Lukiolaisvaikuttaminen
Lukiolaisvaikuttaminen
Miksi lukiolaisen kannattaa vaikuttaa asioihin, ja miten teet sen tehokkaasti ja tyylikkäästi. Täältä löydät myös rautaisannoksen kunnallisesta ja alueellisesta päätöksenteosta.
“SLL:n toiminta on minulle yksi rakkaimmista harrastuksistani. Toiminnassa yhdistyy moni minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeä asia: olen kiinnostunut vaikuttamisesta sekä tykkään tavata uusia ihmisiä ja kuulla erilaisia mielipiteitä. Ja pakko sanoa, että olen varmaan oppinut esimerkiksi yhteiskuntaoppia liiton tapahtumilla enemmän kuin YH:n kursseilla sekä saanut muutenkin yleissivistystä todella paljon. Lisäksi kokemus järjestötoiminnasta ja siihen liittyvistä asioista on varmasti hyödyksi tulevaisuuttakin ajatellen niin arkipäivän tilanteissa kuin työelämässäkin.” – Aktiivi
Vaikuttamistyöllä voimme muuttaa asioita itsellemme parempaan suuntaan tai vaikuttaa siihen, että jo hyvin olevat asiat pysyvät ennallaan. Oli kyse sitten oman lukion opetussuunnitelmasta, ruokalistasta tai vaikkapa maailmanlaajuisesta ilmastopolitiikasta, lopputulos syntyy vaikuttamisen tuloksena. Meidän pitää olla itse puolustamassa meille tärkeitä asioita ja arvoja, sillä jos emme niin tee, asiat saattavat liikkua omalta kannaltamme huonoon suuntaan.
Vaikuttamalla lukiolainen voi sanoa sanansa aivan konkreettisiin asioihin: mitä koulussa opiskellaan, miten se tehdään ja millaista tukea siihen tarjotaan? Missä koulu sijaitsee, ja kuka sitä voi käydä? Millainen on opiskelijan toimeentulo, ja missä hän asuu? Mikään näistä asioista ei ole kiveen kirjoitettu, sillä vaikuttamistyöllä niitä on mahdollista ohjata haluamaansa suuntaan.
Vaikuttaminen ei ole kenenkään etu- tai yksinoikeus, eikä kukaan ole syntynyt toista etevämmäksi vaikuttajaksi. Vaikuttamistyön kentällä on tilaa niin sanavalmiille ja ulospäin suuntautuneille kuin harkitseville ja hiljaisemmillekin tyypeille. Tavoitteellisella harjoittelulla voi kehittää vaikuttamistaitoja ja edesauttaa itselle sopivimpien vaikuttamisvälineiden ja -verkostojen löytämistä.
Mielipidevaikuttaminen ja lobbaus
Oletko joskus yrittänyt suostutella henkilön omien tavoitteidesi taakse hyödyntäen laajaa repertuaaria argumentteja ja informaatiota? Oletko mahdollisesti jopa onnistunut vakuuttamaan vastapuolen? Jos vastasit myönteisesti, ansaitset tulla onnitelluksi: olet menestyksekäs lobbari! Meissä jokaisessa kytee isompi tai pienempi tarve lobata eli vakuuttaa kanssaihmisemme omien tai edustamamme yhteisön näkemysten paikkansapitävyydestä. Mutta mitä lobbaaminen lukiolaisaktiivin näkökulmasta todella tarkoittaa, ja mitä hyvän lobbarin on syytä pitää mielessä?
“Kun on hyvän ryhmän tuki takana, lobbaaminen ei ole raskasta ja pölyistä vaan oikeasti innostavaa ja siitä saa paljon irti.” – Niko, LSP
Lobbaus pähkinänkuoressa
Lobbaus tulee englannin kielen sanasta lobbying, käytäväpolitiikka. Lobbaus onkin eräänlaista demokratian kulisseissa ja virallisten päätöksentekoelinten liepeillä tapahtuvaa vaikuttamistyötä.
Lobbaus on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista siten, että tiettyä asiaa ajava ryhmä kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä. Vaikutettavat tahot voivat olla poliittisten päättäjien lisäksi virkamiehiä, median tai kilpailevien näkemysten edustajia tai usein myös samoilla linjoilla olevia liittolaisia.
Ennakkokäsityksistä huolimatta lobbaus ei ole epämääräistä kähmintää tai lahjontaa vaan keskusteluun, asiantuntemukseen ja argumentteihin perustuvaa tiedonvaihtoa ja verkostoitumista. Lobbaus on siltojen rakentamista ja yhteyksien luomista.
Verkostoituminen ja tapaamiset
Ajoissa olo kannattaa, olipa kyse mistä tahansa edunvalvonnallisesta tapauksesta. Asioihin on erittäin hankala vaikuttaa enää sen jälkeen, kun päätökset on jo tehty. Kun päätökset on tehty, asioihin on erittäin hankala vaikuttaa. Jotta asioihin ehtii vaikuttaa ajoissa, täytyy tietää, minkälaisia asioita pinnan alla kytee. Oikeiden henkilöiden tunteminen – eli verkostoituminen – on lobbaustyön lähtökohta.
Hyvien suhteiden luomisen ja ylläpitämisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että piiri loisi suhteet maakunnallisiin toimijoihin (koska niitä ei luo kukaan muu) ja kannustaisi myös opiskelijakuntien hallituksia rakentamaan suhteita paikallisella tasolla, koska kunnallisen tason päätöksentekijöillä on velvollisuus kuunnella nimenomaan paikallisia opiskelijoita. Hyvät suhteet vaikuttajiin ja päättäjiin takaavat usein sen, että opiskelijoiden mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja että tietokatkoksilta vältytään.
Piirien kannalta olennaisia kontakteja ovat:
– Aluehallintovirasto (AVI)
– Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
– Maakuntaliitto
– Piirin alueen kansanedustajat
Opiskelijakuntia kannattaa kannustaa kontaktoimaan seuraavia omatoimisesti tai yhdessä piirin toimijoiden kanssa:
– Kunnan lukiokoulutuksesta vastaava henkilö (tittelinä tavallisesti joku seuraavista: opetustoimenjohtaja, sivistystoimenjohtaja, lukiokoulutuksen päällikkö, palvelualueen päällikkö)
– Kunnan opiskeluhuollosta vastaava henkilö (esim. opiskeluhuollon päällikkö, ylilääkäri)
– Kunnan opetuslautakunnan jäsenet
– Sosiaali- ja terveyslautakunta
– Valtuustojen puheenjohtajat
– Lukioiden rehtorit
Henkilökohtaiset tapaamiset ovat paras tapa verkostoitua ja lobata. Monet edellä mainituista tahoista ottavat mielellään vastaan lukiolaisten edustajia. Tapaamisen varaaminen on yksinkertaista ja tapahtuu helpoiten sähköpostitse. Voit halutessasi käyttää apuna oheista esimerkkiä, ja muokata siitä tilanteeseen sopivan:
Me lukiolaiset olemme mielellämme mukana kehittämässä alueemme koulutusta. Siksi tahtoisimme tavata Teitä ja keskustella ajankohtaisista lukiokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä Espoossa. Olisiko tapaaminen mahdollista järjestää huhtikuun aikana?
