Piirin toiminta

Piirijärjestöt: miksi ja miten

Suomen Lukiolaisten Liiton 11 piirijärjestöä sekä yksi jäsenjärjestö toimivat liiton paikallisina toimijoina valvoen lukiolaisten asioita sekä tuottaen palveluita sekä harrastustoimintaa. Käytännössä piirit tekevät täsmälleen samaa toimintaa paikallistasolla kuin liittokin valtakunnallisesti. Piiritoiminnan merkitys korostuu niissä tilanteissa kun yksittäisillä lukioissa toimintaa tarvitaan tukea. 

Piiritoiminta lyhykäisyydessään:

• yhteydenpito alueen lukioihin ja edunvalvonta paikallisesti
• koulutus- sekä vapaa-ajan tapahtumien järjestäminen lukiolaisille
• liiton tavoitteiden edistäminen paikallisesti
• itsenäisiä yhdistyksiä
• Piirin toiminta- sekä tilikausi on aina kalenterivuosi

Mahdollisuudet piiritoiminnassa ovat suuret. Viimeaikoina piirit ovat mm. tuottaneet yli 500 henkilön bileitä, järjestäneet isoja seminaareja huippupuhujilla sekä luoneet pari risteilykonseptia.

Piirin vastuunjako ja piirihallituksen työskentely

Piiritoiminnasta organisoituneen tekee eri vastuualueet. Piirijärjestöjen hallitus alias piirihallitus  koostuu yleensä 4-8 henkilöstä (3 varahenkilöä), jolla on jokin vastuualue. Vastuualueet jaetaan aina toimikauden alussa. Piirihallituksen jäsenet eivät kuitenkaan pyöritä toimintaa yksin vaan vastuualueen vetäjän tukena on myös mahdollisesti muita piirintoimijoita. Monessa piirissä vastuualueiden ympärillä toimii tiimit. 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiimi on piirin sisällä oleva pieni ryhmä, joka työskentelee vastuualueellisen tukena tietyn vastuualueen parissa. Tiimitoiminnan on tarkoitus tarjota tekemistä ja vaikuttamisen paikkoja erit. piirihallituksen ulkopuolisille toimijoille. Piireissä tiimejä voi muodostaa esimerkiksi jäsenhankinta, edunvalvonta, viestintä ja opiskelijakunta  vastuualueiden tueksi. Tarkemman kuvauksen tiimitoiminnan merkityksestä voit lukea täältä.

Seuraavassa on kuvattu lyhykäisyydessään piirien yleisimmät vastuualueet. Käytännöt saattavat hieman vaihdella piireittäin, mutta nämä ovat yleisimmät.

Puheenjohtajisto

Piirihallituksen puheenjohtajiston, eli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, tehtävä on suunnitella ja koordinoida piirin toimintaa kaikilla sen toiminnan osa-alueilla. Puheenjohtajiston tehtävä on johtaa toimintaa ja tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset Vastuualueelliset hoitavat omaa vastuualuettaan, ja puheenjohtajisto antaa piirihallituslaisilleen mahdollisimman hyvät edellytykset tehdä oma työnsä hyvin. Piirin hallinnon pyörittämisestä vastaavat puheenjohtajisto yhdessä hallintovastaavan tai taloudenhoitajan ja sihteerin kanssa. Puheenjohtajat edustavat myös omaa piiriä piirien puheenjohtajistosta koostuvassa piiritoimikunnassa.

Edunvalvontavastaava

Edunvalvontavastaava on päävastuussa piirin edunvalvonnallisesta toiminnasta. EV-vastaava tietää, mitä piirissä tapahtuu ja mitä tulisi seuraavaksi tehdä. EV-toimintaa on esimerkiksi alueellisten päättäjien tapaaminen, mediaseuranta, kannanottojen tekeminen sekä lukioiden edunvalvontatapauksiin reagoiminen.  

Hallintovastaava

Hallintovastaava vastaa piirin taloudesta sekä dokumentoinnista. Hallintovastaava valvoo yhdessä puheenjohtajiston kanssa piirin taloutta ja sen kehitystä. Taloudenhoitaja huolehtii piirin laskujen maksamisesta, tositteiden toimittamisesta toimistolle sekä talouden reaaliaikaisesta seurannasta. Piirihallituksen kokouksissa taloudenhoitajan tehtävä on tuoda taloustilanne koko hallitukselle tiedoksi. Toinen rooli hallintovastaavana on kirjata piirihallituksen kokouksissa tehtävät päätökset pöytäkirjaan sekä arkistoida pöytäkirjat.  Tämän tehtävän voi myös pilkkoa osiiin siten, että toinen hoitaa taloutta ja joku ns. sihteerin hommia.

Opiskelijakuntavastaava

Opiskelijakuntavastaavan vastuulla ovat alueen lukioiden opiskelijakunnat ja heidän kanssaan käytävä keskustelu kuuleminen piiritasolla. Hän johtaa OPK-tiimiä, joka koordinoi lukiokummitoimintaa, järjestää opiskelijakuntatapahtumia sekä huolehtii opiskelijakunta- ja rehtorikirjeiden valmistelusta ja toimittamisesta lukioille. 

Tapahtumavastaava

Tapahtumavastaava vastaa piirin tapahtumien tuottamisesta. Hän johtaa tapahtumatiimiä, joka koordinoi piirin tapahtumien järjestämistä ja toteuttamista yhteistyössä tiimien sekä opk- ja aktiivitoiminnanvastaavan kanssa. Monessa piirissä tämä tehtävä on yhdistetty aktiivivastaavan kanssa.

Aktiivivastaava

Aktiivivastaava suunnittelee ja järjestää aktiivitapahtumia, sekä pitää huolta aktiiveista ja heidän hyvinvoinnistaan sekä pitää heihin yhteyttä. Monessa piirissä tämä tehtävä on yhdistetty tapahtumavastaavan kanssa.

Viestintävastaava

Viestintävastaavan tehtävänä on tiedottaa piirin toiminnasta ja hän johtaa piirin viestintätiimiä. Tiimi vastaa piirin näkyvyydestä mediassa, nettisivuilla ja somessa. 

Jäsenhankintavastaava

Jäsenhankintavastaava on vastuussa piirin jäsenhankinnasta ja hän johtaa jäsenhankintatiimiä. Tiimi organisoi koulukäynnit ja roadshowt eli käytännössä pitää huolen siitä, että ne on varattu ajoissa, ne tulevat tehdyksi ja käyntien tekijät myös tietävät, mitä tekevät. 

Yritysyhteistyövastaava

Yritysyhteistyövastaavan pestissä pääset kurkistamaan Suomen yritysmaailmaan; miten sopimuksia neuvotellaan, miten yritykset oikeasti toimivat, miten markkinoidaan tehokkaasti ja niin edelleen. Vastuualueeseen kuuluu siis erilaisten yhteistyömuotojen koordinointi ja mahdollisesti yritysyhteistyötiimin johtaminen. 

Kausiluontoiset vastuualueet:

Piirikokousvastaava vastaa nimensä mukaisesti piirikokouksen järjestelyistä

Liittokokousvastaava huolehtii siitä, että piirin kaikki liittokokoukseen lähtevät delegaatit tietävät mitä tapahtuu ja missä pitää olla milloinkin. Vastaava huolehtii delegaatioon ilmoittautumisesta ja osallistujien tiedottamisesta ennen liittokokoukseen lähtemistä. Muita kausiluonteisia vastuutehtäviä saattaa ilmetä esimerkiksi ennen vaaleja

Piirihallituksen työskentely

Piirihallitus on piirin ylin päättävä elin piirikokouksien välissä. Piirihallitus tekee piirin operatiivista toimintaa puheenjohtajiston luotsaamana. Pääsääntöisesti piriihallitus kokoontuu vuodessa 8-10 kertaa. Piirihallituksen kokouksia johtaa puheenjohtaja ja hänen poissaollessa varapuheenjohtaja. Sihteeri kirjaa kokouksen aikana ja hoitaa kokouksen jälkeen tarvittavat allekirjoitukset sekä pöytäkirjan lähettämisen.

Kokouksiin valmistautuminen:

• Puheenjohtaja kutsuu kokouksen koolle. Hyvä tapa on sopia kaikki kokouspäivät heti vuoden alussa.
• Puheenjohtaja ja sihteeri valmistelevat esityslistapohjan

Itse kokouksessa:

• Puheenjohtaja johtaa puhetta ja sihteeri kirjaa
• On hyvä jakaa vastuuta tasaisesti. Esimerkiksi jos asiat koskee jonkun tietyn henkilön vastuualuetta niin hän esittelee asian, jotta kaikki saavat varmasti puheenvuoroa

Kokouksen jälkeen:

• Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan puhtaaksi, huolehtii siitä, että pöytäkirjoihin tulee tarvittavat allekirjoitukset.
• Sihteeri lähettää tämän jälkeen pöytäkirjan arkistoitavaksi liiton toimistolle.
• Kokouksesta on myös hyvä lähettää kokoustiedote alueen lukiotoimijoiden ryhmiin. Näin alueen toimijat saavat tietoa mitä piirissä just sillä hetkellä tapahtuu.

