Hyvinvointi

Kouluruokailu

(Päivitetty 11.8.2023)

Kenellä on oikeus kouluruokailuun?
Lukiolain mukaan lukio-opiskelijalla on päätoimisissa opinnoissa oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Etäopetuksessa lukiolaisilla ei siis ole oikeutta kouluruokailuun.

Sisäoppilaitosmuotoisesti järjestetyssä koulutuksessa opiskelijalla on lisäksi oikeus muuhun riittävään päivittäiseen ruokailuun.

Saako abiturientti lukulomalla kouluruokaa?
Mikäli abiturientilla ei lukulomalla ollessaan ole läsnäoloa edellyttäviä opintoja jäljellä, koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta tarjota kouluruokaa.

Käytännöt kuitenkin vaihtelevat ja kouluruokailusta voi pyrkiä sopimaan oppilaitoksen kanssa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut

(Päivitetty 11.8.2023)

Mitä opiskeluhuolto tarkoittaa?
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki määrittelee opiskeluhuollon kokonaisuuden. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuolto on siis kattokäsite, joka pitää sisällään niin koulussa tapahtuvan opiskeluhuollon (psykologi- ja kuraattoripalvelut) kuin opiskeluterveydenhuollonkin (lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut). Toisen asteen koulutuksessa opiskeluhuoltoa voidaan kutsua myös opiskelijahuolloksi, kun taas peruskoulussa termi on oppilashuolto.

Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Koulutuksen järjestäjä vastaa opiskeluhuollon toteutumisesta oppilaitoksissaan ja luo opiskeluhuoltosuunnitelman, jonka perusteella toimintaa toteutetaan.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa (2019) määritellään tarkemmin opiskeluhuollon tehtäviä ja lähtökohtia.

Yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelun ja kehittämisen lähtökohtana on opiskelijan osallisuus, myönteinen vuorovaikutus sekä aikuistuvan nuoren itsenäistymisen tukeminen.

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä taas on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä.

Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Onko lukiolaisella oikeus psykologin tai kuraattorin palveluihin?
Kyllä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan lukiolaisella on oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluita. Lukio-opiskelijan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemän työpäivän kuluessa siitä, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa keskustelumahdollisuus on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Henkilökohtaisen keskustelun tulee olla opiskelijalle mahdollista saman määräajan kuluessa myös silloin, jos sitä pyytää esimerkiksi huoltaja tai muu henkilö.

Tarvittaessa opiskelija on ohjattava opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin arvioimana saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria tukevaa toimintaa.

Psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä huolehtii opiskelijan kotipaikasta riippumatta se hyvinvointialue, jonka alueella lukio sijaitsee. Tämän takia opiskeluhuoltopalveluihin liittyvissä ongelmissa kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen opiskeluhuollosta vastaaviin henkilöihin.

Kuinka monta opiskelijaa yhdellä psykologilla tai kuraattorilla saa olla vastuullaan?
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan yhtä opiskeluhuollon psykologia kohden lukiossa saa olla enintään 780 opiskelijaa ja yhtä opiskeluhuollon kuraattoria kohden enintään 670 opiskelijaa. Tarkoituksena on varmistaa, että yhdellä ammattilaisella ei olisi liikaa opiskelijoita vastuullaan. Psykologi tai kuraattori voi olla myös useamman koulun tai oppilaitoksen yhteinen, jos opiskelijoita on vähemmän.

Opiskeluterveydenhuolto

(Päivitetty 11.8.2023)

Mitä on lukiolaisen opiskeluterveydenhuolto?
Terveydenhuoltolain mukaan opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:

1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;

2) opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon sisältyvät lukio-opiskelijoille kaksi määräaikaista terveystarkastusta ja muut terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti;

3) perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut opiskelijoille, mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto;

4) opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen, opiskelijan tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen sekä psykoterapiaan ohjaamisen edellyttämä hoito ja lausunto.

Hyvinvointialueen on opiskeluhuoltopalveluja järjestäessään toimittava yhteistyössä opiskelijoiden, koulutuksen järjestäjien, alaikäisen opiskelijan huoltajien, muun opiskeluhuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa.

Opiskeluhuoltopalvelujen on oltava opiskelijoiden helposti saavutettavissa – ensisijaisesti oppilaitoksen tiloissa, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä (kävelymatkan päässä).

Kuka on oikeutettu opiskeluterveydenhuollon palveluihin?
Kaikki päivälukiossa opiskelevat lukiolaiset ovat oikeutettuja opiskeluterveydenhuollon palveluihin.

Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien lukioiden opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Tämän takia opiskeluhuoltopalveluihin liittyvissä ongelmissa kannattaa olla yhteydessä oman hyvinvointialueen opiskeluhuollosta vastaaviin henkilöihin.

Tehdäänkö lukiolaisille terveystarkastuksia?
Kyllä. Valtioneuvoston asetuksessa koskien muun muassa opiskeluterveydenhuoltoa on säädetty, että lukio-opiskelijoille kuuluu tehdä kaksi määräaikaista terveystarkastusta heidän opintojensa aikana. Ensimmäisenä opiskeluvuonna on tehtävä terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, jollei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä.

Onko opiskeluterveydenhuolto maksullista?
Enimmäkseen ei. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaan opiskeluterveydenhuolto on pääsääntöisesti maksutonta opiskelijalle. Lukio-opiskelijalle maksuttomia ovat opiskeluterveydenhuollossa järjestetyt perusterveydenhuollon palvelut, hoitoon kuuluvat aineet ja pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarkoitetut hoitotarvikkeet sekä opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset ovat maksuttomia.

Maksuja saa kuitenkin periä 18 vuotta täyttäneille annetuista suun terveydenhuollon ja avosairaanhoidon palveluista. Terveydenhuoltolain mukaisen mielenterveystyön avosairaanhoidon palveluista ei kuitenkaan peritä maksua edes 18 vuotta täyttäneiltä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, 5 §).

Pitääkö terveydenhoitajalle varata aina aika etukäteen?
Ei pidä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan terveydenhoitajan vastaanotolle pitää päästä myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon.