Suomen Lukiolaisten Liitto

Jäsenyys ja opiskelijakortti

Kuka voi liittyä Suomen Lukiolaisten Liittoon?
Suomen Lukiolaisten Liiton jäseneksi voi liittyä jokainen Suomen lukiolainen. Opiskelijakortti myönnetään niille jäsenille, jotka opiskelevat lukiossa päätoimisesti tai osana päätoimista yhdistelmätutkinnon suorittamista. Katso päätoimisen opiskelun määritelmä Kelan sivuilta.

Ei-päätoimisesti opiskelevat lukiolaiset voivat liittyä kortittomiksi jäseniksi ottamalla yhteyttä jäsenpalveluun osoitteessa toimisto@lukio.fi

Miten hyödyn liittymisestä?
Suurin yksittäinen hyöty on opiskelijakortti, jonka saat liittyessäsi. Se on valtakunnallisesti hyväksytty virallinen lukiolaisen opiskelijakortti, jolla saa opiskelija-alennuksia ympäri Suomen. Tunnetuimpia jäsenetuja ovat tietenkin VR:n ja Matkahuollon alennukset juna- ja bussimatkoista sekä mainio Improbatur-lehti kotiin kannettuna.

Suomen Lukiolaisten Liiton opiskelijakortti on myös ainut lukiolaisten saatavilla oleva Frank-opiskelijaetupalveluihin oikeuttava opiskelijakortti. Tutustu Frankin suomiin etuihin osoitteessa frank.fi.

Jäsenenä saat myös tuntuvat alennukset Liiton järjestämistä mahtavista ja hyödyllisistä tapahtumista.

Paljonko liittyminen maksaa?
Liittyessäsi Suomen Lukiolaisten Liittoon, maksat yhteensä 25 euroa, joka sisältää 20 € vuosittaisen jäsenmaksun + 5 € kortin painatuskuluja. Seuraavina vuosina kortti uusitaan erillisellä lukuvuositarralla, jolloin maksat vain jäsenmaksun 20 €.

Voit myös myös liittää kansainvälisen ISIC-ominaisuuden opiskelijakorttiisi valitsemalla ISIC-vaihtoehdon tilauslomakkeessa. Yhdistelmäkortin maksu 9 € lisätään ensimmäiseen jäsenmaksulaskuusi.

Miten voin liittyä Lukiolaisten jäseneksi?
Voit liittyä joko sähköisesti osoitteessa lukio.fi/liity tai paperisella lomakkeella, joita saat vaikkapa lukiosi kansliasta. Liittyessäsi tarvitset itsestäsi tunnistettavan kasvokuvan sekä opintotodistuksen.

Paperisella lomakkeella liittyessäsi opintotodistukseksi kelpaa oppilaitoksen leima, joka haetaan lomakkeessa sille varatulle paikalle. Sähköisesti liittyessäsi tarvitset valokuvan tai skannauksen opintotodistuksen tai vaihtoehtoisesti opiskelijastatuksesi todentavan kuvankaappauksen sähköisestä opintorekisterijärjestelmästä.

Kuinka pitkään jäsenyys on voimassa?
Liiton jäsenyys ja opiskelijakortti ovat voimassa aina kunkin lukuvuoden jälkeisen syyskuun loppuun. Esimerkiksi lukuvuoden 2017–2018 kortin voimassaolo päättyy 30.9.2018. Poikkeuksen muodostaa HSL, joka vaatii uuden lukuvuositarran jo elokuun aikana. Opiskelijastatuksen uusiminen hoituu kätevästi jo ennen tarran saapumista digitaalisella opiskelijakortilla.

Oletusarvona on, että opiskelijan lukio-opinnot kestävät kolmen peräkkäisen lukuvuoden ajan. Jäsenyyttä voi kuitenkin jatkaa niin pitkään, kun lukio-opinnot ovat päätoimisia. Jos opinnot jatkuvat esimerkiksi vaihto-oppilasvuoden takia neljännelle vuodelle, tulee jäsenyyden uusimista pyytää lähettämällä opintotodistus sähköpostilla osoitteeseen toimisto@lukio.fi

Miten Lukiolaisten jäsenyys uusitaan?
Jäsenyys uusitaan vuosittain maksamalla kesän aikana automaattisesti saapuva 20 euron jäsenmaksulasku. Laskun maksaneet saavat syksyn aikana postissa lukuvuositarran, joka liimataan opiskelijakorttiin kortin voimassaolon jatkamiseksi. Uutta korttia ei vuosittain tarvitse tilata.

Kuinka nopeasti saan opiskelijakortin?
Lukiolaisten tarjoaman opiskelijakortin toimitusaika on sähköisesti liittyneille noin 2–3 viikkoa ja paperitse liittyneille 3–4 viikkoa. Paperilla liittyneet voivat nopeuttaa kortin saapumista tilaamalla laskun sähköpostiin ja maksamalla sen ennen eräpäivää.