Ystävällisin terveisin
Ilpo Ilponen
Suomen Lukiolaisten Liiton xxx piirin puheenjohtaja
045 1234567
ilpo.ilponen@gmail.com
Tapaamiseen lähtiessä on otettava huomioon muutamia perusseikkoja. Ensinnäkin tavattavilla on usein tiukkaakin tiukempi aikataulu, joten tapaaminen kannattaa varata ajoissa, eikä tapaamiselta saa myöhästyä. Toiseksi mielipiteet ja argumentit tulee voida selvittää nopeasti ja tiiviisti.
Tapaamisille kannattaa ottaa mukaan perustietopaketti edustamastaan tahosta sekä mahdolliset kirjalliset argumentit vaikutettavaan asiaan (esim. liiton kunnallisvaalitavoitteet). Liiton yleisesitteitä, liiton julkaisemia tutkimuksia ja muuta materiaalia voi pyytää toimistolta. Muista, että hyvässä tapaamisessa informaatio kulkee molempiin suuntiin: samalla, kun välität omat terveisesi tavattavalle, kannattaa häneltä tiedustella paitsi mielipidettä esittämistäsi asioista, myös tietoja suunnitteilla olevista tai jo käynnissä olevista asioista.
Tapaamisia ei kannata turhaan jännittää. Päättäjät ja virkamiehet ovat usein iloisia, kun heitä tulee tervehtimään nuori ja innokas vaikuttaja. Tapaamisiin ei tarvitse mennä yksin: mukaan voi pyytää vaikka jonkun opiskelijakunnan hallituksesta, piirin puheenjohtajan tai muun hallituksen jäsenen.
Lobbaajan nyrkkisäännöt
Hyvä lobbaaja osaa esittää asiansa siten, että lobattava uskoo asian edistämisen tai läpiviemisen olevan kannattavaa. Lobbaus onkin ennen muuta vakuuttamista eli vahvojen argumenttien esittämistä. Ollakseen vakuuttava on lobbaajan oltava ajamansa asian asiantuntija – niin kuin kaikki lukiolaiset ovat lukiokoulutuksen asiantuntijoita. Lukiolaisilla on lukiokoulutuksesta tarvittava arjen kokemus ja omien olosuhteiden tuntemus, joiden lisäksi aktiivinen asenne ja toimeen tarttuminen auttavat pitkälle. Lukiolaiset, jos ketkä, ovat oikeat ihmiset lobbaamaan lukiokoulutukseen liittyviä asioita.
Hyvä lobbaus edellyttää asiantuntemuksen lisäksi myös ihmistuntemusta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kuunnella. Ilman sosiaalista älykkyyttä jäävät painavimmatkin faktatiedot välittymättä ja asiat edistymättä. Hyvä lobbaaja tuntee vastapuolen ajatusmaailman ja luonteenpiirteet sekä osaa valita ja esittää omat argumenttinsa sen mukaisesti.
On tärkeää käydä keskustelua eri mieltä olevien kanssa, mutta on usein hedelmällisempää ja tehokkaampaa saada oma asia vahvasti jonkun sellaisen agendalle, jonka kiinnostus on jo valmiiksi kallellaan kannaltasi oikeaan suuntaan. Kannattavaa on siis löytää ne tahot ja ihmiset, jotka ovat kanssasi jo samoilla linjoilla ja pyrkiä edistämään asiaa yhteistyössä (jos lobattavat eivät ole päättäjiä) tai heidän kauttaan (jos ovat päättäjiä).
Omaan asiaan liittyvät faktat ja taustat on hyvä kerrata ennen lobbausta, sillä lobbaajan arvo on sitä suurempi, mitä hyödyllisempää ja paikkansa pitävämpää lisäinformaatiota hän osaa kontakteilleen tarjota. Apua tähän saat esimerkiksi liiton edunvalvonta-asiantuntijoilta.
1. Ole rauhallinen ja johdonmukainen
Omaa asiaansa saa ajettua parhaiten olemalla rauhallinen ja johdonmukainen. Tämä taas edellyttää, että on todella ajatellut argumenttejaan ja kantojaan eri puolilta ja kykenee vastaamaan kriittisiinkin kysymyksiin ja väitteisiin keskustelevasti ja perustellen. Etene siis johdonmukaisesti kokonaisuus kerrallaan omiin tavoitteisiisi uskoen. Aggressiivinen tai riidanhaluinen esiintyminen syö uskottavuuttasi, joten säilytä malttisi vastapuolen mahdollisista provosoinneista huolimatta.
2. Pelaa avoimilla korteilla
Kerro reilusti ja suoraan, millä asialla olet ja mitä haluat saada aikaan. Neuvottelutaktiset jipot, tiedon panttaaminen, todellisten motiivien peittely ja muut pelit eivät kuulu lobbauksen kaltaiseen menettelyyn eivätkä muuhunkaan demokraattiseen prosessiin. Tee kaikkesi, että vastapuoli alkaa luottaa sinuun ja muuttuu keskustelukumppanista yhteistyökumppaniksi. Keskinäinen luottamus on kaiken lähtökohta, ja sitä et saavuta muulla kuin olemalla oma itsesi ja aidosti asiasi takana.
3. Vältä tietoähkyä ja saarnaamista
Älä kaada koko suurta asiavarastoasi vastapuolen syliin. Luota toisen oivalluskykyyn ja älyyn, jätä hänelle tilaa tehdä havaintoja, kysymyksiä, huomioita. Ole myös itse vastaanottavainen, äläkä esiinny saarnaajana, joka luulee, että hänen näkemyksensä olisi ainoa ja lopullinen totuus. Säilytä avoin mieli ja pyri näkemään asiasi toisen silmin.
4. Vältä kaupittelua ja imartelemista
Älä “myy” asiaasi kehumalla sitä ylisanoin tai hehkuttamalla sitä kuin formulaselostaja. Et ole mainostaja. Älä anele myötätuntoa kerjäämällä, vaikuttajan jaloissa ryömimällä tai häntä imartelemalla. Kohtele keskustelukumppaniasi tasa-arvoisena: pyri kohtaamaan hänet sekä alansa edustajana että ihmisenä.
5. Ole kohtelias
Kohteliaisuus on asenne, ei sääntökirja. Vaikka etiketti onkin hyvä hallita, tärkeintä on kuitenkin aito pyrkimys huomaavaisuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Pieni etikettirike ei merkitse mitään, jos keskusteluyhteys on syntynyt ja asioita on päästy käsittelemään. Käytöksen kultaisen kirjan tarkka noudattaminen ei auta piiruakaan, jos lobattava vaistoaa, että toinen yrittää käyttää häntä kylmästi hyväkseen.
6. Käytä selkokieltä
Muista esittää asiasi yleiskielellä ja karttaa sisäpiirissäsi käytettyä erikoissanastoa, jota ulkopuolisten on useimmiten aivan mahdotonta ymmärtää. Tärkeää on, että puhutte lobattavan kanssa samaa kieltä, jotta molemmat tulevat ymmärretyksi oikein.
Jäitkö janoamaan lisätietoa ja -vinkkejä? Lisää lobbauksesta voit lukea esimerkiksi Ellun kanojen Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? -pamfletista!
