalikelpoisuus kaikilla liiton henkilöjäsenillä.

Piirien delegaatioihin hakeminen alkaa perinteisesti aina syyskuussa, eli silloin kannattaa seurata liiton sekä piirien somekanavia tarkasti!

Kuka päättää liiton asioista?
Suomen Lukiolaisten Liitossa ylin päätösvalta on liittokokouksella. Liittokokousten välillä valtaa käyttää liittokokouksen valitsema liittohallitus. Liittohallitus toimii liittokokouksen päätösten toimeenpanijana yhdessä liiton palkkaamien toimihenkilöiden kanssa. Piiri- ja jäsenjärjestöt käyttävät valtaa liittokokouksessa ja ovat liiton toiminnan alueellisia toteuttajia. Liiton sekä piiri- ja jäsenjärjestöjen välisenä linkkinä toimii piiritoimikunta. Lukioissa opiskelijoiden asioista huolehtivat opiskelijakunnat, jotka tekevät liiton kanssa yhteistyötä, mutta eivät ole liittoon juridisesti sidottuja.