Valitettavasti emme pysty nopeuttamaan kortin toimitusta. Kortit tehdään siinä järjestyksessä, kun hakemukset saapuvat.

Minkälainen kuva opiskelijakortissa on oltava?
Opiskelijakorttiin laitettavan kuvan on oltava helposti tunnistettava, suoraan edestäpäin otettu kasvokuva. Kasvojen edessä ei saa olla esimerkiksi kättä, hiuksia tai puhelinta. Kortinvalmistajalla on oikeus rajata kuva vaatimusten mukaiseksi.

Miten ilmoitan osoitteenmuutoksesta Liitolle?
Voit korjata Liiton rekisterissä olevia yhteystietojasi laittamalla sähköpostia osoitteeseen toimisto@lukio.fi. Kerro nimesi, vanha ja uusi osoitteesi, lukiosi sekä jäsennumerosi (löytyy kortista kohdasta PAS). Huomaathan, että postiin tehdyt osoitteenmuutokset eivät automaattisesti välity liittoon.

Olen lähdössä vaihtoon, mitä pitäisi tehdä liiton jäsenyydelle?
Ilmoita jäsenpalveluun sähköpostitse (toimisto@lukio.fi), että olet lähdössä vaihtoon, niin säilytämme tietosi, mutta emme lähetä sinulle jäsenmaksulaskua vaihtovuodeltasi.

Miksi korttini ei ole jo tullut?
Kortti lähtee tuotantoon vasta, kun liittymismaksu on maksettu ja se on rekisteröitynyt järjestelmäämme. Tarkistathan siis, että lasku on maksettu. Jos et ole saanut laskua, ole yhteydessä jäsenpalveluumme (toimisto@lukio.fi). Jos maksu on maksettu, tarkista vielä, että viitenumero ja tilinumero ovat oikein. Tarkista samalla, että lasku on Suomen Lukiolaisten Liitolta eikä esimerkiksi Seppälältä. Onhan myös liittymisessä pyydetyt liitteet eli opintotodistus ja kuva kunnossa? Jos esimerkiksi kuva ei ole ollut sopiva, olemme lähettäneet sähköpostia antamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Tässä olivat yleisimmät syyt, miksi kortti ei ole tullut. Jos kortti ei kaikesta huolimatta ole saapunut 3 viikon kuluessa, ole heti yhteydessä jäsenpalveluumme (toimisto@lukio.fi), niin selvitetään missä kiikastaa.

Lukiolaisten edunvalvonta

Keneen voin olla liitossa yhteydessä edunvalvontaan liittyen?
Lukiolaisten liiton toimistolla työskentelee täyspäiväisesti kolme asiantuntijaa, jotka vastaavat liiton edunvalvontatoiminnasta yhdessä liiton puheenjohtajiston, liittohallituksen ja piirien kanssa.

Koulutuspoliittinen asiantuntija, sosiaalipoliittinen asiantuntija ja paikallisesta edunvalvonnasta vastaava järjestösuunnittelija vastaavat mielellään kaikkiin kysymyksiin niin sähköpostitse kuin puhelimitsekin.

Mitkä ovat liiton edunvalvonnan tavoitteet?
Liiton edunvalvonnan yleisenä tavoitteena on edistää, puolustaa ja valvoa lukiolaisten etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti ja kansainvälisesti. Liiton edunvalvonnalliset yksityiskohtaisemmat tavoitteet määritellään tavoiteohjelmassa, jonka liittokokous vuosittain hyväksyy. Liittokokouksien välillä liittohallitus tarvittaessa reagoi esiin nouseviin edunvalvontakysymyksiin, joihin ei tavoiteohjelmasta löydy vastauksia.

Mitkä ovat liiton edunvalvonnan painopisteet?
Liiton edunvalvonnalla on viisi painopistealuetta:
1. Valtakunnallinen koulutuspolitiikka
2. Valtakunnallinen sosiaalipolitiikka
3. Valtakunnallinen nuorisopolitiikka
4. Paikallinen edunvalvonta
5. Kansainvälinen edunvalvonta.

Päätöksenteko ja organisaatio

Onko liitolla toimistoa ja työntekijöitä?
Kyllä on. Liitolla on toimihenkilöitä, jotka ovat työsuhteessa Suomen Lukiolaisten Liittoon. Toimihenkilöt vastaavat liiton operatiivisesta toiminnasta, eli yhdessä liittohallituksen kanssa toteuttavat käytännössä ne asiat, joista liittokokous tai liittohallitus on tehnyt päätöksen. Toimihenkilöitä tarvitaan, sillä 50 000 jäsenen järjestöllä jo pelkästään yhdistyksen hallinnon pyörittäminen vie niin paljon aikaa, että luottamushenkilöillä ei lukion ohessa ole mahdollisuutta tehdä itse kaikkea. Toimihenkilöt, jotka harvoin ovat enää lukiossa, myös tuovat toimintaan tarpeellista ammattimaisuutta, kokemusta ja jatkuvuutta.