Vaikuttamisen keinot
Mielipidevaikuttamisen eri keinot miekkareista kannareihin. Tässä osiossa käsitellään mielipidevaikuttamista median ja suoran toiminnan avulla alkaen yksinkertaisimmista keinoista ja edeten lukiolaisaktivismiin. Keinoja ei tarvitse ajatella listana, ja joskus esimerkiksi mielenosoitukseen voi ryhtyä käyttämättä muita esiteltyjä vaihtoehtoja.
Kommentointi ja keskustelu netissä
Myös lukiokoulutuksesta keskustellaan paljon netissä. Tällöin on hyvä olla hereillä ja vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumiseen. Omalla kommentillaan voi avata aihetta muille keskustelijoille, sillä lukiolaisen näkökulma häntä koskevassa asiassa kiinnostaa myös muita.
Twitter on hyvä keino päästä keskustelemaan suoraan päättäjien kanssa, sillä moni käyttää sitä kanavana tekemisistään tiedottamiseen. Tägää poliitikkoja ja organisaatioita rohkeasti ja käytä sopivia aihetunnisteita.
Myös Facebookissa käydään koulutusaiheisia keskusteluja. Erityisesti erilaiset teemaryhmät (kuten Tulevaisuuden lukio – Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, Tietokoneet yo-kirjoituksissa jne.) auttavat levittämään koulutukseen liittyviä ajatuksiasi myös oman kaveripiirin ulkopuolelle.
Lisäksi lehtien verkkouutisten kommenteissa keskustellaan usein kiivaasti uutisen aiheesta. Näihinkin voi tuoda lukiolaisen näkökulmaa, sillä monesti näillä kommenttipalstoilla osallistujat eivät ole itse enää lukioiden arjessa mukana, ja keskustelu menee usein muisteluksi. Lehtien nettisivuille voi kommentoida anonyymisti, mutta nimimerkin voi valita siten, että käy ilmi, että olet lukiolainen. Teksti kannattaa myös huolitella kunnolla, jotta kirjoitusvirheet eivät pilaa muuten väkevää kommenttia.
Nettikeskustelun varjopuoli on siinä, että joskus vain provosoijat jaksavat pitää ääntä. Kannattaa itse pyrkiä hyvään ja perusteltuun argumentointiin, vaikka kommenttiasi kritisoitaisiin äänekkäästi. Vaikka aina kannattaa yrittää olla mahdollisimman rakentava, sekään ei välttämättä aina riitä ja jossain vaiheessa kannattaa vain antaa olla.
Mielipidepalstat ja kannanotot
Sanomalehtien nettisivujen lisäksi printtiversioiden mielipidepalstat ovat hyviä keskustelufoorumeja paikallisella tasolla. Niissä näkyminen on hyvä keino tuoda esiin oma mielipide lehdessä julkaistuun juttuun tai muuten vaan kunnassa/kaupungissa pinnalla olevaan asiaan. Mielipidepalstalle kirjoittaessa nopea reagointi on tärkeää, jotta keskustelu pysyy yllä. Mielipidekirjoitus voi olla myös kevyempi kuin kannanotto ja onkin siinä mielessä matalamman kynnyksen tapa vaikuttaa. Mielipidekirjoitukset myös menevät yleensä kannanottoja helpommin läpi, eikä toimitus useinkaan tiivistele niitä yhtä raa’asti kuin kannareita.
Mielipidepalstaa astetta näkyvämpi vaihtoehto on saada oma kantansa julki lehden varsinaisessa uutisosiossa. Tätä varten sinun kannattaa muotoilla kirjallinen kannanotto, jolla lähestyä lehden toimitusta. Kannanotossa kannattaa nostaa vain yksi asia kerralla esiin, sillä usean aiheen kannanotot ovat sekavia. Piirin puolesta julkaistaviin kannanottoihin on hyväksi keinoksi todettu laittaa muutama piirin puheenjohtajan kommentti tekstiä värittämään. Alla esimerkkinä Lounais-Suomen piirin kannanotto:
Kannanotto: Kaupungin huomioitava Lavian lukiolaisten koulumatkat!
Lavian kunnanvaltuusto on kokouksessaan 18.12.2014 päättänyt lakkauttaa Lavian lukion Porin kanssa toteutettavan kuntaliitoksen yhteydessä. Päätöstä perustellaan valtioneuvoston kuntaliitosmääräykseen vedoten.
Lavian kunta on päätösprosessissaan toiminut esimerkillisesti opiskelijoiden kannalta. Lavian on ottanut huomioon lukiolain pykälän 27 ja järjestänyt 30.10.2014 opiskelijoiden kuulemistilaisuuden. Haluammekin osoittaa arvostuksemme tämän asian johdosta. Harvoin mikään kunta ottaa opiskelijat näin hyvin huomioon.
Lukuvuonna 2014–15 Lavian lukiossa opiskelee 25 opiskelijaa. Opiskelijoiden määrä on 2000-luvulla ollut laskussa, ja lukion lakkauttaminen on taloudellisesti perusteltua. Haluamme kuitenkin vedota näiden opiskelijoiden opetuksen uuteen järjestäjään, Porin kaupunkiin.
Pori on lakkauttamassa kaksi neljästä lukiostaan. Toivommekin, että Pori yrittää ottaa parhaaksi katsomallaan tavalla kaikki lavialaiset nuoret huomioon opiskelussa, sillä lähtökohtaisesti kenenkään ei pitäisi joutua muuttamaan kotoaan lukiokoulutuksen vuoksi. Tämä pitkä opiskelumatka ottaa varmasti voimille, ja näin ollen voi näkyä opiskelijoiden vireystasossa ja opiskeluun käytettävän ajan määrässä.
Lavialta käy jo nykyään osa nuorista ulkopaikkakunnilla opiskelemassa. Vaikka heidän matkansa on pidempi, eivät he ole saaneet Kelan korvauksia lukuun ottamatta enempää matkakorvauksia. Toivomme, että Pori tulisi asiassa hieman vastaan, ja antaisi Lavialaisille pientä lisäkorvausta matkaa varten. Laki ei näin velvoita, mutta kyseessä on silti heidän lähilukionsa. Se olisi parhaaksi kaikkien kannalta.
Lisätiedot:
Aleksi Ojanperä
Puheenjohtaja
0505588644
ojanpera.aleksi@gmail.com
Alvar Euro
Edunvalvontavastaava
0509186674
alvar.euro@gmail.com
Valmis teksti kannattaa lähettää lehden toimituksen sähköpostiin viestinä, ei liitteessä. Tämän lisäksi on piirille eduksi, mikäli sillä on “luottotoimittaja”, jolle kannanotot kannattaa myöskin lähettää. Varmistaaksesi kannanottosi läpimenon kannattaa sinun aina myös ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä itse toimittajaan. Taustojen valottaminen auttaa toimittajan omaa työtä ja antaa kannarillesi kasvot. Toimittajat tarvitsevat jatkuvasti materiaalia julkaistavaksi, ja yhteistyö hyödyttää siis molempia osapuolia. Kannattaa kuitenkin varalta laittaa kannanotto kopiona myös toimituksen sähköpostiin, siltä varalta että toimittaja on kiireinen tai lomalla.