Piirin vuosi

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tästä osiosta löydät vinkkejä ja esimerkkejä joka kuukaudelle piirin vuoden suunnitteluun.

TAMMIKUU
Tammikuu on hallituksen perehdyttämisen ja vuoden suunnittelun aikaa. Toiminta saadaan lähtemään hyvin käyntiin, kun järjestäytymiskokouksen yhteyksessä ryhmäytyy hallituksen kesken ja suunnittelee tulevaa vuotta!

Esimerkiksi:
– Järjestäytymiskokous, jossa jaetaan vastuualueet hallituslaisille seuraavaksi vuodeksi ja tehdään piirin vuosisuunnitelma
– Nimenkirjoitusoikeuksien muutos Patentti- ja rekisterihallitukseen !
– Tilinkäyttöoikeuksien muuttaminen pankissa !
– TALVIPÄIVÄT eli parasta mahdollista koulutusta hallitukselle – kaikki siis paikalle!
– Kummilukioiden jako + kirjeet kummeilta lukioille
– Edellisen vuoden 3. osavuositoimintakertomuksen ja hallintoasiakirjojen palautusdeadline Talvipäivillä

HELMIKUU
Tammikuussa on perehdytty ja kouluttauduttu, joten viimeistään helmikuussa on aika ryhtyä tositoimiin! Kannattaa lyödä kevään tapahtumat lukkoon ja sopia työnjako niiden järjestämisestä ja markkinoinnista ja markkinoinnista sekä laittaa edunvalvonta käyntiin varailemalla tapaamisia piirin alueen päättäjien ja virkamiesten kanssa.

Esimerkiksi:
– Penkkarit ja vanhojen tanssit – piirin penkkari- ja/tai vanhojen bileet
– Loppukevään tapahtumien tilojen, majoitusten yms. tsekkaus ja varailu
– Vuoden edunvalvontasuunnitelman tekeminen + yhteydenottoja päättäjiin

MAALISKUU
Maaliskuu on loistava ajankohta järjestää vuoden ensimmäiset tapahtumat. Ajankohta on hyvä, koska silloin on hyvä sauma mainostaa Watereita, joiden ilmodeadlinet ovat aina noin kuukausi ennen tapahtumaa. Lisäksi maaliskuu on hyvä aika opiskelijakuntatapahtumalle, sillä koulut, joiden yleiskokous on ollut vuoden vaihteessa ovat saaneet hallituksensa kokoon, mutta tarvitsevat inspiraatiota ja ideoita.

Esimerkiksi:
– YO-kirjoitukset – hallituksen kirjoittajille joustoa ja vastuuta nuoremmille.
– Lukiolaisten Kirjoitukset ohi on -teemaiset bileet
– Tapahtuma opiskelijakuntatoimijoille – esim. Opiskelijakunta Get Together tai Opiskelijakuntakahvit

HUHTIKUU
Kevät on ollut työntäyteinen kirjoitusten ja tapahtumien osalta, joten hallituksen ryhmäytymiselle on syytä varata aikaa. Aktiiviviikonloppu tai muu aktiivitapahtuma on hyvä järjestää Watereiden jälkeen, jotta Watereilta ja GT:ltä värvätyt uudet tyypit saadaan heti mukaan toimintaan ja tutustutettua hallituslaisiin. Myös osavuositoimintakertomusta on hyvä kasata esimerkiksi hallituksen ryhmäytymisen yhteydessä. Piirit saavat vähän lompakontäytettä jee!

Esimerkiksi:
– WATERIT – hyvä saada piirihallituksesta edustus molemmille Watereille, koska ne ovat mahtava tilaisuus värvätä lisää aktiiveja.
– Hallituksen ryhmäytyminen + aktiivitapahtuma
– Koulukäyntisuunnitelman laatiminen – koulukäyntikökkä on iso rutistus, joten alustavat suunnitelmat on hyvä tehdä jo keväällä huhti-toukokuussa
– Mahdollinen roadshow-kiertue piirin lukioihin on myös hyvä järjestää keväällä, jos piirihallituksella riittää energiaa!
– Vuoden ensimmäisen osavuositoimintakertomuksen täyttäminen.
– Huhtikuussa piireille maksetaan edellisen vuoden viimeisen osavuositoimintakertomuksen mukaiset tulosrahat.
– Piireille maksetaan niille kuuluvat jäsenmaksupalautukset

TOUKOKUU
Toukokuussa kannattaa jo kääntää katse tulevaan syksyyn ja aloittaa ainakin alkusyksyn tapahtumien suunnittelu ja markkinointi, sillä kesällä opiskelijakuntiin on vaikeaa saada yhteyttä. Kesällä voi ottaa huoletta rennommin, kun syksyn hulabaloobaan on varauduttu ajoissa.

Esimerkiksi:
– KEVÄTPÄIVÄT ja maakuntien parhaat
– Koulukäyntien varaileminen
– Hyvä tsekata syksyn tapahtumat, niiden paikat ja ohjelmarungot.
– 1. osavuositoimintakertomuksen ja kevään hallintoasiakirjojen palautusdeadline

KESÄKUU
Vuosi on jo puolessa välissä, joten on hyvä antaa piirihallituksen kesken palautetta siitä, miten on onnistuttu ja mikä toisaalta on mennyt pieleen ja mitä voidaan parantaa. Tässä yhteydessä on myös hyvä katsoa läpi alkuvuodesta tehty vuosisuunnitelma ja tarkistaa, kuinka hyvin sen toteuttaminen on edennyt. Tämän jälkeen on helpompi suunnitella syksyn toimintaa.

Esimerkiksi:
– Lakkiaiset ja piirin lakkiaisbileet
– Piirihallituksen palautekeskustelu, jonka yhteydessä mahdollinen kesätapahtuma.

HEINÄKUU
Heinäkuussa on jo syytä pitää hiukan lomaa. Pienet aivoja virkistävät palaverit, joissa suunnitellaan tulevaa syksyä, ovat kuitenkin tarpeen. Kesällä voi tietysti myös järjestää jonkun rennon kesätapahtuman aktiiveille, ja edunvalvontahan ei nuku koskaan!

ELOKUU
Elokuussa on taas aika kääriä hihat ja saada piiri vauhtiin. Elokuussa toiminta painottuu ennen kaikkea jäsenhankintaan koulukäyntien ja roadshow-kiertueiden merkeissä. Myös osavuositoimintakertomuksen tekemiseen kannattaa varata aikaa tuolta leijonien ja neitsyiden kuulta.

Esimerkiksi:
– KOULUKÄVIJÄKOULUTUS, jonka jälkeen alkaa koulukäyntikökkä. HUOM. Koulukäynnit on varattava viimeistään koulutuksen jälkeen. On myös hyvä soittaa kouluille, joiden KK:t jo varattu ja varmistaa sovittu ajankohta.
– Koulukäyntejä !
– Uusien ykkösten rekryäminen jäseniksi ja mukaan toimintaan aktiiveiksi!
– Piirin Back to school -teemaiset bileet
– 2. osavuositoimintakertomuksen täyttäminen
– 1. osavuositoimintakertomuksen mukaiset tulosrahat maksetaan piireille

SYYSKUU
Piirin on valittava liittokokousvastaava viimeistään nyt (joku tarkka ja näpsäkkä), tehtävään saa koulutuksen keskusliitolta. Likodelegaatioiden värvääminen.

Esimerkiksi:
– SYYSPÄIVÄT – parasta mahdollista edunvalvontakoulutusta aktiiveille
– KORPIKEIKKA – Ehdokkaiden esikoulu
– Kirjoitukset – jälleen joustoa kirjoittajille ja vastuuta niille, joilla ei kirjoituksia.
– Koulukäyntejä
– Tapahtumia opiskelijakunnille ja aktiiveille, esim. Opiskelijakunta Get Together, joissa on hyvä rekrytä taas porukkaa (varsinkin uusia ykkösiä) Watereille ja Liittokokoukseen
– Liittokokousralli alkaa ilmoittautumisineen ja liittokokousvastaavien koulutuksineen
– 2. osavuositoimintakertomus ja hallintoasiakirjojen palautusdeadline

LOKAKUU
Liittokokous ja piirikokous ovat vuoden suurimpia tapahtumia, joten osallistujien rekrytoimisessa niille kannattaa nähdä vaivaa. Samalla varmistetaan piirin jatkuvuus rekrytoimalla uusia ihmisiä hakemaan piirihallitukseen!

