Oikeudet, velvollisuudet ja epäkohtiin puuttuminen
Kiusaaminen
(Päivitetty 11.8.2023)
Ovatko opettaja tai rehtori velvollisia puuttumaan kiusaamiseen?
Kyllä. Lukiolaki velvoittaa opettajia ja rehtoreita ilmoittamaan tietoonsa tulleesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle – on tilanne sitten tapahtunut oppimisympäristössä tai koulumatkalla. Kouluhenkilökunnan tulee myös ammattietiikkansa mukaisesti puuttua kiusaamiseen.
Lisäksi lukiokoulutuksen järjestäjä, kuten kunta, on lukiolain mukaan velvollinen suojaamaan opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä, sillä opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.
Kuinka yleistä kiusaaminen on lukioissa?
Lukiolaisbarometrin 2022 mukaan 18,5 prosenttia lukiolaisista on kokenut vähintään satunnaista kiusaamista tai väkivaltaa lukiossa muilta opiskelijoilta. Opettajien kiusaamisen kohteeksi on joutunut vähintään satunnaisesti 8 prosenttia lukiolaisista. Erilaisiin vähemmistöihin (kieli, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen jne.) kuuluvat lukiolaiset ovat kokeneet muita enemmän kiusaamista ja syrjintää.
Opetushallitus on koonnut tietoa lasten ja nuorten kiusaamiskokemuksista Kouluterveyskyselyyn pohjautuen tälle sivulle.
Miten lukiossa puututaan kiusaamiseen?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Kiusaaminen ja kaikenlainen toista vahingoittava tai loukkaava käytös ei siten kuulu lukioon. Opettajien ja rehtorin tehtäviin kuuluu opiskelijan turvallisen opiskeluympäristön turvaaminen.
Lukiokoulutuksen järjestäjä, kuten kunta, on lukiolain mukaan velvollinen suojaamaan opiskelijaa kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Koulutuksen järjestäjän tulee opetussuunnitelman yhteydessä laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opettajien ja rehtorin kuuluu ilmoittaa alaikäisen kiusatun ja kiusaajan huoltajille, mikäli heidän tietoonsa tulee kiusaamista, syrjintää tai väkivaltaa koulussa tai koulumatkalla.
Opetushallitus ohjeistaa opiskelijoita kertomaan kokemastaan ja havaitsemastaan kiusaamisesta aikuisille, jotta tilanteisiin voidaan puuttua, sekä nimeämään häirintäyhdyshenkilöitä kiusattujen tueksi. Oppilaitoksessa kiusaamisteot tulee selvittää tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Kiusaamiseen puuttuminen voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opetuksessa otetaan käyttöön uusia tapoja, opetusryhmä jaetaan pienempiin yksiköihin, opiskelijalle annetaan tukea tai henkilöstöä lisätään opetusryhmiin ja välitunneille. Puuttumisessa huomioidaan opiskelijan ikä, kasvu ja kehitys. Kiusattu ja kiusaava opiskelija tulee myös ohjata opiskeluhuoltopalveluihin.
Lue lisää kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemisestä Opetushallituksen Ei kaikelle väkivallalle -sivuilta tai kuinka toimia koulukiusaamistilanteessa Rikosuhripäivystyksen sivuilta.
Mitä voin tehdä, kun rehtori tai opettaja käyttäytyy epäasiallisesti tai kiusaa?
Rehtoria ja opettajia sitoo sama vaatimus asiallisesta käytöksestä kuin opiskelijoitakin. Jos kuitenkin opettajan käytöksessä on parantamisen varaa, kannattaa asiasta keskustella ensin suoraa kyseisen opettajan kanssa. Jos tästä ei ole apua, kannattaa puhua rehtorin kanssa, joka on opettajan esihenkilö.
Mikäli rehtori käyttäytyy epäasiallisesti, kannattaa ensin puhua hänen kanssaan suoraan. Jos tämä ei auta, asiaa voi käsitellä esimerkiksi opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Hallituksella on mahdollisuus istua rehtorin kanssa samassa pöydässä ja käydä tällaisia asioita läpi. Näin rehtorille on mahdollista ilmaista laajemmalla joukolla, millaiset asiat opiskelijoita vaivaavat ja pyytää häntä kiinnittämään niihin huomiota.
Jos rehtorin käytös ei tästä huolimatta muutu, voi myös ottaa yhteyttä rehtorin esihenkilöön, eli kunnan sivistys- tai opetustoimenjohtajaan. Hänen kanssaan voi keskustella siitä, miten opiskelijoiden asianmukainen kohtelu voitaisiin lukiossasi varmistaa. Kannattaa kuitenkin pyrkiä hoitamaan asia lukion sisällä.
Mikäli opettajan tai rehtorin epäasiallisuus on esimerkiksi seksuaalista häirintää tai muunlaista väkivaltaa, on asiasta syytä tehdä rikosilmoitus. Ohjeet rikosilmoituksen tekemiseen löydät Poliisin sivuilta.