Kannanotot ja mielipidekirjoitukset eivät kaikesta panostuksesta huolimatta mene aina läpi. Tällöin tekstin voi julkaista myös esimerkiksi omilla nettisivuilla ja levittää somen kautta. Lehti tai muu media kannattaa tägätä julkaisuun – parhaimmassa tapauksessa kiinnitätte median huomion ja tekstinne pääsee jakoon.
Adressit
Adressi osoittaa tarkasti, ketkä ovat ajamasi asian puolella. Se on hyvä tehokeino näyttää päättäjille, että “nämäkin tuhat alueemme lukiolaista vastustavat kurssitarjottimen supistamista”. Adressi on ensimmäinen vaihe kohti suoraa toimintaa. Se on myös hyvä osoitus omille, että näet vaivaa asian puolesta.
Adressin jokaisessa sivussa tulee näkyä, minkä puolesta adressi on. Tämän lisäksi jokaisen nimen edessä on hyvä olla numero, jotta tarkka allekirjoittaneiden määrä saadaan nopeasti selville luovutettaessa. Nimenselvennykset tuovat luotettavuutta allekirjoittajien nimmareille ja osoittavat, että nimikirjoitusten taustalla on oikeita ihmisiä. Jos haluatte adressiin muitakin allekirjoittajia kuin oman lukionne väkeä, laajempaa näkyvyyttä alueella voi saada esimerkiksi käyttämällä adressit.com-palvelua.
Luovutus kannattaa tehdä julkisella paikalla yleisön seuratessa, sillä silloin vastaanottaja joutuu lausumaan muutaman sanan adressista. Tilaisuudessa voidaan kuulla lupauksia, joita vaaditaan sitten myöhemmin pidettäviksi. Adressista voi myös tehdä mediatiedotteen.
Ulosmarssit
Ulosmarssi on ensimmäisen asteen mielenilmaus, joka tyhjentää luokat ja muuttaa näin päiväjärjestystä koulussa. Ulosmarssi on hyvä keino osoittaa, että lukiolaiset ovat lukion suurin ryhmä, joka myös pyörittää päivää lukiossa. Ei lukiolaisia = ei opetusta.
Ulosmarssiin on syytä ryhtyä vasta, kun on varma, että valtaosa lukiolaisista seuraa perässä. Yleensähän lukiolaiset ovat valmiita poistumaan tunneiltaan hyvän asian puolesta, mutta on äärimmäisen huonoa julkisuutta asialle, jos sen puolesta marssii 15 koulun väliinputoajaa, jotka muussa tapauksessa nukkuisivat tunneilla.
Ulosmarssista on hyvä tiedottaa etukäteen kaikkia lukiolaisia sekä ainakin rehtoria. Rehtorille on hyvä käydä kertomassa, miksi ja milloin ulosmarssi tapahtuu. Jo tällöin saatetaan päästä neuvottelupöytään, mikäli rehtori on syypää ulosmarssiin.
Ulosmarssista kannattaa tiedottaa myös paikallismediaa, koska muuten tieto mielenilmauksesta jää koulun sisälle eikä ulkoista painetta synny. Ulosmarssin näkyminen paikallisessa mediassa saattaa painostaa sen kohteen myöntymään lukiolaisten tahtoon.
Mielenosoitukset
Mielenosoitukset ovat suora näyttö lukiolaisaktivismista, ja ne ylittävät usein myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Mielenosoitusten ensisijainen tarve onkin huomion herättäminen.
Kuten ulosmarsseissakin, on myös mielenosoituksissa varmistuttava siitä, että opiskelijat lähtevät mukaan marssimaan. Historia on nähnyt tarpeeksi monta neljän tyypin mielenosoitusta pahuuden poistamiseksi maailmasta. Mielenosoitukseen ei kannata ryhtyä koulun perunatoimittajan vaihdon takia, sillä “miekkari” on jo HC-tapa näyttää oman puolen vahvuus.
Mielenosoitus on laiton, mikäli siitä ei ole ilmoitettu poliisille vähintään vuorokautta ennen tapahtuman järjestämistä (poliisin ilmoitusohjeet). Poliisi suhtautuu yleensä mielenosoitukseen hennon välinpitämättömästi, vaikka onkin paikalla varmistamassa tempauksen rauhanomaisuuden.
Mikäli mielenosoitus järjestetään koulupäivän aikana siten, että se “häiritsee” koulun normaalia työjärjestystä, on parempi tiedottaa rehtoria järjestettävästä mielenilmauksesta etukäteen. Suomen laki turvaa jokaiselle oikeuden osoittaa mieltään, joten rehtori ei voi kieltää opiskelijoiden osallistumista mielenosoitukseen.
Mielenosoitusta varten kannattaa miettiä valmiiksi muutama tarttuva iskulause, sillä tämä tekee ryhmästä aktiivisen ja pitää huolen siitä, että mielenosoitus huomataan. Huudoista ei kannata ottaa stressiä, sillä niitä on tarvittaessa keksitty marssin aikanakin. Tärkeintä huudoissa on selkeys ja ytimekkyys.
Mielenosoittajia on hyvä kannustaa tekemään hienoja ja mieleenpainuvia iskulauseita myös banderolleihin ja kyltteihin. Mielenosoituksen järjestämisestä kannattaa ehdottomasti laatia etukäteen kannanotto, jolla herättää median kiinnostus ajamaanne asiaa sekä itse mielenosoitusta kohtaan.
Koululakko
Koululakko tarkoittaa sitä, että ajettavan asian puolesta kieltäydytään menemästä kouluun. Lakko on viimeinen oljenkorsi vastapuolen mielipiteen taivuttamisessa, joten sitä kannattaa varjella huolella. Myös Lukiolaisten Liiton syntytarinaan liittyy vahvasti koululakko, jonka ansiosta lakkautusuhan alla ollut mikkeliläinen lukio säästyi.
Koululakon käynnistämiseen tarvitaan yleensä pitkälle kärjistynyt tilanne, jossa todennäköisesti on jouduttu jo kokeilemaan kaikkia edellä mainittuja vaikuttamisen keinoja. Koululakkoon ollaankin siis yleensä ajauduttu, koska mikään muu vaikuttamiskeino ei ole toiminut. Lakon vaikuttavuuden kannalta olennaista on, että opiskelijoiden rintama on yhtenäinen eli osallistujat ovat lakkoon halukkaita ja valmiita. Lakon aikana tulee lakkoilijoita tiedottaa tilanteen kehityksestä, jotta nämä osaavat suunnitella paluuta kouluarkeen.
Lakkoilu kannattaa aloittaa määräaikaisella lakolla, jonka jälkeen voidaankin tarvittaessa siirtyä vaihtoehtoon “toistaiseksi lakossa”. Tällöin tilanne on kuitenkin jo ajautunut umpikujaan ja päättyy vain jomman kumman puolen luovuttamiseen. Lakonkin aikana on tärkeää ylläpitää keskusteluyhteyttä rehtoriin, jotta ratkaisun löytyminen on ylipäätään mahdollista.
Koululakko nousee varmasti valtakunnalliseen mediaan ja saattaa parhaimmassa tapauksessa poikia tukilakkoja, kuten Mikkelissä vuonna 1985. Tuolloin lopulta kaikki Etelä-Savon lukiot olivat lakossa. Lakko on kuitenkin verrattain harvinaisempi ilmiö kuin mielenosoitus, mutta sitäkin kiinnostavampi median silmissä!
