Oikeudet, velvollisuudet ja epäkohtiin puuttuminen

Kiusaaminen

Ovatko opettaja tai rehtori velvollisia puuttumaan kiusaamiseen?
Valitettavasti lukiolaki ei nykyisellään velvoita opettajaa tai rehtoria puuttumaan kiusaamiseen. Kouluhenkilökuntaa ei toisin sanottuna voida asettaa lain edessä edesvastuuseen kiusaamiseen puuttumisen laiminlyönnistä. On kuitenkin selvää, että kouluhenkilökunnan tulee ammattietiikkansa mukaisesti puuttua kiusaamiseen, vaikkei heillä juridista velvoitetta siihen olisikaan.

Lukiokoulutuksen järjestäjä, kuten kunta, on lukiolain mukaan velvollinen laatimaan suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulutuksen järjestäjän tulee myös valvoa suunnitelman noudattamista ja toteutumista. Näin ollen koulutuksen järjestäjä on se taho, joka voidaan asettaa edesvastuuseen kiusaamisen ehkäisemisen laiminlyönneistä.

Kuinka yleistä kiusaaminen on lukioissa?
Kouluterveyskyselyn mukaan lukiolaisista 2 prosenttia on tullut kiusatuksi vähintään viikoittain. 91 prosenttia sanoo, ettei heitä ole kiusattu lainkaan. Noin joka kymmenes lukiolainen kertoo siis tulleensa kiusatuksi joskus. Kiusatuksi tulleista ja kiusaamiseen osallistuneista 89 prosenttia kokee, ettei kiusaamiseen ole puututtu koulun aikuisten toimesta.

Miten lukiossa puututaan kiusaamiseen?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kiusaaminen ja kaikenlainen toista vahingoittava tai loukkaava käytös ei siten kuulu lukioon. Opettajan ja rehtorin tehtäviin kuuluu opiskelijan turvallisen opiskeluympäristön turvaaminen.

Lukikoulutuksen järjestäjä, kuten kunta, on lukiolain mukaan velvollinen laatimaan lukiolle suunnitelman opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulutuksen järjestäjä on myös velvollinen valvomaan suunnitelman noudattamista ja toteutumista.

Lue lisää koulukiusaamisesta Kiusaaminen.fi-sivuilta ja Kivakoulu.fi-sivuilta.

Mitä voin tehdä, kun rehtori tai opettaja käyttäytyy epäasiallisesti / kiusaa?
Rehtoria ja opettajia sitoo sama vaatimus asiallisesta käytöksestä kuin opiskelijoitakin. Jos kuitenkin opettajan käytöksessä on parantamisen varaa, kannattaa asiasta keskustella ensin suoraa kyseisen opettajan kanssa. Jos tästä ei ole apua, kannattaa puhua rehtorin kanssa.

Myös rehtorin käyttäytyessä epäasiallisesti, kannattaa ensin puhua hänen kanssaan suoraan. Jos tämä ei auta, asiaa voisi käsitellä esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Hallituksella on mahdollisuus istua rehtorin kanssa samassa pöydässä ja käydä tällaisia asioita läpi. Näin rehtorille olisi mahdollista ilmaista laajemmalla joukolla, millaiset asiat opiskelijoita vaivaavat ja pyytää häntä kiinnittämään niihin huomiota. Jos rehtorin käytös ei tästä huolimatta muutu, toki voi myös ottaa yhteyttä rehtorin esimieheen, eli kunnan sivistys-/opetustoimenjohtajaan. Hänen kanssan voi keskustella siitä, miten opiskelijoiden asianmukainen kohtelu voitaisiin lukiossasi varmistaa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä hoitamaan asia lukion sisällä.

Kantelu

Mitä tehdä jos opiskelijakuntaa ei kuulla / lukiossa ei noudateta määrättyjä lakeja tai säädöksiä?
Koulutuksen järjestäjillä on lain mukaan velvollisuuksia, joiden rikkomisesta voidaan tehdä kantelu. Jos siis esimerkiksi lukion opiskelijakuntaa ei kuunnella, kun tehdään opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä, kurssien arviointi ei toteudu opetussuunnitelman tai lain mukaan tai muuten ei noudateta lakia tai muita koulutusta sääteleviä ohjeita, voidaan tehdä hallintokantelu.

Kuka voi tehdä kantelun?
Aluehallintoviraston mukaan: Hallintokantelun voi tehdä kuka tahansa, mistä asiasta tahansa ja myös muu kuin asianosainen. AVI ei yleensä kuitenkaan tutki kansalaisten tekemiä kanteluja, jos ne ovat nimettömiä. Jos kantelu koskee salassa pidettäviä asioita, tulee sellaisen kantelijan, joka kantelee toista henkilöä koskevassa asiassa, toimittaa valtakirja henkilöltä, jonka asiassa kantelu on tehty.

Maksaako kantelun tekeminen?
Ei maksa. Kantelumenettely on maksuton.

Mitä kantelusta seuraa?
Hallintokantelun johdosta valvontaviranomainen tekee kirjallisen ratkaisun eli päätöksen, joka annetaan tiedoksi kantelun kohteena olleelle. Kantelulla ei voida muuttaa tai kumota jo tehtyä ratkaisua, ja se ei siis ole muutoksenhakukeino, vaan kyseessä on koulutuksen järjestäjän toimien laillisuuden arvioinnista jälkikäteen.

Kanteluratkaisulla ei voida myöskään määrätä korvauksia, mutta se voi sisältää huomautuksen, muita moitteita ja/tai:
– antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle
– kiinnittää asianomaisen huomiota lain tai hyvän hallintotavan mukaiseen menettelyyn
– saattaa asianomaisen tietoon käsityksensä lain oikeasta tulkinnasta tai hyvän hallintotavan mukaisesta menettelystä.
– Kanteluvirainomainen voi asiaa tutkittuaan myös todeta, että kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.