Kantelu
(Päivitetty 11.8.2023)
Mitä tehdä, jos opiskelijakuntaa ei kuulla tai lukiossa ei noudateta määrättyjä lakeja tai säädöksiä?
Koulutuksen järjestäjillä on lain mukaan velvollisuuksia, joiden rikkomisesta voidaan tehdä kantelu. Jos siis esimerkiksi lukion opiskelijakuntaa ei kuunnella, kun tehdään opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia päätöksiä, opintojen arviointi ei toteudu opetussuunnitelman tai lain mukaan tai muuten ei noudateta lakia tai muita koulutusta sääteleviä ohjeita, voidaan tehdä hallintokantelu.
Kuka voi tehdä kantelun?
Aluehallintoviraston (AVI) mukaan voit tehdä kantelun itseäsi koskevasta asiasta tai toisen henkilön puolesta. Aluehallintovirasto ei yleensä kuitenkaan tutki kansalaisten tekemiä kanteluja, jos ne ovat nimettömiä tai puutteellisia. Jos kantelun tekee toisen henkilön puolesta, tulee hankkia valtakirja.
Maksaako kantelun tekeminen?
Ei maksa. Kantelumenettely on maksuton.
Mitä kantelusta seuraa?
Hallintokantelun johdosta valvontaviranomainen tekee kirjallisen ratkaisun eli päätöksen, joka annetaan tiedoksi kantelun kohteena olleelle. Kantelulla ei voida muuttaa tai kumota jo tehtyä ratkaisua, ja se ei siis ole muutoksenhakukeino, vaan kyseessä on jälkikäteen tehtävöä koulutuksen järjestäjän toimien laillisuuden arviointi.
Kanteluratkaisulla ei voida myöskään määrätä korvauksia, mutta se voi sisältää huomautuksen, muita moitteita ja/tai:
- saattaa kantelun kohteen tietoon AVIn käsityksen lainmukaisesta menettelystä,
- kiinnittää kantelun kohteen huomiota menettelyynsä niin, että se on jatkossa lain tai hyvän hallintotavan mukaista,
- antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle.
- Kanteluviranomainen voi asiaa tutkittuaan myös todeta, että kantelu ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Kanteluviranomaisen ratkaisu onkin kannanotto siihen, onko kantelun kohteena olevassa toiminnassa noudatettu lakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia tai muutoin menetelty asianmukaisesti. Kantelupäätöksessä ei siis päätetä kantelijan edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta, joten kanteluratkaisuun ei saa hakea muutosta valittamalla, vaan oikaisuvaatimuksella.
Aluehallintoviraston päätöksen saaminen kanteluun saattaa kestää noin vuoden.
Miten kantelu tehdään?
Kantelu tehdään kirjallisesti ja se on vapaamuotoinen, mutta se suositellaan kuitenkin tehtävän kantelulomakkeella.
Kantelussa tulee yksilöidä, mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena. Siinä tulee mainita ajankohta, johon kantelu kohdistuu, sekä henkilöt joiden toimintaan kantelija on ollut tyytymätön. Asiaan liittyvät asiakirjat on hyvä laittaa kantelun liitteeksi.
Kantelussa tulee kuvata lyhyesti ja selvästi asia tai tapahtuma, josta on kysymys, sekä esittää perustelu, miten ja miksi toiminta on virheellinen. Kantelukirjoitukseen on hyvä laittaa selvästi esiin ne kysymykset, joihin kantelija haluaa kanteluviranomaisen ottavan kantaa.
Tarkempia ohjeita kantelun tekemiseen löytyy aluehallintoviraston sivuilta.
Kenelle kantelu tehdään?
Aluehallintoviraston mukaan kantelu tehdään asiassa toimivaltaiselle valvovalle viranomaiselle. Kuntien lukiokoulutusta Suomessa valvoo aluehallintovirasto (AVI).
Oikaisuvaatimus
(Päivitetty 11.8.2023)
Mikä on oikaisuvaatimus?
Päätöksestä valittaminen (hallintovalitus) voi edellyttää oikaisuvaatimuksen tekemistä. Oikaisuvaatimusmenettelystä on säädetty hallintolaissa.
Ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa. Jos päätökseen saa vaatia oikaisua, siihen ei saa hakea muutosta valittamalla. Valituksen voi toki tehdä oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen.
Milloin oikaisuvaatimus tehdään?
Oikaisuvaatimuksen voi tehdä, jos päätöksen saanut kokee, että päätös on esimerkiksi väärin perustein tai väärin menettelyin tehty.
Hallintolain mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos oikaisuvaatimusta ei ole tehty määräajassa, oikaisuvaatimus jätetään tutkimatta.
Miten oikaisuvaatimus tehdään?
Hallintolain mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti toimivaltaiselle (valitusosoituksenmukaiselle) viranomaiselle. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon vaaditaan oikaisua, sekä millaista oikaisua vaaditaan ja millä perusteilla.
Mitä oikaisuvaatimuksesta seuraa?
Otettuaan hallintolain mukaisen oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa annettua päätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Oikaisuvaatimuksen ratkaiseva viranomainen voi tehdä samassa yhteydessä ilman eri vaatimusta myös virheen korjaamista koskevan päätöksen.