Kunnan ja kaupungin päätöksenteko
Lukiokysymyksissä kunta on usein opiskelija-aktiivin tärkein yhteistyökumppani. Moni käytännön opiskelua koskeva asia päätetään valtakunnan politiikan sijaan kuntatasolla. Siksi kunnan päätöksentekomekanismien ja toimintatapojen tuntemus on olennaista.
Kaikilla lukiolaisilla on lakiin kirjattu oikeus tulla kuulluksi – ei vain omassa oppilaitoksessaan vaan myös kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntien tulee nuorisolain 8 §:n mukaan järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
Nuorisolain lisäksi kuntalain 27 § velvoittaa valtuuston pitämään huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä velvoite koskee kaikkia kuntalaisia, siis myös nuoria. Monesti kunnissa unohtuu, että myös alle 18-vuotiailla on aloitteenteko-oikeus.
Kunnan keskeiset luottamustoimielimet
Kunnanvaltuusto
Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös nimeä kaupunginvaltuusto. Kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa.
Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä nimittää jäsenet kunnan toimielimiin (kuten kunnanhallitukseen ja lautakuntiin) ja valvoo niiden toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee kunnan mielipiteen.
Lautakunnat
Lautakunta on kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin. Lautakuntien tehtävänä on valmistella asioita kunnanhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Lautakuntia on yleensä useita, esimerkkeinä sivistyslautakunta, sosiaalilautakunta ja tekninen lautakunta. Kunnanvaltuusto päättää lautakuntien lukumäärästä ja nimittää niiden jäsenet. Lautakunnan jäsenen ei tarvitse olla valtuutettu.
Kunnan- tai kaupunginhallitus
Kunnanhallitus on kunnan toimielin, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.
Kunnanhallituksen jäsenet valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita tietyin poikkeuksin kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa. Kunnanhallitusten on nautittava kunnanvaltuustojen luottamusta. Mikäli luottamus ei ole voimassa, voi kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen ja valita uuden.
Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen
Kunnallinen päätöksenteko on monivaiheinen prosessi, jonka tunteminen helpottaa asioihin vaikuttamista. Prosessi jakautuu karkeasti kolmeen vaiheeseen, joita ovat valmistelu, päättäminen ja toimeenpano.
Ennen kuin jokin päätös siirtyy viralliseen valmisteluun, on se jo löytänyt tiensä kunnallisen päätöksenteon agendalle eli tullut vireille pannuksi. Aloite jonkin asian valmisteluun ottamisesta nousee yleensä kunnanvaltuutettujen tai virkamiesten toimesta, mutta myös tavallisten kuntalaisten tai paikallismedian aktiivisuus voivat vaikuttaa asian agendalle nostamiseen.
Asianomainen kunnan virkamies huolehtii asian valmistelusta ennen sen siirtämistä luottamuselinten käsiteltäväksi. Esimerkiksi lukiopuolen asiat valmistellaan pääsääntöisesti kunnan opetustoimessa tai -virastossa. Virkamiesten valmisteleva rooli on erittäin merkittävä päätettävän asian sisällön suhteen, joten lukiolaisten kannattaa aina olla tarjoamassa asiantuntijuuttaan virkamiesten käyttöön.
Virkamiehiltä asia siirtyy jossain vaiheessa jatkovalmisteluun kunnan luottamustoimielimelle, yleensä hallitukselle ja/tai asiasta vastaavalle lautakunnalle. Lukiopuolen asiat käsitellään koulutuksesta vastaavassa lautakunnassa (sivistyslautakunta, opetuslautakunta tms.). Tämän lisäksi lukiolaisia kiinnostavat asiat voivat olla esillä muissa lautakunnissa, kuten sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunnilla on päätöksen tekemisessä suuri merkitys, koska niillä on suhteellisen paljon itsenäistä päätösvaltaa ja lautakunnan mielipiteellä on vaikutusta valtuuston lopulliseen päätökseen. Lautakunnan jäseniin vaikuttamisella voi siis olla paljon painoarvoa.
Kun asia on sisällön osalta esitysvalmis, aloitetaan päätöksien tekeminen. Pienemmät päätökset voidaan tehdä jo lautakunnissa, mutta isommat asiat alistetaan aina valtuuston päätettäväksi. Valtuusto ei aina kuitenkaan päätä lautakunnan näkemyksen mukaisesti. Siksi on tärkeää vaikuttaa myös lautakuntaan kuulumattomiin valtuutettuihin, joista olennaisimpia ovat isojen valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä tietenkin itse valtuuston puheenjohtajisto.
Päätöksenteon jälkeen siirrytään päätöksen toimeenpanoon, joka on kunnanhallituksen ja sille alisteisen virkamiehistön tehtävä. Päätökset ovat sisällöltään harvoin täysin joustamattomia ja vailla tulkinnanvaraa, joten toimeenpanovaiheessakin on olemassa pieniä mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksen vakiinnuttamaan muotoon. Tämä on kuitenkin lähinnä enää hienosäätöä, joten vaikuttamisresurssit kannattaa keskittää ensisijaisesti valmistelu- ja päätösvaiheeseen. Mikäli valmisteluun tai päätöksentekoon liittyy epäselvyyksiä tai suoranaisia rikkomuksia, voi päätökseen hakea muutosta virallisia oikaisu- ja valitusväyliä pitkin.
Lue lisää kunnallisvaikuttamisesta kuntalaisen vaikuttamisoppaasta.
Kuntalaisaloite ja kunnallisvalitus
Kunnallisvaikuttamisen järeät aseet.
Kuntalaisaloite
Kuntalaisaloite on oiva vaikuttamisväline, jolla kuntalainen voi herätellä päättäjiä ratkaisemaan jonkin asian tai ongelman.
Kuntalainen voi yksin tai yhdessä muiden kanssa tehdä kuntalaisaloitteen, johon kunnan on aina reagoitava lähdettiinpä sitä viemään kunnassa eteenpäin tai ei. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden perusteella suoritetut toimenpiteet. Kuntalaisen aloite siis käsitellään aina.
Voit lukea lisää aloiteoikeudesta kuntalain 28 §:stä.
Kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys
Kunnallinen kansanäänestys on valtiollista kansanäänestystä tavallisempaa. Kunnallisia kansanäänestyksiä on Suomessa järjestetty noin 40.
Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää kunnanvaltuusto. Kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen voi tehdä, jos vähintään 5 % kunnan äänestysikäisistä asukkaista allekirjoittaa aloitteen. Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää minä ajankohtana tahansa mutta ei kuitenkaan kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kansanäänestyksiä on kunnissa järjestetty esimerkiksi kuntaliitoksista.
Voit lukea lisää kunnallisesta kansanäänestyksestä kuntalain 30 §:stä.
Muutoksenhaku kunnalliseen päätökseen
Muutosta voi hakea vain kunnan viranomaisen lopulliseen päätökseen. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen voi yleensä tehdä kaikkiin sellaisiin kunnallisiin päätöksiin, joissa todetaan, että asia on ratkaistu tai ettei sitä ole otettu käsittelyyn. Muutosta ei saa hakea päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Tärkeimmät muutoksenhakutavat ovat kunnallisvalitus ja oikaisuvaatimus. Kunnallisvalituksen tai oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan jäsen. Kunnan jäseniä ovat kaikki kunnan asukkaat sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden kotipaikka on kunnassa. Valitus tarjoaa mahdollisuuden valvoa kunnan toiminnan laillisuutta ja perätä oikeuksia silloin, kun päätös tuntuu väärin perustein tehdyltä.