Esimerkiksi:
– WATERIT
– Viimeiset koulukäynnit
– Kirjoitukset ohi on -bileet, 100 aamun bileet tai vastaavat
– Piirihallituksen ryhmäytyminen ja palautekeskustelu – työntäyteisen syksyn keskellä on hyvä rentoutua yhdessä ja jakaa ilot ja murheet!
– Piirikokouksen valmistelua – tarkistakaa säännöistä, milloin viimeistään kutsut pitää lähettää. Myös piirikokouksen asiakirjojen valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin.
– Tsekkaus liittokokouksen järjestelyistä ja kuljetuksista.
– Piirin oma liittokokouskoulutus delegaatiolle joko lokakuussa tai marraskuussa. Koulutus kannattaa pitää yhdessä esimerkiksi naapuripiirin kanssa.

MARRASKUU
Marraskuu vierähtää pitkälti piirikokousta valmistellessa, vaaleja seuratessa ja liittokokoukseen osallistuessa. Erikoisjännää siis tiedossa!

Esimerkiksi:
– LIITTOKOKOUS – jee!
– Piirikokouksen asiakirjojen lukkoon lyöminen.
– PIIRIKOKOUS – ja piirikokouksen jatkot tai muu aktiivitapahtuma

JOULUKUU
Vanhan piirihallituksen viimeinen tehtävä on perehdyttää uusi hallitus joulu-tammikuussa mahdollisimman hyvin, jotta piirin toiminnan jatkuvuus säilyy ja tieto kulkee sukupolvelta toiselle!

Joulukuussa on ainakin:
– STUDIA-messut
– Liiton järjestämä Kapulanvaihto piirien puheenjohtajille

Lisäksi tammikuussa on vielä kirjoitettava viimeinen osavuositoimintakertomus ja huolehdittava, että kaikki viime vuoden hallintoasiakirjat ja talousmatskut on varmasti palautettu liitolle, ja kirjoitella vielä viimeinen osavuositoimintakertomus.

Piirin hallinto ja talous

PIIRIN TALOUS

Piirin rahaliikenteen voi jakaa käytännössä kahteen osaan: oma rahaliikenne sekä liitolta saatava rahoitus. Piirihallitus on vastuussa piirin taloudesta yhdistyslain mukaisesti. Piiri hallinnoi rahaliikennettä oman tilin kautta. Piirin taloudenhoitaja vastaa talouden seuraamisesta ja maksaa laskuja sekä korvauksia toimijoille. Piirien omia tulon lähteitä ovat mm. kaupungeilta saatavat avustukset sekä yritysyhteistyö.

Liitolta saatava rahoitus

Piiri saa keskusliitolta rahaa pitkin vuotta tulosrahan ja jäsenmaksupalautusten muodossa. Lisäksi piiri voi hakea tukea valtakunnallisten tapahtumien iltaohjelmien järjestämiseen tai anoa tarverahoitusta yksittäisiin projekteihin. Kaikista rahoituksista päätöksen tekee liittohallitus.

Jäsenmaksupalautukset

Piirijärjestöille jaetaan liiton sääntöjen mukaisesti 1/10 vuoden aikana kertyneistä jäsenmaksutuloista. Jäsenmaksupalautukset maksetaan alkuvuoden osalta lokakuussa ja loppuvuoden osalta huhtikuussa.  

Tulosrahoitus

Osavuositoimintakertomuksista maksetaan piireille tulosrahoitusta, jonka suuruus riippuu piirien keräämien otokepisteiden määrästä. Osavuositoimintakertomuksissa piirit raportoivat toimintaa kirjallisesti

Tarverahoitus

Tarverahoitus on piirin yksittäisiin projekteihin tai perustoimintaan haettavaa taloudellista tukea. Rahoitusta myönnetään tapauksissa, joissa piiri ei kykene rahoittamaan projektiaan kokonaan itse tai toteuttamaan perustoimintaansa. 

Iltaohjelmatuki

Piiri- tai jäsenjärjestö voi hakea iltaohjelmatukea järjestääkseen iltaohjelmaa SLL:n valtakunnalliselle tapahtumalle vuosittaisten ohjeiden mukaan(aktiivi- ja opk-tapahtumat).

• Rekisteröidyn yhdistykset tekniset asiat 

RAPORTOINTI JA ARVIOINTI

Osavuositoimintakertomukset

Piiri raportoi toiminnastaan liitolle kolmella osavuositoimintakertomuksella (otoke), jotka kattavat aina yhden kolmasosan vuodesta. Otoket koostuvat viidestä osiosta: hallinnosta, edunvalvonnasta, palvelusta, järjestöstä sekä yhdestä vaihtuvasta osiosta.

Osavuositoimintakertomuksissa piiri kertoo kirjallisesti mitä, missä ja milloin se on tehnyt toimintaa. Piiri kertoo toiminnan tarkemmasta laadusta ja hyödyistä piirille ja liitolle sekä mahdollisista haasteista. Osavuositoimintakertomuksen liitteeksi voi laittaa esimerkiksi tapahtumien budjetit, tapaamisten muistiot ja sosiaalisen median kävijämäärien graafit.

Osavuositoimintakertomuksista on etua sekä nykyiselle piirihallitukselle että tuleville piirin toimijoille. Piirihallitus voi seurata osavuositoimintakertomusten avulla eri osa-alueiden työn etenemistä, mikäli kokouksissa ei ehditä käydä perusteellista keskustelua kaikista sektoreista. Piiri saa osavuositoimintakertomusten avulla kokonaiskuvan omasta toiminnastaan.

Tuleville piiritoimijoille vanhat osavuositoimintakertomukset ovat arvokas katsaus siihen, mitä piiri on tehnyt aiempina vuosina. Toimijoiden nopea vaihtuvuus on nimittäin yksi piiritoiminnan suurista haasteista, sillä kaikkea tietoa ei ehditä tai muisteta kertoa suullisesti uudelle piirihallitukselle vanhan väistyessä ja muutaman vuoden takaisin toimijoihin ei uusilla toimijoilla ole välttämättä henkilökohtaista kontaktia.

Arkistointi

Piirin edellytetään arkistoivan omat piiritoiminnastaan syntyneet dokumentit, mutta tämän lisäksi liitto pitää piirien vara-arkistoa. Piirien mapeista löytyvät piirin liitolle toimittamat asiakirjat, kuten pöytäkirjat ja raportit ja löytyypä seasta vanhoja julisteitakin ja piirilehtiä.

Vanhoja kansioita voi tulla tutkimaan liiton toimistolle Helsinkiin. Superwanhat kansiot toimitetaan kansallisarkistoon.

Piireille on myös annettu käyttöön omat Google-tunnukset, joiden avulla on mahdollista arkistoida ja jakaa tiedostoja Google Driven kautta. Näin myös kaikki piirin asiakirjat ja suunnitelmat löytyvät samasta paikasta, mikä helpottaa myös tulevien piirihallitusten työtä ja perinnönsiirtoa. Myös raportointi keskusliitolle on helpompaa, kun kaikki piirin toiminta on dokumentoitu samaan paikkaan

PIIRIKOKOUS

Piirikokous on piirin ylin päättävä elin. Piirikokous (lyhyesti PiKo) on siksi piirin vuoden tärkein kokous, johon kannattaa panostaa. PiKossa päätetään, mitä piiri tekee seuraavana vuonna ja ketkä piiriä johtavat. Piirihallituksen on seuraavana vuonna toimittava piirikokouksen päätösten mukaisesti.

Varsinaisessa piirikokouksessa:
– käsitellään piirin tilinpäätös ja osavuositoimintakertomus sekä piirihallituksen toimintakertomus edelliseltä vuodelta,
– perustetaan kokouksessa käsiteltäviä asioita varten tarpeelliset toimikunnat,
– vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään toiminnantarkastajien lausunnon perusteella tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
– vahvistetaan piirin toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle,
– valitaan piirihallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä piirihallituksen 4-8 muuta varsinaista jäsentä,
– valitaan järjestyksessä enintään kolme varajäsentä,
– valitaan 1-2 toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatoiminnantarkastajat tilivuodeksi kerrallaan
– käsitellään mahdolliset aloitteet sekä piirikokouksen mahdolliset julkilausumat ja kannanotot.

Piirikokouksen asiakirjat
PiKon asiakirjat ja niiden esimerkit löytyvät piirin asiakirjat -osiosta.

Ajankohta
Piirikokous on sääntöjen mukaan pidettävä vuosittain marraskuun loppuun mennessä, SLL:n liittokokouksen jälkeen. Käytännössä piirikokous täytyy pitää ennen piirien puheenjohtajiston koulutustapahtuma Kapulanvaihtoa, joka järjestetään joulukuun alussa. Piirikokous täytyy siis sijoittaa näiden väliselle ajanjaksolle. Ylimääräisestä piirikokouksesta on omat määräyksensä, jotka voi lukea piirien mallisäännöistä.