Kanteluviranomaisen ratkaisu onkin kannannanotto siihen, onko kantelun kohteena olevassa toiminnassa noudatettu lakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia tai muutoin menetelty asianmukaisesti. Kan­telupäätöksessä ei siis päätetä kantelijan edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta, joten kan­teluratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan oikaisuvaatimuksella.

Miten kantelu tehdään?
Kantelu tehdään kirjallisesti ja se on vapaamuotoinen, mutta se suositellaan kuitenkin tehtävän lomakkeella.

Kantelussa tulee yksilöidä, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena. Siinä tulee mainita ajankohta, johon kantelu kohdistuu, sekä henkilöt joiden toimintaan kantelija on ollut tyytymätön. Kantelussa tulee kuvata lyhyesti ja selvästi asia tai tapahtuma, josta on kysymys, sekä esittää perustelu, miten ja miksi toiminta on virheellinen. Kantelukirjoitukseen on hyvä laittaa selvästi esiin ne kysymykset, joihin kantelija haluaa kanteluviranomaisen ottavan kantaa. Kantelun voi postittaa tai jättää allekirjoitettuna kanteluviranomaiselle.

Kantelun voi toimittaa usein myös sähköpostitse, mutta silloin on syytä huomata, että sähköpostitse lähetetty kantelu ei kulje tietoverkossa suojatussa muodossa, joten salassa pidettävien tietojen tietoturva voi vaarantua.

Kenelle kantelu tehdään?
Kantelu tehdään asiassa toimivaltaiselle valvovalle viranomaiselle. Kuntien lukiokoulutusta Suomessa valvoo aluehallintovirasto (AVI).

Oikaisuvaatimus

Mikä on oikaisuvaatimus?
Päätöksestä valittaminen (hallintovalitus) voi edellyttää oikaisuvaatimuksen tekemistä. Oikaisuvaatimusmenettelystä on säädetty hallintolaissa.

Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa. Jos päätökseen saa vaatia oikaisua, siihen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituksen voi toki tehdä oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen.

Miten oikaisuvaatimus tehdään?
Hallintolain mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle (valitusosoituksenmukaiselle) viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan oikaisua, sekä se, millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla sitä vaaditaan.

Mitä oikaisuvaatimuksesta seuraa?
Otettuaan hallintolainmukaisen oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa annettua päätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdä samassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen.

Milloin oikaisuvaatimus tehdään?
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä, jos päätöksen saanut kokee, että päätös on esimerkiksi väärin perustein tai väärin menettelyin tehty.

Lain mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.

Päätöksestä valittaminen

Miten tehdystä päätöksestä voi valittaa?
Jokaisesta viranomaisen opiskelijaa koskevasta päätöksestä, johon saa hakea muutosta valittamalla, pitäisi löytyä valitusosoitus.

Valitusosoituksessa on mainittava
– valitusviranomainen
– viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava sekä
– valitusaika ja mistä se lasketaan.

Valitusosoituksessa on myös selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Mikä on hallintovalitus?
Hallintovalitus on oikeusturvakeino, jolla voi hakea muutosta opiskelijaa koskevaan päätökseen oikeusteitse.

Hallintovalituksesta säädetään hallintolainkäyttölaissa.

Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle, jollei laissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Hallintovalitusta saattaa edeltää erityislaissa säädetty oikaisumenettely.

Kuka saa tehdä hallintovalituksen?
Lain mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Tällaista henkilöä kutsutaan asianosaiseksi.

Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimuspäätökseen saa hakea muutosta valittamalla myös asianosainen.

Milloin valitus on tehtävä?
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Opiskelijan oikeudet

Millaisia oikeuksia opiskelijalla on?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on seuraavia oikeuksia:
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja opinto-ohjausta
Oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi
Oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen
Oikeus maksuttomaan ateriaan niin työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Erityistapauksessa opiskelijalla on myös seuraavia oikeuksia:
– Koulutuksessa, joka järjestetty sisäoppilaitosmuotoisesti, opiskelijalla on oikeus muuhun riittävään päivittäiseen ruokailuun
– Vammaisella tai muusta syystä erityistä tukea tarvitsevalla opiskelijalla on oikeus opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, muihin opetuspalveluihin ja opiskelijahuollon palveluihin sekä erityisiin apuvälineisiin siten kuin siitä erikseen säädetään.

Millaisia oikeuksia lukioon pyrkivällä on?
Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon.

Kuinka pitkään opettaja saa pitää opiskelijoita luokassa tunnin loppumisen jälkeen?
Lukioasetuksessa (22§) määrätään lukion oppitunnin pituudeksi 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia käytetään opetukseen ja vähintään 10 minuuttia välituntiin. Opetukseen käytettävä aika ja välitunnit voidaan järjestää myös toisin, jos se opetettavan aineen tai opetuksessa käytettävän työtavan vuoksi tai muusta erityisestä syystä on tarkoituksenmukaista.

Opettaja voi ojentaa opetusta häiritsevää oppilasta kurinpitotarkoituksessa poistamalla hänet luokkahuoneesta enintään oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi, mutta ei jättää luokkahuoneeseen tunnin jälkeen.

Ovatko Wilman tiedot julkisia?
Wilman tiedot eivät ole julkisia, sillä opiskelijoilla on oikeus yksityisyyteen, ja täten esimerkiksi Wilmaan tehtyjen merkintöjen ääneen lukeminen tai poissaolotietojen yhdessä luokan edessä ruotiminen ei ole sopivaa.

Opiskelijan velvollisuudet

Millaisia velvollisuuksia opiskelijalla on?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on seuraavia velvollisuuksia:
Velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta
Velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.