Oikaisuvaatimus on ensimmäinen keino hakea muutosta mihin tahansa kunnanhallituksen tai lautakunnan tekemään päätökseen. Oikaisuvaatimus esitetään kirjallisena päätöksestä vastuussa olevalle kunnan toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Mikäli oikaisuvaatimuksen jättäjä on tyytymätön kunnan oikaisupäätökseen, seuraava askel on kunnallisvalitus.
Kunnallisvalituksella haetaan muutosta valtuuston ja kuntayhtymän ylimmän tai ainoan toimielimen päätökseen. Näiden toimielinten päätöksistä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Valituskelpoisen päätöksen mukana on aina kunnallisvalitusosoitus, jossa on ohjeet hallinto-oikeuteen valittamisesta. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Kunnallisvalitus tehdään siis hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi puolestaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
– päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
– päätös on muuten lainvastainen.
Lue lisää oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta.
Maakunnalliset ja alueelliset tahot
Tästä artikkelista selviää, mitä AVI:t, ELY:t ja maakuntaliitot ovat ja miksi ne kiinnostavat lukiolaisia. Piirin kannattaa luoda hyvät suhteet maakunnan päättäjiin, jotta lukiolaiset eivät jää sivuun tärkeästä päätöksenteosta esimerkiksi alueen koulutustarpeen arviointiin liittyen. Maakunta voi olla myös monesti keskeisessä roolissa, kun mietitään koulutuksen järjestäjien välisen yhteistyön kehittämistä.
Aluehallintovirasto (AVI)
Mikäli olet havainnut laittomuuden tai muun epäkohdan koulutuksen tai terveyspalveluiden järjestämisessä, voit kannella siitä alueesi aluehallintovirastolle.
Aluehallintovirasto eli AVI hoitaa eduskunnan säätämien lakien toimeenpanoa, ohjausta ja valvontaa omalla alueellaan. Aluehallintovirastoja on kaikkiaan seitsemän. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan. Sen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, työsuojelu, ympäristöluvat, pelastustoimi ja varautuminen sekä poliisi.
Aluehallintovirasto arvioi koulutuspalveluiden saatavuutta, toimii muutoksenhakuviranomaisena eräissä oppilaan ja opiskelijan oikeuksia koskevissa valitus- ja oikaisuasioissa sekä käsittelee koulutuksen järjestäjien toiminnan laillisuutta koskevia kanteluja. Aluehallintovirasto valvoo myös opiskeluterveydenhuollon lainmukaista toteutumista.
Lue lisää: www.avi.fi
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus hoitaa vastuualueidensa täytäntöönpano- ja kehittämistehtäviä. Keskuksia on kaikkiaan 15.
Keskuksen vastuualueita ovat:
– Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri
– Liikenne ja infrastruktuuri
– Ympäristö ja luonnonvarat
Keskus seuraa alueensa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja vastaa lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnista. Keskus keskittyy enemmän ammatillisen koulutuksen asioihin mutta ohjaa lukioille EU:lta saatavaa ESR-kehittämisohjelmarahaa ja seuraa sen käyttöä.
Lue lisää: www.ely-keskus.fi
Maakunnan liitto
Maakunnan liitto (tuttavallisemmin maakuntaliitto) on jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka toimii aluekehitysviranomaisena ja vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä sekä alueensa maakuntakaavoituksesta. Jokaisen Suomen kunnan on oltava jonkin maakunnan liiton jäsen.
Käytännössä maakuntien liitot toimivat monin tavoin maakuntansa edunvalvojina ja kehittämistyön koordinoijina. Maakuntien liitoilla on lailla säädettyjä ja vapaaehtoisia tehtäviä.
Maakuntaliitot pohtivat paljon maakunnan koulutuksen kehittämistä laatimalla strategioita, linjauksia ja toimenpidesuunnitelmia koulutukseen liittyen. Liitot haluavat puolustaa oman alueensa koulutuksen vetovoimaisuutta ja monipuolisuutta, mistä syystä ne ovat usein hedelmällinen yhteistyökumppani piireille.
Maakuntaliiton lailla säädettyjä tehtäviä ovat muun muassa
– Laatia maakuntakaavat
– Laatia maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma
– Toimia aluekehityslain mukaisena aluekehitysviranomaisena
Vapaaehtoisia tehtäviä ovat maakuntien liittojen itselleen ottamat ja kuntien tai muiden viranomaisten antamat tehtävät. Tällaisia voivat olla esimerkiksi maakunnalliset hankkeet työllisyyden, elinkeinojen tai tulomuuton kehittämiseksi. Usein on noussut myös esiin kysymys, voisiko maakunnan liitto järjestää koulutuskuntayhtymänä koko maakunnan toisen asteen koulutusta.
Lue lisää maakuntien liitoista.
Vaalivaikuttaminen
Lukiolaisetkin voivat vaikuttaa vaaleissa, vaikkei ikä äänestämiseen riittäisi! Vaalit ovat mahdollisuus nostaa keskusteluun lukiokoulutuksen epäkohdat sekä toimintaedellytysten turvaaminen seuraavalla vaalikaudella. Eduskuntavaalit ja kunnallisvaalit ovat lukiolaisille tärkeiden teemojen kannalta merkittävimmät vaikuttamisen paikat. Eduskuntavaalit ovat koko liiton yhteinen juttu, jota varten rakennetaan yhteinen kampanja. Kunnallisvaaleissa on mahdollisuus nostaa enemmän paikallisen edunvalvonnan polttavia kysymyksiä tapetille. Molemmat vaalit sisältävät paljon jalkatyötä kentällä, joten samat vinkit toimivat suurelta osin molemmissa vaaleissa.
Vaikuttamissuunnitelma
Piirin kuntavaalityö kannattaa aloittaa laatimalla yleisluontoinen vaikuttamissuunnitelma.
Suunnitelmaan on hyvä kirjata ainakin keskeiset tavoitteet, vaikuttamisaikataulu ja -tavat, piirin sisäinen työnjako, alueen ehdokkaat, mahdolliset piirin järjestämät tapahtumat sekä opiskelijakuntayhteistyö. Sekä eduskuntavaalit että kunnallisvaalit järjestetään vuodesta 2017 alkaen keväisin. Eduskuntavaaleissa tavoitteet ovat koko liiton yhteisiä, mutta kunnallisvaaleissa kannattaa pitää esillä paikallisesti merkittäviä teemoja. Kunnallisvaalien osalta kannattaa myös miettiä mahdollista yhteistyötä alueen muiden opiskelijajärjestöjen kanssa, esimerkiksi yhteisten kunnallispoliittisten ohjelmien laatimiseksi.
Mitä yksityiskohtaisemmin ja varhaisemmassa vaiheessa suunnitelma on laadittu, sitä tehokkaammin piirin rajalliset resurssit saadaan hyödynnettyä. Alla olevia kappaleita kannattaa hyödyntää suunnitelman ideoinnissa.