Toimihenkilöt työskentelevät liiton omalla toimistolla, joka sijaitsee Helsingin Töölössä. Toimistolla työtä tekevät myös liiton palkkiolliset puheenjohtajiston jäsenet sekä satunnaisesti muut liiton aktiivit. Toimiston vahvuus vaihtelee tarpeen ja meneillään olevien projektien mukaan.

Mikä on liittohallitus?
Liittokokous valitsee liittohallituksen, joka päättää liiton asioista liittokokousten välillä, mutta kuitenkin liittokokouksen päätösten mukaisesti. Liittohallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja 8–10 hallituksen jäsentä. Liiton pääsihteeri toimii liittohallituksen kokouksissa sihteerinä ja esittelijänä.

Liittohallitus kokoontuu suunnilleen kerran kuukaudessa. Liittohallitus valitsee keskuudestaan työvaliokunnan, joka tekee tarpeen tullen kiireellisiä päätöksiä liittohallituksen kokousten välillä ja valmistelee liittohallituksen kokousten päätösesitykset. Työvaliokuntaan kuuluu puheenjohtajiston lisäksi kolme liittohallituksen jäsentä.

Mikä on liittokokous?
Liitossa ylin valta on jäsenillä edustuksellisen liittokokouksen kautta. Joka marraskuu järjestettävässä liittokokouksessa käsitellään liiton tavoiteohjelma, toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan liitolle uusi liittohallitus.

Jokainen jäsen on puhe- ja läsnäolo-oikeutettu, mutta mikäli haluaa päästä äänestämään liittokokousasioista, pitää olla osa piirin äänioikeutettua delegaatiota. Liiton kymmenen piirijärjestöä valitsevat omat äänioikeutetut edustajansa viimeistään kuukautta ennen liittokokousta. Jokaista alkavaa 175:ttä liiton jäsenrekisteriin merkittyä henkilöjäsentä kohden piiri saa lähettää yhden (1) äänivaltaisen kokousedustajan.

Liittokokouksessa on esitysoikeus ja vaalikelpoisuus kaikilla niillä liiton henkilöjäsenillä, jotka ovat ilmoittaneet osallistumisestaan liittohallitukselle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen liittokokousta ja jotka ovat tähän ajankohtaan mennessä maksaneet kuluvan vuoden jäsenmaksun.

Kuka päättää liiton asioista?
Suomen Lukiolaisten Liitossa ylin päätösvalta on liittokokouksella. Liittokokousten välillä valtaa käyttää liittokokouksen valitsema liittohallitus. Liittohallitus toimii liittokokouksen päätösten toimeenpanijana yhdessä liiton palkkaamien toimihenkilöiden kanssa. Piiri- ja jäsenjärjestöt käyttävät valtaa liittokokouksessa ja ovat liiton toiminnan alueellisia toteuttajia. Liiton sekä piirien ja jäsenjärjestöjen välisenä linkkinä toimii piiritoimikunta. Piireillä voi myös olla jäsenyhdistyksiä, joita kutsutaan paikallisyhdistyksiksi. Lukioissa opiskelijoiden asioista huolehtivat oppilaskunnat, jotka tekevät liiton kanssa yhteistyötä, mutta eivät ole liittoon juridisesti sidottuja.

Yleistä

Mitä liitto tekee?
Liiton tärkein tehtävä on edistää, puolustaa ja valvoa lukiolaisten etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Teemme vaikuttavaa lukiopolitiikkaa niin vallan ylimmissä kabineteissa kuin kaikkein pienimmissä lukioissakin. Tässä työssä meitä auttavat kymmenen paikallista piirijärjestöä sekä lukioiden oppilaskunnat.

Liitto tuottaa myös lukiolaisten elämää helpottavia palveluita. Tarjoamme jäsenillemme aimo tukun mainioita valtakunnallisia ja paikallisia jäsenetuja, järjestämme innostavia tapahtumia ja koulutuksia ympäri Suomea sekä tuotamme kiinnostavaa nuorisomediaa Lukio.fi-sivuston ja lukiolaisten aikakauslehti Improbaturin muodoissa.

Mikä on Suomen Lukiolaisten Liitto?
Suomen Lukiolaisten Liitto on vuonna 1985 perustettu lukiolaisten oma edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. 50 000 jäsenellään liitto on Suomen suurin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuva opiskelijajärjestö.