Koollekutsuminen
Piirikokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää piirihallitus. Kokouskutsu on toimitettava piirin jäsenille, lukioiden opiskelijakuntien hallituksille ja Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n toimistolle kirjallisesti tai sähköpostilla tai julkaisemalla kokouskutsu piirin kotisivuilla viimeistään kaksi viikkoa ennen piirikokousta. Piirihallituksen pitää siis tehdä hallituksen kokouksessa piirikokouksen ajankohdasta päätös. Sääntöjen edellyttämän kutsun lisäksi kannattaa soittaa alueen opiskelijakunnille, jotta piirikokoukseen saataisiin mahdollisimman paljon äänioikeutettuja. Iso piirikokous on jäsendemokratian (ja tunnelman) kannalta hyvä asia.

Äänivalta ja päätöksenteko
Piirikokouksessa äänivalta on piirin jäsenillä eli käytännössä alueen lukiolaisilla, jotka ovat maksaneet kuluvan vuoden SLL:n jäsenmaksun. Piirikokoukseen osallistujien jäsenyys pitää tarkistaa lukiolaisen opiskelijakortin lukuvuositarrasta.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänienemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Jos kokouksen pj:llä ei ole äänioikeutta, ratkaisee arpa kaikki tasan menevät äänestykset.

Henkilövalinnoista äänestetään aina suljetulla lippuäänestyksellä. Muissa äänestystilanteissa voi käyttää käsiäänestystä.

Käytännön järjestelyt
Piirikokouksen keskinäiset vastuut on hyvä jakaa jo hyvissä ajoin ennen kokousta piirihallituksen ja aktiivien kesken. On hyvä päättää, kuka hoitaa ainakin seuraavat tehtävät:
– kokouskutsujen lähettäminen
– opiskelijakuntiin soittelu ja muu tiedotus
– tilan varaaminen ja kokousasetelmaan järjestäminen
– naposteltavien (pullat, pikkuleivät, piparit) ja juomisen (vesi, kahvi) hankkiminen
– piirikokouksen puheenjohtajaksi on tapana kutsua piirin vanhoja puheenjohtajia, väistyviä tai entisiä liittohallituksen ja puheenjohtajiston jäseniä ja muita ansioituneita aktiiveja, ja hyvän tavan mukaista on maksaa matkat, jos henkilö on jo väistynyt liiton toiminnasta
– kokousmateriaalin tulostaminen tai nettiin jakoon laittaminen (esim. piirin nettisivut, fb-ryhmä): esityslistat, asiakirjat jokaiselle kokousedustajalle
– äänestyslappujen tuominen (niitä tulette tarvitsemaan!)
– yhteystietojen kerääminen kokouksen jälkeen

Muistakaa, että jo tapahtuman luominen Facebookiin tekee tiedotuksestanne paljon tavoittavampaa. Kokouksen osallistujamäärää lisää tuntuvasti myös opiskelijakuntien kutsuminen henkilökohtaisesti paikalle.

PIIRIN ASIAKIRJAT

Ohjaavat hallitusta ja aktiivieja

Johtosääntö

Toimintasuunnitelma

Talousarvio

Ohjesäännöt

Asiakirjat

Kertovat tuleville toimijoille ja liitolle

Pöytäkirjat

Toimintakertomus

Tilinpäätös

Talousasiakirjat

Raportointi

Opiskelijakuntatoiminta

PERUSASIAT PIIRIN OPISKELIJAKUNTATOIMINNASTA

Suomen Lukiolaisten Liiton toiminta pohjautuu opiskelijakuntiin. Jos ei olisi opiskelijakuntia, ei olisi järjestäytynyttä vaikutus-, tapahtuma- ja palvelutoimintaa. Sen lisäksi, että opiskelijakunnat ovat liiton toiminnan koko selkäranka, ne ovat myös suuri potentiaali. Kaikki Suomen opiskelijakunnat valjastamalla Suomen lukiolaiset ja Lukiolaisten liitto saisi vielä enemmän aikaan kuin tällä hetkellä eli ne ovat keino saavuttaa SLL:n tavoitteita. Sen lisäksi, että opiskelijakunnat ovat toiminnan perusta ja suuri voimavara, ne ovat myös kohderyhmä, jolle tarjotaan erilaisia palveluita, esimerkiksi Water-opiskelijakuntakoulutuksia. 

Opiskelijakuntaviestintä

Opiskelijakuntaviestintä piirissä on ehdottoman tärkeää. Sitä voi harjoittaa esimerkiksi seuraavasti:

TÄYDENTYY

Vastuulukiotoiminta 

Vastuulukiotoiminnan merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Piirin alueen opiskelijakuntiin on helppo luoda toimiva yhteys, kun jokaisella vastuulukiotoiminnasta kiinnostuneella on muutama lukio vastuullaan. 

Vastuulukiotoiminnan ehdoton hyöty on se, että liitolla on henkilökohtainen ja läheinen kontakti opiskelijakuntiin. Näin on myös helppo jakaa tietoa puolin ja toisin. Lisäksi toimijat saavat  mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä kerryttää tietojaan erilaisista opiskelijakunnan hallituksista ja sitä mukaa myös asiantuntemusta opiskelijakuntatoiminnasta.  

Vastuulukiotoiminta on mielekkästä organisoida niin, että jokaiselle piirihallituslaiselle sekä innostuneelle toimijalle jaetaan tietty määrä omia vastuulukioita. Vastuulukioihin kannattaa olla yhteydessä etenkin silloin, kun markkinoidaan piirin tapahtumia mutta myös muulloin esimerkiksi kuulumisten kyselyä varten. Hyvä tavoite on, että vastuulukiollaan käy ainakin kerran vuodessa. Jos ehtii käymään useamminkin, se on vain plussaa! 

OPISKELIJAKUNTATAPAHTUMAT

Piirit järjestävät hyvin erilaisia opiskelijakuntatapahtumia. Piirien opiskelijakuntatapahtumien tarkoituksena on opiskelijatoimijoiden kevyen kouluttamisen lisäksi saattaa toimijat yhteen. Piirien opiskelijakuntatapahtumat on hyvä paikka opiskelijakuntatoimijoille jakaa ajatuksiaan, ideoitaan ja omassa lukiossa toimivia käytänteitä muillekin sekä verkostoitua ja tutustua muihin opiskelijakuntatoimijoihin. Opiskelijakuntatapahtumat ovat myös hyvä paikka esitellä piirin toimintaa. 

Opiskelijakuntatoimijoiden tapaamiset ovat yleensä hyvin keskustelupainotteisia eikä muuta ohjelmaa välttämättä tarvita. Yhteensä pari tuntia ajatusten ja kuulumisten vaihtoa, ideointia ja vertaistukea on yleensä riittävä sisältö tapaamiselle. Tapaamisissa piiri saa kerättyä uusia yhteystietoja ja markkinoitua toimintaansa, osallistujat saavat keskusteluissa ideoita ja apua toimintaan ja innostuvat ehkä lähtemään isommille tapahtumille, kuten Water-opiskelijakuntafestivaaleille. Myös opiskelijakuntien yhteistyön lisääminen lukioiden kesken on hyvä tavoite tapaamisissa pelkän kuulumisten kertomisen lisäksi – piirien järjestämien opiskelijakuntakahvien pohjalta on mm. eräällä paikkakunnalla syntynyt perinteeksi neljän eri lukion yhteiset bileet! 

Koulutustapahtuma 

Koulutustapahtumia voi järjestää monenlaisista aiheista ja monenlaisilla kärjillä. 

TÄYDENTYY

Rennommat tapahtumat 

Rennompien tapahtumien tarkoitus on tuoda eri opiskelijakuntatoimijoita yhteen

TÄYDENTYY

Yhteistyö, viestintä ja palvelut

Suomen Lukiolaisten liiton rakenne on jaettu siten, että yksi osa alueista liiton toiminnassa on palvelutoiminta jonka alle kuuluvat viestintä sekä markkinointi. Aivan samallalailla ei piirissä vastuunjakoa voi tehdä, mutta markkinoinnin rooli piireissä on todella tärkeää sillä sitä kautta suurin osa jäsenistä liittoon liittyy. Viestinnässä piirit markkinoivat omia ja liiton  tapahtumiaan sekä mainostavat liiton jäsenyyksiä.

JÄSENHANKINTA

Suurimman osan jäsenhankinnasta tekevät piirit omilla alueillaan vaikka kampanjan suuria me. Paikallisia jäsenhankintatapoja ovat muun muassa koulukäynnit ja roadshowt. Kynnys liittyä jäseneksi madaltuu huomattavasti, kun on mahdollisuus liittyä jäseneksi omalla lukiolla.