Puolueiden vaaliohjelmat
Puolueet laativat eduskuntavaaleihin valtakunnallisen yleisluontoisen tavoitteiston ja kunnallisvaaleihin lisäksi paikallisia yksityiskohtaisempia ohjelmia. Ensimmäisestä ovat vastuussa puolueen keskustoimistot, jälkimmäisistä taas puolueen alue-, piiri- ja paikallisyhdistykset. Liiton keskustoimisto keskittyy lobbauksessaan puolueiden valtakunnallisiin ohjelmiin, joten paikallisiin ohjelmiin vaikuttaminen jää piiriaktiivien tehtäväksi.
Puolueiden alue- ja paikallisyhdistykset alkavat työstämään paikallisia kuntavaalitavoitteita noin puoli vuotta ennen vaaleja, joten vaikuttamisessa on hyvä olla ajoissa. Piirin kannattaakin selvittää puolueiden paikallis- tai alueyhdistysten keskeisten toimijoiden yhteystiedot ja sopia mahdollisuudesta tulla kertomaan piirin ja liiton tavoitteista esimerkiksi yhdistyksen kokouksen yhteydessä. Mikäli piirin EV-pelinappulat ovat rajalliset, kannattaa ne panostaa kuntien suurimpiin puolueryhmiin.
Jos tapaamiseen ei ole mahdollisuutta, voi puolueita lähestyä esimerkiksi postittamalla liiton tavoitteet saatekirjeellä varustettuna. Kirjeessä kannattaa avata liiton tavoitteita sekä konkretisoida niitä esimerkkien (mm. paikalliset EV-keissit) kautta. Puolueet ottavat mielellään vastaan kaiken mahdollisen avun ohjelmansa laadinnassa. Tavoitteita tukevia argumentteja voi tarvittaessa kysellä keskustoimistosta.
Ehdokkaiden lobbaaminen
Puoluetason vaikuttamisen jälkeen on hyvä siirtyä itse ehdokkaiden kimppuun. Koska kaikkeen ei riitä aikaa ja ehdokkaita on turkasen paljon, on priorisointi paikallaan.
Kunnallisvaaleissa kannattaa jo ajoissa valita paitsi ne kunnat, joihin vaikuttamistyö keskittyy, myös ne kyseisten kuntien ehdokkaat, joilla on valtuustossa eniten painoarvoa. Lisäksi on tärkeää kannustaa kaikkien kuntien opiskelijakuntia vaikuttamaan omalla alueellaan. Eduskuntavaaleissa on hyvä pyrkiä tapaamaan mahdollisimman aktiivisesti oman vaalipiirin kansanedustajaehdokkaita.
Ehdokkaita tavoittaa perinteisistä toritapahtumista, mutta myös henkilökohtaisia tapaamisia kannattaa sopia erityisesti merkittävimpien ehdokkaiden kanssa etukäteen. Ehdokkaiden kampanja-aikataulut löytyvät kätevimmin ehdokkaiden kotisivuilta, joskus myös paikallislehdistä. Sosiaalinen media on myös hyvä kenttä haastaa ehdokkaita. Ehdokkaat ovat yleensä otettuja nuorten vaikuttajien yhteydenotoista ja omaksuvat mielellään ehdotettuja ideoita myös omiin tavoitteisiinsa.
Keskeisimpiä lobattavia kunnallisvaaleissa ovat:
– Kunnanvaltuuston istuva puheenjohtajisto
– Kunnanhallituksen istuva puheenjohtajisto
– Opetuslautakunnan (tms.) puheenjohtaja ja jäsenet, jotka ovat ehdolla valtuustoon
– Valtuustoryhmien (puolueryhmien) puheenjohtajat
– Valtuustossa istuvat tai sinne uusina pyrkivät kansanedustajat
– Nuoret valtuutetut ja ehdokkaat
– Opettaja- tai rehtoritaustaiset valtuutetut ja ehdokkaat
Piirin järjestämät vaalitapahtumat
Vaalipaneelit ja muut vastaavat tapahtumat tuovat lukiolaisten tavoitteille myönteistä huomiota. Piirin kannattaa hyödyntää ennen kaikkea opiskelijakuntien apua isompien tapahtumien järjestämisessä ja kannustaa opiskelijakuntia järjestämään omia tilaisuuksia.
Piiri voi järjestää opiskelijakuntien tai muiden yhteistyötahojen kanssa esimerkiksi vaalipaneeleja, varjovaaleja tai isompia keskustelutilaisuuksia (vinkkejä tapahtumiin löydät esimerkiksi kuntavaalioppaasta ja ideapankista).
Muita hyödyllisiä yhteistyötahoja tapahtumien järjestämisessä ovat kuntien nuorisovaltuustot ja muut nuorten vaikuttajaryhmät sekä yliopistojen ylioppilaskunnat ja ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat.
Ehdokkaaksi lähteminen vaaleissa
Kansanedustajat ja kunnanvaltuutetut ovat keski-iältään noin 50-vuotiaita. Mitä luulet näiden ikäihmisten tietävän lukiolaisten ja nuorten arjesta? Aivan. Nuorille valtuutetuille on politiikassa tilausta!
Ehdokkaaksi on mahdollista asettua joko puolueen tai valitsijayhdistyksen kautta. Mikäli haluat puolueen ehdokkaaksi, kannattaa lukaista puolueohjelmat läpi ja miettiä mikä olisi juuri sinulle oikea porukka. Puoluevalintaa ei kannata tehdä kivojen tyyppien perusteella vaan omien mielipiteiden ja arvojen pohjalta. Sen jälkeen voit ottaa yhteyttä valitsemasi puolueen paikallis- tai alueyhdistykseen. Puolueet suorastaan kilpailevat ehdokkaista ja järjestävät valtakunnallisia rekrytointikiertueita jo hyvissä ajoin ennen vaaleja. Etenkin innokkaista nuorista on kova kysyntä monissa puolueissa, joten mahdollisuutesi päästä ehdokaslistalle ovat varsin hyvät. Edes puolueen jäseneksi liittyminen ei ole aina välttämätöntä, sillä puolueet ottavat listoilleen myös sitoutumattomia ehdokkaita.
Jos puoluepolitiikka ei houkuta, voit asettua ehdolle valitsijayhdistyksen kautta. Tällöin sinun tai ehdokkuuttasi kannattavien täytyy perustaa valitsijayhdistys. Kunnallisvaaleissa valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää 10 saman kunnan äänioikeutettua, kun taas eduskuntavaaleissa tukijoita tulee omasta vaalipiiristä olla 100. Valitsijayhdistys perustetaan laatimalla perustamisasiakirja, joka sisältää ehdokkaan nimen sekä jokaisen ehdokkuutta kannattavan nimen, syntymäajan, osoitteen ja allekirjoituksen. Valitsijayhdistys tarvitsee myös vaaliasiamiehen ja tälle varamiehen. Vaaliasiamiehenä voi toimia myös ehdokas itse.
Lisätietoa ehdokkaaksi ryhtymisestä löydät täältä.
Lautakuntajäsenyys
Vaikka et kunnallisvaaleissa tulisikaan valituksi valtuustoon, on sinulla mahdollisuus tulla valituksi kunnanvaltuuston toimesta lautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi.
