Hyvinvointiala

Yksityinen hyvinvointiala: ihmistä lähellä – vauvasta vaariin

Suomalainen sosiaali- ja terveysjärjestelmä sekä varhaiskasvatus ovat aina olleet maailman parasta luokkaa johtuen korkeatasoisesta koulutuksesta. Koulutusten sisältöjä uudistetaan jatkuvasti ja Suomi onkin profiloitunut kansainvälisesti omien ammattilaisten osaamisella ja ammattitaidolla. Tulevaisuudessa myös hyvinvointialan ammatit muuttuvat ja kehittyvät käsi kädessä yhteiskunnan ja ihmisten kanssa. Koronakevät on vauhdittanut tätä kehitystä. Hyvinvointialan yritykset ja järjestöt tuottavat laadukkaita hyvinvointipalveluja ihmisen koko elinkaaren ajan, vauvasta vaariin. Näitä ovat muun muassa vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut, lääkäripalvelut, työterveyshuollon palvelut, kuntoutus, suun terveydenhuolto, päihde- ja mielenterveyspalvelut, ensihoidon palvelut sekä erilainen auttamistyö ja järjestötyö.

Tekoäly ja robotit tekevät sosiaali- ja terveydenhuollosta inhimillisempää. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän data-analyytikkoja, geenineuvojia, koodareita ja ohjelmistokehittäjiä kanavoimaan kaikki käytettävissä oleva tieto ihmisen hyväksi. Kysyntä kasvaa myös niin sanotulle hybridiosaamiselle, jossa yhdistyy esimerkiksi teknologian, lääketieteen ja toimintaympäristön ymmärrys. Ennen kaikkea alalle tarvitaan hyvinvoinnin tekijöitä, yritteliäisyyttä sekä uusia ideoita – miten ihmisten hyvinvoinnista ja hyvinvointiyhteiskunnasta pidetään kiinni jatkossa!

Hyvinvointialan yritykset muuttavat maailmaa

Hyvinvointialalla voit ryhtyä myös yrittäjäksi ja valjastaa oma auttamishalu konkreettiseksi toiminnaksi. Iida Kujanpää perusti vuonna 2016 Ilostu oy:n. Ilostu Oy tarjoaa uudenlaisia, iloisia ja monipuolisia senioripalveluja, jotka lisäävät elämäniloa, tuovat arkeen säännöllisyyttä ja turvaa sekä tukevat kotona itsenäisesti asumista. Halu vaikuttaa, muuttaa vanhoja käytänteitä ja tarve auttaa senioreja uudella tavalla saivat Iidan kiinnostumaan alasta:

– Koulutukseltani olen tradenomi ja sain opiskeluaikana idean yrityksen perustamisesta. Huomasin, kuinka moni seniori tarvitsee apua. Opinnoissani erityistä hyötyä oli yrittäjyysopinnoista. Suoritin lisäksi muutaman lisäkurssin yrittäjyydestä. Tärkeintä oli halu ja motivaatio, toteaa Iida.

– Minua motivoi alan haasteet! On asioita, jotka vaikuttavat ikävästi senioreiden elämään. Näitä asioita ja käytänteitä voidaan muuttaa. Ennaltaehkäisy ja riittävän ajoissa tarjottu apu on tulevaisuutta.

– Jos tykkäät olla ihmisten kanssa sekä haluat auttaa ja luoda jotain uutta, kannattaa sinun suunnata sosiaali- ja terveysalalle. Haasteita riittää ja se onkin tämän työn suola, päättää Iida.

Kansalaisjärjestöjen tuki

Merkittävä osa suomalaista hyvinvointialaa ovat sadat sosiaali- ja terveysalan järjestöt, jotka toimivat esimerkiksi kansanterveystyössä, lastensuojelussa, päihde- ja mielenterveystyössä, vanhuspalveluissa ja vammaispalveluissa. Järjestöjä toimii niin palveluntuotannossa kuin järjestölähtöisessä auttamistyössä. Matalan kynnyksen apu ja ehkäisevä tuki, vapaaehtois- ja vertaistoiminta sekä erilainen neuvonta ja ohjaus ovat toiminnan ytimessä. Järjestöt ovat korvaamaton osa suomalaista hyvinvointia. Opintojen ohella onkin erittäin suositeltavaa harrastaa myös järjestötyötä. Mikä siis olisikaan parempaa kuin järjestökokemuksen ja ihmisten auttamisen yhdistelmä? Järjestökokemuksella pärjäät myös paremmin tulevassa työelämässä!