Koulukäynnit

Piiritoimijat vierailevat syksyisin jokaisessa suomenkielisessä päivälukiossa. Koulukäynneillä lukiolaiset esittelevät liiton toimintaa sekä lukiolaisten oman opiskelijakortin tarjoamia etuja. Koulukäynnin yhteydessä koulukävijä tapaa mahdollisuuksien mukaan myös lukion rehtorin ja opiskelijakunnan hallituksen. Koulukäynneillä rekrytään uusia jäseniä,  kerätään tietoa lukioiden tilanteesta sekä opiskelijakunnan yhteystiedot, jotka ovat tärkeitä niin liitolle kuin piirillekin. Usein koulukäynneiltä tarttuu mukaan piiritoiminnasta innostuneita lukiolaisia – vierailut ovat siis myös tärkeä väylä uusien aktiivien rekrytoimiseen. Koulukäynti on usein lukiolaisen ensikosketus liittoon. Jotta koulukäynnit onnistuisivat hyvin, jokainen liiton koulukävijä koulutetaan koulukävijäkoulutuksella elokuun alussa. Piirissä koulukäyntien sujuvuudesta, aikataulussa pysymisestä ja koulukäyntien raportoinnista huolehtii piirin jäsenhankintavastaava.

Roadshow

Roadshowlla tarkoitetaan tempausta, jossa piiri saapuu lukiolle pikaliittymispisteen kanssa tavoitteenaan saada iso kasa uusia jäseniä lyhyessä ajassa. Verrattuna koulukäynteihin roadshown voi kuitenkin toteuttaa pienemmillä resursseilla ja valmistautumisella, minkä takia niitä toteutetaan läpi vuoden eikä ainoastaan syksyisin.

 PIIRIN VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI

Miten tiedottaa ja markkinoida lukiolaisille? 

Piirin lukiolaisille suunnattu tiedotus ja markkinointi voidaan jakaa kahteen osaan:

Jäsenyyden markkinointi, kohteena ihan jokainen alueen lukiolainen ja piiritoiminnan sekä piirin tapahtumien markkinointi, kohteena aktiiviset lukiolaiset. Viestiessä ihan kenelle tahansa on seuraavat asiat hyvä muistaa. Opiskelijakuntaviestinnästä voit lukea aikaisemmin opiskelijakuntaosiosta

– Piirillä on varmasti paljon sanottavaa, mutta viestinnässä on tärkeää keskittyä olennaiseen. Muistakaa, että piirin tiedotuksen ja markkinoinnin kohteena on tavallinen lukiolainen, ei SLL-aktiivi. Huolehtikaa että tiedotuksessanne ei esiinny ”liittoslangia”, liikaa inside-huumoria tai että piiritoiminta ei vaikuta pienen joukon salaseuralta.

• • Kouluhenkilökunta, yritysyhteiskumppanit, olennaiset päättäjät  ja muut vastaavat tahot ovat piirin toiminnan kannalta todella tärkeitä. Siksi heihin kannattaa olla säännöllisesti yhteyksissä.
  • Luonnollisesti esim. virkamiehiä lähestyessä on syytä olla hieman virallisempi kuin lukiolaisten kanssa, mutta ei kuitenkaan tarvitse olla tylsä. 

Etenkin virkamiehet saavat yleensä luettavakseen todella paljon erilaisia tiedotteita, muistioita ja muita vastaavia. 

• Tiedotuksen ja markkinoinnin trendejä kannattaa seurata, ja ideoita esimerkiksi hauskoihin markkinointikampanjoihin kannattaa hakea vaikkapa yritysten ja isojen tapahtumien markkinoinnista.
•  Lukekaa huolellisesti läpi kaikki ulos lähtevä materiaali, Kirjoitusvirheiden korjaaminen ei ole iso homma, mutta lukijan silmissä huolellisesti kirjoitettu teksti on paljon vakuuttavampaa. – Huomatkaa tyylierot erilaisissa tiedotuskeinoissa: fb-status piirin profiilissa saa ja kuuluukin olla erilaista kieltä kuin paikallislehteen lähetetyssä kannanotossa.
• Käyttäkää suhteita hyväksi: yleensä aina joltain piirihallituslaiselta löytyy kaveri tai sukulainen, joka on opiskellut esimerkiksi graafista suunnittelua, joten voitte saada todella siistejä materiaaleja edullisesti.
• Kilpailuttakaa aina kaikki painettavat materiaalit! Flyerien tai lehden painohinnassa voi olla aivan valtavat erot, kun lähtee vertailemaan eri yrityksiä. Pienellä vaivalla voi säästää satoja euroja.

TIEDOTUKSEN JA MARKKINOINNIN KEINOT

Opiskelijakuntatiedotus: Merkittävin keino hankkia osallistujia piirin tapahtumille ja uusia aktiiveja piirin toimintaan on markkinoida tapahtumia opiskelijakunnille.  Opiskelijakuntia tiedotetaan esim. opiskelijakuntakirjeiden sekä alueen yhteisten ryhmien avulla.

Kirjeet lukioiden henkilöstölle:  

TÄYDENTYY

Sosiaalinen media: Olkaa sosiaalisessa mediassa aktiivisia, mutta älkää kuitenkaan päivittäkö jatkuvalla syötöllä. Some-tili, jossa ei tapahdu mitään, ei tuo mitään lisäarvoa sivun seuraajille, mutta viisi statuspäivitystä päivässä alkaa hyvin nopeasti ärsyttää.Sosiaalisessa mediassa on tärkeää olla monipuolinen: älkää päivittäkö pelkästään edunvalvonnasta tai piirihallituksen kuulumisista vaan hyödyntäkää somea myös esimerkiksi jäsenetujen mainostamiseen!  

Mediasuhteet

On tärkeää, että piirin mediasuhteet ovat kunnossa, sillä median kautta piirin on mahdollista saada suuren yleisön huomio toiminnalleen/tavoitteilleen. Perinteisesti mediasuhteilla tarkoitetaan kontakteja journalistien kanssa, mutta nykyään käsite laajentunut tarkoittamaan myös uusmedioita, kuten blogeja ja sosiaalista mediaa. Esimerkiksi lukiolaisten keskuudessa suositun bloggarin kirjoitus piirin tapahtumasta tai tempauksesta voi olla paikallislehtijuttua arvokkaampaa! Piirin yhteydenpitokeinoja eri tiedotusvälineisiin ovat tiedotteet, kannanotot, julkilausumat ja henkilökohtaiset toimittajakontaktit. Oikea ajoitus on tärkeää yhteydenpidossa tiedotusvälineisiin, sillä piirin kannanottojen tai tiedotteiden läpimeno mediassa on huomattavasti todennäköisempää, jos aiheesta käydään parhaillaan vilkasta julkista keskustelua tai aihe on tuore ja mielenkiintoinen.

  Piirin lehti

Piirin oman lehden tekeminen on jo vähän haastavampi juttu, mutta jos intoa vain riittää, tuo lehti loistavaa näkyvyyttä piirille! Piireillä on ollut vuosien varrella hyvin erilaisia lehtiä. Piirin lehti voidaan esimerkiksi postittaa kaikille jäsenille sekä alueen opiskelijakunnille, tai sitten vaihtoehtoisesti lehtiä voidaan esimerkiksi jakaa liittokokouksessa ja tuoda tällä tavalla piiriä esiin koko liitossa. 

YRITYSYHTEISTYÖ

TÄYDENTYY

PIIRIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ

Yhdessä tekemisessä on voimaa ja niin myös piirien välisessäkin tekemisessä. Viime aikoina piirit ovat pääasiallisesti tehneet yhdessä tapahtumia, mutta myös muissakin jutuissa yhteistyö on lisääntynyt.  Seuraavassa pari esimerkkiä yhteistyönpaikoista:

Liittokokouskoulutus: Käytänteet jokaiselle piirille on samankaltaiset, joten yhteisen liittokokouskoulutuksen järjestäminen on fiksu ja kustannustehokasta. Koulutuksen lisäksi koulutus on oiva paikka tentata vaaleissa ehdokkaina olevia.

Piirien aktiivitapahtumat: Kaikista yksinkertaisin muoto järjestää yhteisiä tapahtumia on aktiivitapahtumat. Sellaiset rennommat tapahtumat, jossa ei ole asiasisältöä ei ole sidottuja tiettyihin piireihin. Esimerkiksi yhteinen tapahtuma, jossa ideoidaan yleisesti piiritoimintaa, leikitään ja pelataan ulkopelejä on oiva tapa tutustuttaa piirien jäseniä toisiinsa.

Vaikuttaminen ja piirin edunvalvonta

1980-luvun puolivälissä lukiolaisille tarvittiin oma edunvalvontajärjestö ja niin syntyi lukiolaisten liitto. Liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin vaikuttaminen ja lukiolaisten äänen esille tuominen. Vaikuttaminen on yksinkertaisesti asioiden muuttamista pyrkimällä vaikuttamaan tahoihin, jotka asioista päättävät. 

VAIKUTTAMISEN KEINOT

Lobbaaminen ja tapaamiset 

Lobbaus tulee englannin kielen sanasta lobbying, käytäväpolitiikka. Lobbaus onkin eräänlaista demokratian kulisseissa ja virallisten päätöksentekoelinten liepeillä tapahtuvaa vaikuttamistyötä.