Päätöksestä valittaminen
(Päivitetty 11.8.2023)
Miten tehdystä päätöksestä voi valittaa?
Hallintolain mukaan jokaisesta viranomaisen päätöksestä, johon saa hakea muutosta valittamalla, pitäisi löytyä valitusosoitus.
Valitusosoituksessa on mainittava
- valitusviranomainen
- viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava sekä
- valitusaika ja mistä se lasketaan.
Valitusosoituksessa on myös selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä, valituksen perille toimittamisesta sekä valituksen käsittelystä perittävistä maksuista.
Mikä on hallintovalitus?
Hallintovalitus on oikeusturvakeino, jolla voi hakea muutosta opiskelijaa koskevaan päätökseen oikeusteitse.
Hallintovalituksesta säädetään hallintolainkäyttölaissa.
Hallintovalitus tehdään hallinto-oikeudelle, jollei laissa ole säädetty muusta valitusviranomaisesta. Hallintovalitusta saattaa edeltää erityislaissa säädetty oikaisumenettely.
Kuka saa tehdä hallintovalituksen?
Hallintolainkäyttölain mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Tällaista henkilöä kutsutaan asianosaiseksi.
Viranomaisella on lisäksi valitusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.
Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa mukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimuspäätökseen saa hakea muutosta valittamalla myös asianosainen.
Milloin valitus on tehtävä?
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.
Opiskelijan oikeudet
(Päivitetty 11.8.2023)
Millaisia oikeuksia opiskelijalla on?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on seuraavia oikeuksia:
- oikeus suorittaa lukiokoulutuksen oppimäärä enintään neljässä vuodessa, jollei koulutuksen järjestäjä myönnä opiskelijalle sairauden, vamman tai muun erityisen syyn vuoksi lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen (23 §)
- oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta (25 §)
- oikeus saada säännöllisesti opinto-ohjausta, sekä henkilökohtaista ja muuta opintojen ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta (25 §)
- oikeus saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana, mikäli ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa (25 §)
- oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti (28 §)
- oikeus vaikuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaan ja sen kehittämiseen sekä osallistua opiskelijoita koskevien ja opiskelijoiden asemaan vaikuttavien päätösten valmisteluun (33 §)
- oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa (35 §)
- oikeus saada tieto arvioinnissa käytettävistä arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen (37 §)
- oikeus saada palautetta oppimisensa kehittymisestä (37 §)
- oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (40 §)
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijalla on seuraavia oikeuksia:
- oikeus yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon (3 §)
- oikeus maksuttomaan opiskeluhuoltoon (pl. täysi-ikäisen sairaanhoitomaksut) (9 §)
- oikeus saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja (15 §)
- oikeus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään 7. oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt , tai kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä (15 §)
- oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi (15 §)
- oikeus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta ja saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon (17 §)
Lisäksi oppivelvollisuuslain mukaan peruskoulunsa keväällä 2021 päättäneet nuoret ovat oikeutettuja maksuttomaan toisen asteen koulutukseen (15 §). Maksuttomuus sisältää yli 7 kilometrin koulumatkat, tutkintoon vaadittavat ylioppilaskokeet, opetuksen edellyttämät oppimateriaalit sekä työvälineet, -asut ja -aineet (17 §). Harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut soittimet, urheiluvälineet tai muut vastaavat välineet ja tarvikkeet, joita opiskelija voi käyttää myös muutoin kuin opetuksen yhteydessä, eivät ole maksuttomia. Oikeus maksuttomuuteen on voimassa sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta, ellei hän suorita lukion oppimäärää ja ylioppilastutkintoa ennen sitä.
Millaisia oikeuksia lukioon pyrkivällä on?
Lukiolain mukaan opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon.
Ovatko Wilman tiedot julkisia?
Wilman tiedot eivät ole julkisia, sillä opiskelijoilla on oikeus yksityisyyteen, ja täten esimerkiksi Wilmaan tehtyjen merkintöjen ääneen lukeminen tai poissaolotietojen yhdessä luokan edessä ruotiminen ei ole sopivaa.
Opiskelijan velvollisuudet
(Päivitetty 11.8.2023)
Millaisia velvollisuuksia opiskelijalla on?
Lukiolain mukaan opiskelijalla on seuraavia velvollisuuksia (30 §):
- velvollisuus osallistua opetukseen, jollei hänen poissaololleen ole perusteltua syytä
- velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti
- velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä
Lisäksi peruskoulunsa keväällä 2021 (tai sen jälkeen) päättäneet nuoret ovat oppivelvollisuuslain mukaan velvollisia hakeutumaan perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai suorittaa ylioppilas- tai ammatillisen tutkinnon.
Mikäli opiskelija laiminlyö velvollisuuksiaan, voidaan häneen kohdistaa kurinpidollisia toimia, joista kerrotaan Lukiolaisoppaan osiossa Opiskelu ja opetus alaotsikolla Kurinpito.