Elina Tiensuu työskentelee Sininauhasäätiöllä vapaaehtoistoiminnan ohjaajana. Hän valmistui Helsingin yliopistosta, pääaineena poliittinen historia. Elinalle on tärkeää, että työpaikka mahdollistaa työn, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Jo opiskeluaikana Elina suoritti harjoittelut erilaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä.

Sininauhasäätiön perustehtävänä on tarjota asunnottomuutta kohdanneille koti ja tuki. Myös päihdetyö on osa säätiön perustehtävää.

– Työnkuvani on monimuotoinen: rekrytoin vapaaehtoisia, perehdytän heitä, järjestän koulutuksia ja vapaaehtoisten työaikatauluja. Pidän huolta, että kaikki Sininauhasäätiö-konsernin lähes 200 työntekijää on koulutettu vapaaehtoisiin liittyen ja pidän huolta vapaaehtoisten työhyvinvoinnista ja motivaatiosta.

– Lisäksi olen vapaaehtoisten kanssa mukana varainhankinnassa, sosiaalisen median ylläpidossa ja tapahtumien järjestämisessä. Tulevaisuudessa haluan jatkaa hyvinvoivan maailman rakentamista, ja mielelläni tekisin vielä jossain vaiheessa töitä ulkomailla. Työni on parasta, koska saan itse vaikuttaa monipuolisesti tehtäviini ja ideoida jatkuvasti uutta! Ripeätemposta tahtia ei kuitenkaan jaksaisi ilman mahtavia työkavereita – ja usein parhaat ideat syntyvätkin yhdessä, summaa Elina.

Hyvinvointiala on tulevaisuuden ala

Sosiaali- ja terveysalalla teknologian mukaantulo voi synnyttää mielleyhtymän työpaikkojen ja inhimillisyyden syrjäytymiseen. Työelämän muutos on väistämätön, mutta suunta on kohti entistä mielekkäämpää ja ihmisläheisempää työtä, jossa teknologia toimii ammattilaisen oikeana kätenä. Ihmisten lisääntyvä itsetietoisuus pysäyttää pohtimaan myös omaa hyvinvointia laajemmin. Parhaimmillaan se kannustaa elämäntapamuutoksiin ja ehkäisee kroonisia sairauksia jo ennen niiden puhkeamista. Näin ihminen pärjää arjessaan entistä paremmin, ja sitä kautta säilyy aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Ennaltaehkäisy on päivän sana sosiaali- ja terveydenhuollossa ja se muuttaa painopistettä nykyisestä sairauksien hoidosta kirjaimelliseen terveyden ja hyvinvoinnin hoitoon.

Koneoppinut tekoäly kykenee ihmisaivoille mahdottomien tietomäärien käsittelyyn ja näin parantaa hoitovarmuutta. Jo tänä päivänä tekoäly voi päihittää ihmisen esimerkiksi kuvadataa hyödyntävässä diagnostiikassa. Hoitopäätöksen kuitenkin tekee loppukädessä lääkäri, joka ymmärtää laajemman kontekstin. Kun kone hoitaa raskaat ja rutiininomaiset tehtävät sekä aikaa vievän esityön ammattilaisen puolesta, työn kuormitus helpottuu ja aikaa vapautuu potilaan kohtaamiseen. Ihmiskontakti on välttämätön hyvinvoinnin lähde, ja sen tarve vain kasvaa räjähdysmäisesti kehittyvän teknologian vastapainona. Tulevaisuusvisiona on ammattilaisen ja teknologian symbioosi, joka palvelee potilasta parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on tärkeää, että kliinisen arjen tuntevat ammattilaiset osallistuvat aktiivisesti uusien innovaatioiden kehittämiseen. Samalla tiukat turvallisuusvaatimukset takaavat potilasturvallisuuden.

Esimerkkejä hyvinvointialan ammateista:

• Lähihoitaja
• Hoiva-avustaja
• Yrittäjä
• Sairaanhoitaja
• Sosionomi
• Lääkäri
• Röntgenhoitaja
• Kuntoutuksen ohjaaja
• Bioanalyytikko
• Psykoterapeutti
• Sosiaalityöntekijä
• Psykologi
• Ensihoitaja
• Geronomi
• Varhaiskasvatuksen opettaja
• Fysioterapeutti
• Toimintaterapeutti
• Apuvälineteknikko
• Puheterapeutti
• Osteopaatti
• Suuhygienisti

Lisätietoja osoitteista:
www.hyvinvointiala.fi