Lobbaus on poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista siten, että tiettyä asiaa ajava ryhmä kommunikoi asian kannalta olennaisten ryhmien kanssa ja pyrkii vakuuttamaan nämä asian tärkeydestä. Vaikutettavat tahot voivat olla poliittisten päättäjien lisäksi virkamiehiä, median tai kilpailevien näkemysten edustajia tai usein myös samoilla linjoilla olevia liittolaisia.

Lobbaus on  keskusteluun, asiantuntemukseen ja argumentteihin perustuvaa tiedonvaihtoa ja verkostoitumista. Lobbaus on siltojen rakentamista ja yhteyksien luomista.

Verkostoituminen ja tapaamiset

Ajoissa olo kannattaa, olipa kyse mistä tahansa edunvalvonnallisesta tapauksesta. Asioihin on erittäin hankala vaikuttaa enää sen jälkeen, kun päätökset on jo tehty. Kun päätökset on tehty, asioihin on erittäin hankala vaikuttaa. Jotta asioihin ehtii vaikuttaa ajoissa, täytyy tietää, minkälaisia asioita pinnan alla kytee. Oikeiden henkilöiden tunteminen – eli verkostoituminen – on lobbaustyön lähtökohta.

Hyvien suhteiden luomisen ja ylläpitämisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että piiri loisi suhteet maakunnallisiin toimijoihin (koska niitä ei luo kukaan muu) ja kannustaisi myös opiskelijakuntien hallituksia rakentamaan suhteita paikallisella tasolla, koska kunnallisen tason päätöksentekijöillä on velvollisuus kuunnella nimenomaan paikallisia opiskelijoita. Hyvät suhteet vaikuttajiin ja päättäjiin takaavat usein sen, että opiskelijoiden mielipiteistä ollaan kiinnostuneita ja että tietokatkoksilta vältytään.

Henkilökohtaiset tapaamiset ovat paras tapa verkostoitua ja lobata.  Tapaamisen varaaminen on yksinkertaista ja tapahtuu helpoiten sähköpostitse.

Tapaamiseen lähtiessä on otettava huomioon muutamia perusseikkoja. Ensinnäkin tavattavilla on usein tiukkaakin tiukempi aikataulu, joten tapaaminen kannattaa varata ajoissa, eikä tapaamiselta saa myöhästyä. Toiseksi mielipiteet ja argumentit tulee voida selvittää nopeasti ja tiiviisti.

Tapaamisille kannattaa ottaa mukaan perustietopaketti edustamastaan tahosta sekä mahdolliset kirjalliset argumentit vaikutettavaan asiaan (esim. liiton kunnallisvaalitavoitteet). Liiton yleisesitteitä, liiton julkaisemia tutkimuksia ja muuta materiaalia voi pyytää toimistolta. Muista, että hyvässä tapaamisessa informaatio kulkee molempiin suuntiin: samalla, kun välität omat terveisesi tavattavalle, kannattaa häneltä tiedustella paitsi mielipidettä esittämistäsi asioista, myös tietoja suunnitteilla olevista tai jo käynnissä olevista asioista.

Tapaamisia ei kannata turhaan jännittää. Päättäjät ja virkamiehet ovat usein iloisia, kun heitä tulee tervehtimään nuori ja innokas vaikuttaja. Tapaamisiin ei tarvitse mennä yksin: mukaan voi pyytää vaikka jonkun opiskelijakunnan hallituksesta, piirin puheenjohtajan tai muun hallituksen jäsenen.

Lobbaajan nyrkkisäännöt

Hyvä lobbaaja osaa esittää asiansa siten, että lobattava uskoo asian edistämisen tai läpiviemisen olevan kannattavaa. Lobbaus onkin ennen muuta vakuuttamista eli vahvojen argumenttien esittämistä. Ollakseen vakuuttava on lobbaajan oltava ajamansa asian asiantuntija – niin kuin kaikki lukiolaiset ovat lukiokoulutuksen asiantuntijoita. Lukiolaisilla on lukiokoulutuksesta tarvittava arjen kokemus ja omien olosuhteiden tuntemus, joiden lisäksi aktiivinen asenne ja toimeen tarttuminen auttavat pitkälle. Lukiolaiset, jos ketkä, ovat oikeat ihmiset lobbaamaan lukiokoulutukseen liittyviä asioita.

Hyvä lobbaus edellyttää asiantuntemuksen lisäksi myös ihmistuntemusta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kuunnella. Ilman sosiaalista älykkyyttä jäävät painavimmatkin faktatiedot välittymättä ja asiat edistymättä. Hyvä lobbaaja tuntee vastapuolen ajatusmaailman ja luonteenpiirteet sekä osaa valita ja esittää omat argumenttinsa sen mukaisesti.

On tärkeää käydä keskustelua eri mieltä olevien kanssa, mutta on usein hedelmällisempää ja tehokkaampaa saada oma asia vahvasti jonkun sellaisen agendalle, jonka kiinnostus on jo valmiiksi kallellaan kannaltasi oikeaan suuntaan. Kannattavaa on siis löytää ne tahot ja ihmiset, jotka ovat kanssasi jo samoilla linjoilla ja pyrkiä edistämään asiaa yhteistyössä (jos lobattavat eivät ole päättäjiä) tai heidän kauttaan (jos ovat päättäjiä).

Omaan asiaan liittyvät faktat ja taustat on hyvä kerrata ennen lobbausta, sillä lobbaajan arvo on sitä suurempi, mitä hyödyllisempää ja paikkansa pitävämpää lisäinformaatiota hän osaa kontakteilleen tarjota. Apua tähän saat esimerkiksi liiton edunvalvonta-asiantuntijoilta.

1. Ole rauhallinen ja johdonmukainen
Omaa asiaansa saa ajettua parhaiten olemalla rauhallinen ja johdonmukainen. Tämä taas edellyttää, että on todella ajatellut argumenttejaan ja kantojaan eri puolilta ja kykenee vastaamaan kriittisiinkin kysymyksiin ja väitteisiin keskustelevasti ja perustellen. Etene siis johdonmukaisesti kokonaisuus kerrallaan omiin tavoitteisiisi uskoen. Aggressiivinen tai riidanhaluinen esiintyminen syö uskottavuuttasi, joten säilytä malttisi vastapuolen mahdollisista provosoinneista huolimatta.

2. Pelaa avoimilla korteilla
Kerro reilusti ja suoraan, millä asialla olet ja mitä haluat saada aikaan. Neuvottelutaktiset jipot, tiedon panttaaminen, todellisten motiivien peittely ja muut pelit eivät kuulu lobbauksen kaltaiseen menettelyyn eivätkä muuhunkaan demokraattiseen prosessiin. Tee kaikkesi, että vastapuoli alkaa luottaa sinuun ja muuttuu keskustelukumppanista yhteistyökumppaniksi. Keskinäinen luottamus on kaiken lähtökohta, ja sitä et saavuta muulla kuin olemalla oma itsesi ja aidosti asiasi takana.

3. Vältä tietoähkyä ja saarnaamista
Älä kaada koko suurta asiavarastoasi vastapuolen syliin. Luota toisen oivalluskykyyn ja älyyn, jätä hänelle tilaa tehdä havaintoja, kysymyksiä, huomioita. Ole myös itse vastaanottavainen, äläkä esiinny saarnaajana, joka luulee, että hänen näkemyksensä olisi ainoa ja lopullinen totuus. Säilytä avoin mieli ja pyri näkemään asiasi toisen silmin.

4. Vältä kaupittelua ja imartelemista
Älä “myy” asiaasi kehumalla sitä ylisanoin tai hehkuttamalla sitä kuin formulaselostaja. Et ole mainostaja. Älä anele myötätuntoa kerjäämällä, vaikuttajan jaloissa ryömimällä tai häntä imartelemalla. Kohtele keskustelukumppaniasi tasa-arvoisena: pyri kohtaamaan hänet sekä alansa edustajana että ihmisenä.

5. Ole kohtelias
Kohteliaisuus on asenne, ei sääntökirja. Vaikka etiketti onkin hyvä hallita, tärkeintä on kuitenkin aito pyrkimys huomaavaisuuteen ja toisen kunnioittamiseen. Pieni etikettirike ei merkitse mitään, jos keskusteluyhteys on syntynyt ja asioita on päästy käsittelemään. Käytöksen kultaisen kirjan tarkka noudattaminen ei auta piiruakaan, jos lobattava vaistoaa, että toinen yrittää käyttää häntä kylmästi hyväkseen.

6. Käytä selkokieltä
Muista esittää asiasi yleiskielellä ja karttaa sisäpiirissäsi käytettyä erikoissanastoa, jota ulkopuolisten on useimmiten aivan mahdotonta ymmärtää. Tärkeää on, että puhutte lobattavan kanssa samaa kieltä, jotta molemmat tulevat ymmärretyksi oikein.

Keskustelu netissä ja sosiaalisessa mediassa

Myös lukiokoulutuksesta keskustellaan paljon netissä. Tällöin on hyvä olla hereillä ja vaikuttaa yleisen mielipiteen muodostumiseen. Omalla kommentillaan voi avata aihetta muille keskustelijoille, sillä lukiolaisen näkökulma häntä koskevassa asiassa kiinnostaa myös muita.