Lautakuntien jäsenten ei tarvitse olla kunnanvaltuutettuja. Kuka tahansa kunnanvaltuustoon kelpoinen voidaan valita myös lautakuntaan. Halukkuutensa lautakuntapaikkaan kannattaa ilmaista jo hyvissä ajoin puolueen valtuustoryhmälle, joka nimeää ehdokkaansa valtuuston lautakuntavaaliin.
Äänestäminen
Vaikka et haluaisikaan itse asettua ehdolle, muistathan kuitenkin käydä äänestämässä!
Sinulla on äänioikeus, mikäli täytät 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Nuorten äänestäminen on todella tärkeää, jotta myös nuorten ääntä ja näkökulmaa saadaan mukaan päätöksentekoelimiin. Vanhemmat ihmiset nimittäin kyllä äänestävät ja se näkyy päättäjien keski-iässä – ja myös päätöksissä. Sen lisäksi, että menet itse äänestämään, innosta muitakin uurnille, jotta nuorten ääni kuuluu!
Äänestäessä on hyvä muistaa Suomen vaalijärjestelmä, jossa ääni menee aina ensisijaisesti puolueelle eikä henkilölle.
Liiton kansainvälinen toiminta
Vaikka maantieteellisesti Suomi on miltei saari, ei sama päde kansainväliseen politiikkaan. Kansainväliset sopimukset ovat nykypäivänä oleellinen osa valtioiden, yritysten, organisaatioiden, instituutioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tämän kaiken yhteistyön ulkopuolelle on helppo jäädä, mutta yhteistyö jatkuu ilman meitäkin – siksi suhteiden ylläpidon eteen on tehtävä jatkuvasti töitä. Tästä osiosta löydät KV-toiminnan tärkeimmät pointit ja yhteistyötahot sekä perustelut sille, miksi kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan.
Koulutus on aina ollut niitä politiikan aloja, joiden ylikansalliseen säätelyyn valtiot ovat olleet hyvin haluttomia. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä on Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken tehty viime aikoina merkittäviä sopimuksia eritoten korkeakoulutuksen laadun nostamiseksi ja tutkintojen yhdenmukaistamiseksi Unionin alueella, mutta toistaiseksi toisen asteen koulutus ei ole saanut samalla tavalla huomiota osakseen. Mikäli tilanne tulevaisuudessa muuttuu niin, että toisen asteen yleissivistävän koulutuksen sisältöön tullaan kiinnittämään huomiota ylikansallisella tasolla, nousevat valmiit verkostot ja tiiviit yhteydet muihin eurooppalaisiin sisarjärjestöihimme arvoon arvaamattomaan.
On hyvä muistaa, että me emme ole Euroopan ainoa opiskelijoiden etuja ajava järjestö. Tiivis yhteydenpito muiden samaa työtä tekevien järjestöjen kanssa on oiva tapa vaihtaa hyviä ja huonoja kokemuksia, ideoita ja käytänteitä – miksi keksiä pyörä uudestaan, jos se on keksitty jo muualla?
NSSN
Euroopan Unionin ja OBESSU:n (Organising Bureau of European School Student Unions, Euroopan kattojärjestömme) laajentuessa tarve pohjoismaisen opiskelijajärjestöyhteistyön tiivistämiseksi on käynyt yhä ilmeisemmäksi. OBESSU:n jäsenpohjan laajentuessa myös erot jäsenjärjestöjen lähtökohdissa ovat kasvaneet: järjestöjen toimintaedellytykset ja toimintakulttuuri esimerkiksi pohjoismaissa ja Balkanilla ovat välillä hyvinkin kaukana toisistaan.
Pohjoismaisen yhteistyön nimissä perustettu NSSN (Nordic School Student Network) pyörähti alkukankeuden jälkeen uudestaan käyntiin vuonna 2013. NSSN pyrkii järjestämään kaksi tapahtumaa/kokousta vuodessa. Kokoukset keskittyvät pääasiassa tuen saamiseen ja synergiaetuihin sekä järjestöjen väliseen ideoiden ja ajatusten vaihtoon. Tarkoitus on valita jokaiselle tapahtumalle teema ja valmistella sen ympärille aiheita, näin oppien muilta järjestöiltä.
OBESSU ja eurooppalainen yhteistyö
Euroopan tasolla ei ole yleisesti tiedossa, kuinka monessa maassa on järjestäytynyttä toisen asteen opiskelijajärjestötoimintaa. Ainoa toisen asteen opiskelijoita Euroopan tasolla edustava kattojärjestö on Irlannissa vuonna 1975 perustettu OBESSU. OBESSU:a kuullaan jatkuvasti EU:ssa nuoria koskevia päätöksiä tehtäessä, joten vaikuttamalla aktiivisesti OBESSU:n kantoihin vaikutamme myös EU:n päätöksentekoon. SLL on yksi OBESSU:n vajaasta kolmestakymmenestä jäsenjärjestöstä.
OBESSU pyrkii
– edustamaan eri oppilaitosten opiskelijoiden näkemyksiä Euroopassa
– ylläpitämään ja parantamaan koulutuksen laatua ja saatavuutta sekä kouludemokratiaa Euroopassa
– parantamaan toisen asteen oppilaitosten olosuhteita Euroopassa ja täten edistämään opiskelijoiden keskinäistä solidaarisuutta, yhteistyötä ja ymmärrystä
– lopettamaan syrjinnän ja epäoikeudenmukaisuuden niissä Euroopan maiden koulutusjärjestelmissä, joissa niitä esiintyy
Obessun rakenne
Obessun toiminta perustuu kahden vuoden välein pidettäviin liittokokouksiin (GA – General Assembly) ja niiden välillä yleensä joulukuussa pidettäviin ns. väliliittokokouksiin (COMEM – Council of Members). Edellä mainittujen virallisten kokousten välillä toimintaa johtaa noin viisihenkinen vaaleilla valittu hallitus, jonka apuna on Brysselin toimistosta käsin työskentelevä palkattu sihteeristö. Lisäksi Obessulla on liittokokousten päätöksistä riippuen 3-5 työryhmää, joiden jäsenet hallitus valitsee jäsenjärjestöjen ehdokkaista. Työryhmien ja hallituksen toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta.
Obessun toimi- ja luottamushenkilöiden toiminta perustuu liittokokouksissa hyväksyttyihin asiakirjoihin, joita ovat:
– säännöt (statutes)
– kaksivuotinen tavoiteohjelma (political platform)
– kaksivuotinen toimintasuunnitelma (work plan)
– muut poliittiset asiakirjat (policy papers, motions, resolutions)
Kansainvälisen toiminnan lyhenteitä
MO Member Organisation
OBESSU Organising Bureau of European School Student Unions
GA General Assembly
COMEM Council of Members
SSU School Student Union
VET Vocational Education and Training
WG Working Group
MC Monitoring Committee
AC Advisory Committee
NSSN Nordic School Student Network
IO International Officer
ESU European Student Union
YFJ European Youth Forum
EC European Commission
EP European Parliament
CoE Council of Europe (not a part of EU!)
HE Higher Education
NGO Non-Governmental Organization
NFE Non-Formal Education
LLL Life-Long-Learning