Twitter on hyvä keino päästä keskustelemaan suoraan päättäjien kanssa, sillä moni käyttää sitä kanavana tekemisistään tiedottamiseen. Tägää poliitikkoja ja organisaatioita rohkeasti ja käytä sopivia aihetunnisteita.

Myös Facebookissa käydään koulutusaiheisia keskusteluja. Erityisesti erilaiset teemaryhmät (kuten Tulevaisuuden lukio – Valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako, Tietokoneet yo-kirjoituksissa jne.) auttavat levittämään koulutukseen liittyviä ajatuksiasi myös oman kaveripiirin ulkopuolelle.

Lisäksi lehtien verkkouutisten kommenteissa keskustellaan usein kiivaasti uutisen aiheesta. Näihinkin voi tuoda lukiolaisen näkökulmaa, sillä monesti näillä kommenttipalstoilla osallistujat eivät ole itse enää lukioiden arjessa mukana, ja keskustelu menee usein muisteluksi. Lehtien nettisivuille voi kommentoida anonyymisti, mutta nimimerkin voi valita siten, että käy ilmi, että olet lukiolainen. Teksti kannattaa myös huolitella kunnolla, jotta kirjoitusvirheet eivät pilaa muuten väkevää kommenttia.

Nettikeskustelun varjopuoli on siinä, että joskus vain provosoijat jaksavat pitää ääntä. Kannattaa itse pyrkiä hyvään ja perusteltuun argumentointiin, vaikka kommenttiasi kritisoitaisiin äänekkäästi. Vaikka aina kannattaa yrittää olla mahdollisimman rakentava, sekään ei välttämättä aina riitä ja jossain vaiheessa kannattaa vain antaa olla.

Mielipidekirjoitukset 

Sanomalehtien nettisivujen lisäksi printtiversioiden mielipidepalstat ovat hyviä keskustelufoorumeja paikallisella tasolla. Niissä näkyminen on hyvä keino tuoda esiin oma mielipide lehdessä julkaistuun juttuun tai muuten vaan kunnassa/kaupungissa pinnalla olevaan asiaan. Mielipidepalstalle kirjoittaessa nopea reagointi on tärkeää, jotta keskustelu pysyy yllä. Mielipidekirjoitus voi olla myös kevyempi kuin kannanotto ja onkin siinä mielessä matalamman kynnyksen tapa vaikuttaa. Mielipidekirjoitukset myös menevät yleensä kannanottoja helpommin läpi, eikä toimitus useinkaan tiivistele niitä yhtä raa’asti kuin kannareita.

Mielipidepalstaa astetta näkyvämpi vaihtoehto on saada oma kantansa julki lehden varsinaisessa uutisosiossa. Tätä varten sinun kannattaa muotoilla kirjallinen kannanotto, jolla lähestyä lehden toimitusta. Kannanotossa kannattaa nostaa vain yksi asia kerralla esiin, sillä usean aiheen kannanotot ovat sekavia. Piirin puolesta julkaistaviin kannanottoihin on hyväksi keinoksi todettu laittaa muutama piirin puheenjohtajan kommentti tekstiä värittämään. Alla esimerkkinä Lounais-Suomen piirin kannanotto:

Valmis teksti kannattaa lähettää lehden toimituksen sähköpostiin viestinä, ei liitteessä. Tämän lisäksi on piirille eduksi, mikäli sillä on “luottotoimittaja”, jolle kannanotot kannattaa myöskin lähettää. Varmistaaksesi kannanottosi läpimenon kannattaa sinun aina myös ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä itse toimittajaan. Taustojen valottaminen auttaa toimittajan omaa työtä ja antaa kannarillesi kasvot. Toimittajat tarvitsevat jatkuvasti materiaalia julkaistavaksi, ja yhteistyö hyödyttää siis molempia osapuolia. Kannattaa kuitenkin varalta laittaa kannanotto kopiona myös toimituksen sähköpostiin, siltä varalta että toimittaja on kiireinen tai lomalla.

Kannanotot ja mielipidekirjoitukset eivät kaikesta panostuksesta huolimatta mene aina läpi. Tällöin tekstin voi julkaista myös esimerkiksi omilla nettisivuilla ja levittää somen kautta. Lehti tai muu media kannattaa tägätä julkaisuun – parhaimmassa tapauksessa kiinnitätte median huomion ja tekstinne pääsee jakoon.

Adressit 

Adressi osoittaa tarkasti, ketkä ovat ajamasi asian puolella. Se on hyvä tehokeino näyttää päättäjille, että “nämäkin tuhat alueemme lukiolaista vastustavat kurssitarjottimen supistamista”. Adressi on ensimmäinen vaihe kohti suoraa toimintaa. Se on myös hyvä osoitus omille, että näet vaivaa asian puolesta.

Adressin jokaisessa sivussa tulee näkyä, minkä puolesta adressi on. Tämän lisäksi jokaisen nimen edessä on hyvä olla numero, jotta tarkka allekirjoittaneiden määrä saadaan nopeasti selville luovutettaessa. Nimenselvennykset tuovat luotettavuutta allekirjoittajien nimmareille ja osoittavat, että nimikirjoitusten taustalla on oikeita ihmisiä. Jos haluatte adressiin muitakin allekirjoittajia kuin oman lukionne väkeä, laajempaa näkyvyyttä alueella voi saada esimerkiksi käyttämällä adressit.com-palvelua.

Luovutus kannattaa tehdä julkisella paikalla yleisön seuratessa, sillä silloin vastaanottaja joutuu lausumaan muutaman sanan adressista. Tilaisuudessa voidaan kuulla lupauksia, joita vaaditaan sitten myöhemmin pidettäviksi. Adressista voi myös tehdä mediatiedotteen.

Muita järeämpiä keinoja:

Ulosmarssi

Ulosmarssi on ensimmäisen asteen mielenilmaus, joka tyhjentää luokat ja muuttaa näin päiväjärjestystä koulussa.

Ulosmarssiin on syytä ryhtyä vasta, kun on varma, että valtaosa lukiolaisista seuraa perässä. Ulosmarssista on hyvä tiedottaa etukäteen kaikkia lukiolaisia sekä ainakin rehtoria. Rehtorille on hyvä käydä kertomassa, miksi ja milloin ulosmarssi tapahtuu.

Ulosmarssista kannattaa tiedottaa myös paikallismediaa, koska muuten tieto mielenilmauksesta jää koulun sisälle eikä ulkoista painetta synny.

Mielenosoitukset

Mielenosoitukset ovat suora näyttö lukiolaisaktivismista, ja ne ylittävät usein myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Mielenosoitusten ensisijainen tarve onkin huomion herättäminen.

Kuten ulosmarsseissakin, on myös mielenosoituksissa varmistuttava siitä, että opiskelijat lähtevät mukaan marssimaan.

Mielenosoitus on laiton, mikäli siitä ei ole ilmoitettu poliisille vähintään vuorokautta ennen tapahtuman järjestämistä (poliisin ilmoitusohjeet). Poliisi suhtautuu yleensä mielenosoitukseen positiivisella mielellä kunhan mielenosoitus on hyvin suunniteltu järjestelyineen.

Mikäli mielenosoitus järjestetään koulupäivän aikana siten, että se “häiritsee” koulun normaalia työjärjestystä, on parempi tiedottaa rehtoria järjestettävästä mielenilmauksesta etukäteen. Suomen laki turvaa jokaiselle oikeuden osoittaa mieltään, joten rehtori ei voi kieltää opiskelijoiden osallistumista mielenosoitukseen.

Mielenosoitusta varten kannattaa miettiä valmiiksi muutama tarttuva iskulause, sillä tämä tekee ryhmästä aktiivisen ja pitää huolen siitä, että mielenosoitus huomataan. Huudoista ei kannata ottaa stressiä, sillä niitä on tarvittaessa keksitty marssin aikanakin. Tärkeintä huudoissa on selkeys ja ytimekkyys.

Mielenosoittajia on hyvä kannustaa tekemään hienoja ja mieleenpainuvia iskulauseita myös banderolleihin ja kyltteihin. Mielenosoituksen järjestämisestä kannattaa ehdottomasti laatia etukäteen kannanotto, jolla herättää median kiinnostus ajamaanne asiaa sekä itse mielenosoitusta kohtaan.

VAALIVAIKUTTAMINEN

TÄYDENTYY

EDUNVALVONTATAPAHTUMAT

TÄYDENTYY

Seminaarit 

Koulutukset 

OPISKELIJAKUNTIEN TUKEMINEN VAIKUTTAMISTYÖSSÄ

TÄYDENTYY

KUNNALLINEN PÄÄTÖKSENTEKO

Kunnan ja kaupungin päätöksenteko

Kaikilla lukiolaisilla on lakiin kirjattu oikeus tulla kuulluksi – ei vain omassa oppilaitoksessaan vaan myös kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntien tulee nuorisolain 8 §:n mukaan järjestää nuorille mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.

Nuorisolain lisäksi kuntalain 27 § velvoittaa valtuuston pitämään huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Tämä velvoite koskee kaikkia kuntalaisia, siis myös nuoria. Monesti kunnissa unohtuu, että myös alle 18-vuotiailla on aloitteenteko-oikeus.

Kunnan keskeiset luottamustoimielimet

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä elin, jonka jäsenet eli valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kunnallisvaaleilla. Kaupungeissa siitä voidaan käyttää myös nimeä kaupunginvaltuusto. Kunnanvaltuusto aloittaa toimikautensa vaaleja seuraavan kalenterivuoden alussa. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä nimittää jäsenet kunnan toimielimiin (kuten kunnanhallitukseen ja lautakuntiin) ja valvoo niiden toiminnan lain- ja tarkoituksenmukaisuutta. Lisäksi se hoitaa kunnan hallinnon järjestämisen, käyttää kunnan taloudellista valtaa ja ilmaisee kunnan mielipiteen.

Lautakunnat

Lautakunta on kunnallinen valmistelu- ja asiantuntijaelin. Lautakuntien tehtävänä on valmistella asioita kunnanhallitukselle, mutta niillä on myös itsenäistä päätösvaltaa. Lautakuntia on yleensä useita, esimerkkeinä sivistyslautakunta, sosiaalilautakunta ja tekninen lautakunta. Kunnanvaltuusto päättää lautakuntien lukumäärästä ja nimittää niiden jäsenet. Lautakunnan jäsenen ei tarvitse olla valtuutettu.

Kunnan- tai kaupunginhallitus

Kunnanhallitus on kunnan toimielin, joka valmistelee valtuuston käsittelemät asiat ja vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen jäsenet valitsee valtuusto. Kunnanhallitukseen voidaan valita tietyin poikkeuksin kuka tahansa, joka on kyseisessä kunnassa vaalikelpoinen kuntavaaleissa. Kunnanhallitusten on nautittava kunnanvaltuustojen luottamusta. Mikäli luottamus ei ole voimassa, voi kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen ja valita uuden.

Kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen

Kunnallinen päätöksenteko on monivaiheinen prosessi, jonka tunteminen helpottaa asioihin vaikuttamista. Prosessi jakautuu karkeasti kolmeen vaiheeseen, joita ovat valmistelu, päättäminen ja toimeenpano.

Ennen kuin jokin päätös siirtyy viralliseen valmisteluun, on se jo löytänyt tiensä kunnallisen päätöksenteon agendalle eli tullut vireille pannuksi. Aloite jonkin asian valmisteluun ottamisesta nousee yleensä kunnanvaltuutettujen tai virkamiesten toimesta, mutta myös tavallisten kuntalaisten tai paikallismedian aktiivisuus voivat vaikuttaa asian agendalle nostamiseen.

Asianomainen kunnan virkamies huolehtii asian valmistelusta ennen sen siirtämistä luottamuselinten käsiteltäväksi. Esimerkiksi lukiopuolen asiat valmistellaan pääsääntöisesti kunnan opetustoimessa tai -virastossa. Virkamiesten valmisteleva rooli on erittäin merkittävä päätettävän asian sisällön suhteen, joten lukiolaisten kannattaa aina olla tarjoamassa asiantuntijuuttaan virkamiesten käyttöön.

Virkamiehiltä asia siirtyy jossain vaiheessa jatkovalmisteluun kunnan luottamustoimielimelle, yleensä hallitukselle ja/tai asiasta vastaavalle lautakunnalle. Lukiopuolen asiat käsitellään koulutuksesta vastaavassa lautakunnassa (sivistyslautakunta, opetuslautakunta tms.). Tämän lisäksi lukiolaisia kiinnostavat asiat voivat olla esillä muissa lautakunnissa, kuten sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Lautakunnilla on päätöksen tekemisessä suuri merkitys, koska niillä on suhteellisen paljon itsenäistä päätösvaltaa ja lautakunnan mielipiteellä on vaikutusta valtuuston lopulliseen päätökseen. Lautakunnan jäseniin vaikuttamisella voi siis olla paljon painoarvoa.

Kun asia on sisällön osalta esitysvalmis, aloitetaan päätöksien tekeminen. Pienemmät päätökset voidaan tehdä jo lautakunnissa, mutta isommat asiat alistetaan aina valtuuston päätettäväksi. Valtuusto ei aina kuitenkaan päätä lautakunnan näkemyksen mukaisesti. Siksi on tärkeää vaikuttaa myös lautakuntaan kuulumattomiin valtuutettuihin, joista olennaisimpia ovat isojen valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä tietenkin itse valtuuston puheenjohtajisto.

Päätöksenteon jälkeen siirrytään päätöksen toimeenpanoon, joka on kunnanhallituksen ja sille alisteisen virkamiehistön tehtävä. Päätökset ovat sisällöltään harvoin täysin joustamattomia ja vailla tulkinnanvaraa, joten toimeenpanovaiheessakin on olemassa pieniä mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksen vakiinnuttamaan muotoon. Tämä on kuitenkin lähinnä enää hienosäätöä, joten vaikuttamisresurssit kannattaa keskittää ensisijaisesti valmistelu- ja päätösvaiheeseen. Mikäli valmisteluun tai päätöksentekoon liittyy epäselvyyksiä tai suoranaisia rikkomuksia, voi päätökseen hakea muutosta virallisia oikaisu- ja valitusväyliä pitkin.

Lue lisää kunnallisvaikuttamisesta kuntalaisen vaikuttamisoppaasta.

Vaikuttamisen tapoja

Kuntalaisaloite

Kuntalaisaloite on oiva vaikuttamisväline, jolla kuntalainen voi herätellä päättäjiä ratkaisemaan jonkin asian tai ongelman.

Kuntalainen voi yksin tai yhdessä muiden kanssa tehdä kuntalaisaloitteen, johon kunnan on aina reagoitava lähdettiinpä sitä viemään kunnassa eteenpäin tai ei. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden perusteella suoritetut toimenpiteet. Kuntalaisen aloite siis käsitellään aina.

Voit lukea lisää aloiteoikeudesta kuntalain 28 §:stä.

Kunnallinen neuvoa-antava kansanäänestys

Kunnallinen kansanäänestys on valtiollista kansanäänestystä tavallisempaa.

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen toimeenpanosta päättää kunnanvaltuusto. Kunnallisen neuvoa-antavan kansanäänestysaloitteen voi tehdä, jos vähintään 5 % kunnan äänestysikäisistä asukkaista allekirjoittaa aloitteen. Kunnallinen kansanäänestys voidaan järjestää minä ajankohtana tahansa mutta ei kuitenkaan kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä. Kansanäänestyksiä on kunnissa järjestetty esimerkiksi kuntaliitoksista.

Voit lukea lisää kunnallisesta kansanäänestyksestä kuntalain 30 §:stä.

Muutoksenhaku kunnalliseen päätökseen

Muutosta voi hakea vain kunnan viranomaisen lopulliseen päätökseen. Oikaisuvaatimuksen tai valituksen voi yleensä tehdä kaikkiin sellaisiin kunnallisiin päätöksiin, joissa todetaan, että asia on ratkaistu tai ettei sitä ole otettu käsittelyyn. Muutosta ei saa hakea päätökseen, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Tärkeimmät muutoksenhakutavat ovat kunnallisvalitus ja oikaisuvaatimus. Kunnallisvalituksen tai oikaisuvaatimuksen voi tehdä asianosainen tai kunnan jäsen. Kunnan jäseniä ovat kaikki kunnan asukkaat sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden kotipaikka on kunnassa. Valitus tarjoaa mahdollisuuden valvoa kunnan toiminnan laillisuutta ja perätä oikeuksia silloin, kun päätös tuntuu väärin perustein tehdyltä.

Oikaisuvaatimus on ensimmäinen keino hakea muutosta mihin tahansa kunnanhallituksen tai lautakunnan tekemään päätökseen. Oikaisuvaatimus esitetään kirjallisena päätöksestä vastuussa olevalle kunnan toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Jos päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen, siitä ei vielä voi tehdä kunnallisvalitusta. Mikäli oikaisuvaatimuksen jättäjä on tyytymätön kunnan oikaisupäätökseen, seuraava askel on kunnallisvalitus.

Kunnallisvalituksella haetaan muutosta valtuuston ja kuntayhtymän ylimmän tai ainoan toimielimen päätökseen. Näiden toimielinten päätöksistä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Valituskelpoisen päätöksen mukana on aina kunnallisvalitusosoitus, jossa on ohjeet hallinto-oikeuteen valittamisesta. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kunnallisvalitus tehdään siis hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi puolestaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
– päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä,
– päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai
– päätös on muuten lainvastainen.

Lue lisää oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta.