Yrittäjyys

Lukiossa syntynyt yritys kasvoi menestykseksi

Neljä lukiolaista alkoi ommella rusetteja ja homma eskaloitui menestystarinaksi. Jalo NY opetti perustajilleen monta tärkeää asiaa työelämästä. Tässä niistä viisi.

 

Ei voi olla niin vaikeaa tehdä tämä kunnolla. Veikka Kukko pyöritteli isänsä rusettia käsissään ylioppilasjuhlissa. Hän korjasi rusettia jo toista kertaa saman päivän aikana.

Pieni, mutta ärsyttävä ongelma ja helppo ratkaisu – siis liikeidea? Seuraavana syksynä Veikan ja muiden Ylöjärven lukion yrittäjyyslinjan opiskelijoiden piti päättää, millaisen NY-yrityksen (Nuori Yrittäjyys -ohjelman yritys pyörii oikealla rahalla ja toimii vuoden ajan) he perustaisivat.

Veikka päätti ryhtyä tekemään rusetteja.

 

Ensimmäinen oppi: Jaa vastuuta tiimissä

”Ensin ajattelin, että yksin teen tämän parhaiten, mutta opettajat neuvoivat katsomaan hyvän tiimin ympärille. Yksin ei jaksa kaikkea tehdä”, Veikka kertoo haastattelussa vuotta myöhemmin.

Ajatuksesta innostui ensin Anselmi Koivunen, joka rekrytoi tiimiin Elmo Pyykön. Lisäksi Veikka kysyi mukaan Milana Itäpäätä. Nelikko perusti Jalo NY:n, päätuotteenaan kierrätysmateriaalista valmistettavat, uniikit rusetit.

Milana kertoo innostuneensa ideasta heti. Häntä kiinnosti myös ajatus tiimistä, jonka jäsenten osaaminen täydensi toisiaan.

Veikka oli kätevä käsistään ja jo suunnitellut rusetin prototyypin, joten hänestä tuli tuotantopäällikkö. Anselmista ryhtyi toimitusjohtajaksi ja brändipäälliköksi nimetty Elmo teki tiimille logon ja verkkosivujen ensimmäisen version salamannopeasti. Milanasta tuli markkinointipäällikkö, joka huolehti sosiaalisesta mediasta.

”Opin, mitä taitoja yrittäjyyteen kuuluu, huomaamaan niitä itsestäni ja hyödyntämään ja kehittämään niitä yrityksen sisällä”, Milana kuvailee vuotta yrittäjänä.

 

Toinen oppi: Tartu rohkeasti toimeen

Ihan alkuun Milana ei tiennyt ruseteista mitään, mutta pian Jalon yrittäjät viettivät kaikki illat lukiolla ompelukoneen ääressä.

Veikan ja Milanan kanta on selvä. Epävarmuuksista huolimatta kannattaa kokeilla rohkeasti uutta ja tarttua luoviinkin ideoihin, joissa näkee mahdollisuuksia.

Yrittäjyyslinja ja NY-ohjelma ovat kaksikon mielestä erinomainen tapa kokeilla siipiä. Opettajien neuvoista ja kannustuksesta oli paljon apua, mutta työ tehtiin itse. Se opetti aikatauluttamista ja vastuunkantoa.

Jalon perustajat miettivät yritykselleen mahdollisimman hullun tavoitteen: keväällä he pääsisivät NY-yritysten Uskalla yrittää -kilpailun finaaliin. Tai jopa voittaisivat sen. Finaaliin pääsy vaati kovaa työntekoa: voittajabrändin täytyy näyttää mahdollisimman laadukkaalta, nettikaupan olla mintissä ja yrittäjien osata myydä huippuhyvin.

”Kun meillä on vastuu, meillä on myös vapaus tehdä niin paljon ja niin hyvä projekti kuin haluamme”, Veikka sanoo.

Jalolaiset halusivat parasta.

 

Kolmas oppi: Verkostoidu ja mukaudu

He tarttuivat jokaiseen tilaisuuteen olla esillä. Kiinnostus kasvoi, Jalo sai ilmaa siipien alle ja rusettien myynti lähti lentoon.

”Vuorovaikutustaidot ovat kaiken a ja o. Ilman verkostoitumista yritys ei olisi kehittynyt niin hienoksi jutuksi”, Milana sanoo.

Erilaisten yhteistyökumppaneiden kautta Jalo sai näkyvyyttä. Kun kysyntä oli räjähtää käsiin, Ylöjärven yrittäjyyskoordinaattori yhdisti nuoren yrityksen Nokian Väliasema ry:n kanssa. Jalon rusettituotanto työllisti irtisanottuja ompelijoita.

Kun koronapandemia esti osallistumisen alan messuille ja tapahtumiin, Jalo lähestyi lukuisia somevaikuttajia. Kampanjoinnin tuloksena Roope Salminen puki Jalon rusetin ylleen Putouksen semifinaaliin ja finaaliin. Myynti lisääntyi.

 

Neljäs oppi: Ota hyöty irti opinnoista

”Ei voi kieltää, että joskus kesken matikantunnin saattoi tulla muuta hommaa”, Milana kertoo.

Onneksi muiden aineiden opettajat suhtautuivat joustavasti yrityksen aiheuttamiin poissaoloihin. Yrittäjyyslinjalla opiskelevat voivat myös vähentää muita pakollisia kursseja yrittäjyysprojektien tieltä.

”Yrittäminen ja koulu tukivat toisiaan. Yrittämisessä voi käyttää montaa koulussa opittua asiaa hyödyksi”, Veikka kertoo.

 

Viides oppi: Luota omaan osaamiseen!

Huhtikuussa hullusta tavoitteesta tuli totta. Jalo voitti Uskalla yrittää -kilpailun ja pääsi edustamaan Suomea NY-yritysten EM-kilpailuihin. Kuukausien jännitys vaihtui ylpeyteen. ”Vaikka tiesi, että voitosta seuraa vielä enemmän työtä, siinä hetkessä työtaakka lähti pois harteilta”, Milana kuvailee tunnelmia finaalin jälkeen.

Heinäkuussa Jalo osallistui etänä järjestettäviin EM-kisoihin paiskittuaan hommia koko kesän. Kokemus oli hieno, vaikka menestystä ei tullutkaan. NY-vuoden päätteeksi Jalon tarina jäi tauolle, ainakin toistaiseksi.

Menestyksekäs vuosi – kaikkiaan rusetteja myytiin noin sata – valoi luottamusta omiin taitoihin. Anselmi ja Veikka jopa perustivat itselleen kesätyöksi 4H:n kautta maalausyrityksen.

”Ei välttämättä olisi ollut kipinää ja rohkeutta lähteä perustamaan yritystä, jos emme olisi tehneet sitä jo kerran”, Veikka sanoo.

 

Teksti:
Mari Uusivirta

Sinustako yrittäjä? – Työelämän tulevaisuus

Iloisia uutisia: melkein 80 prosenttia nuorista näkee yrittäjyyden mahdollisuutena vaikuttaa yhteiskuntaan ja 71 prosenttia on sitä mieltä, että yrittäjämäistä asennetta tarvitaan kaikessa työssä.

 

Tiedot käyvät ilmi keväällä 2020 julkistetusta Nuorisobarometrista. Nuorisobarometrin aiheena oli alati murroksessa olevat työ ja yrittäjyys. Peräti 58 prosenttia nuorista on ainakin jokseenkin sitä mieltä, että haluaisi kokeilla yritystoimintaa jossain vaiheessa ja täysin tällä kannalla on yli neljännes vastaajista. Ainoastaan joka viides ei halua kokeilla yrittäjyyttä.

GEM:in (Global Entrepreneurship Monitor) mukaan vuonna 2003 vain yksi prosentti 18–24-vuotiaista oli kiinnostunut perustamaan oman yrityksen kolmen vuoden kuluessa. Kun sama kysymys toistettiin vuonna 2015 jo 20 prosenttia nuorista oli kiinnostunut ajatuksesta. Nuorisobarometrin mukaan tulevaisuudessa 14 prosenttia nuorista aikoo perustaa oman yrityksen ja alle 29-vuotiaista yrittäjinä on jo kolme prosenttia. Nuoria, alle 35-vuotiaita yrittäjiä on lähemmäs 60 000 (Tilastokeskus, 2019) ja he edustavat noin 20 prosenttia koko yrityskentästä.

Trendinä nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on ollut jo pitkään selvästi positiivinen. Myönteistä on myös yrittävien ja yrittäjiksi suuntaavien tulevaisuuden odotukset, jotka vaikuttavat valoisammilta kuin muiden nuorten. Tämä koskee etenkin elintasoa mutta myös työllistymistä, sillä 78 prosenttia nuorista ei pidä todennäköisenä sitä, että heitä kohtaisi työttömyys. Jopa koronakriisin keskellä nuoret yrittäjät uskovat vahvasti omaan selviytymiskykyynsä, sillä Suomen Yrittäjien loppukesästä toteuttaman koronakyselyn mukaan 59 prosenttia uskoo yrityksensä selviävän kriisistä ja 32 prosenttia uskoo ehkä selviävänsä, kukaan vastaajista ei usko yrityksensä kaatuvan ja peräti 51 prosenttia on sitä mieltä, että heidän selviytymiskykynsä on kasvanut koronakriisissä.

 

Yrittäjyyskasvatukselle on tilausta

Yrittäjyys selvästi kiinnostaa nuoria ja tulee enemmän iholle. Siihen on monta syytä: yksinyrittäjien määrä jatkaa kasvuaan, nuoria yrittäjiä näkyy enemmän yhteiskunnallisina toimijoina ja muutosajureina, laskutuspalvelujen käyttö on lisääntynyt ja elinkeinoelämän murros on kasvattanut pienten yritysten määrää ja helpottanut yritysten perustamista. Samaan aikaan digitalisaation ajama keikkatalous on lisännyt sivutoimista yrittäjyyttä. Tulevaisuudessa näemme varmasti entistä enemmän sekä palkka- että yrittäjätyötä tekeviä ihmisiä.

Kaikista ei tietenkään tarvitse eikä pidä tulla yrittäjiä, mutta kuten Nuorisobarometrin tuloskin kertoo, yrittäjämäisestä asenteesta on apua niin työssä kuin elämässä muutenkin. Koulun kautta alle 29-vuotiaista nuorista yrittäjäksi ponnisti 16 prosenttia nuorista ja korkeakoulumaailmassa reilu kolmannes opiskelijoista haluaisi toimia yrittäjinä valmistuttuaan. 41 prosenttia nuorista yrittäjistä katsoi, että mahdollisuus tehdä harrastuksesta työ vaikuttaa erittäin paljon uravalintaan; siksi onkin hienoa, että meillä on 4H:n kaltaisia ja Nuori Yrittäjyys ry:n järjestöjä, jotka tukevat nuoria kokeilemaan yrittäjyyttä kevyesti esimerkiksi oman harrastuksen innoittamana.

Uusi lukion opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2021 ja sen myötä lukiot ovat velvoitettuja vahvistamaan opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Lukioiden tulee opetussuunnitelman mukaisesti lisätä työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä. Tämä on oikea suunta, sillä yrittäjyyskasvatukselle on selkeästi tilausta. On myös tärkeää, että koulumaailmamme pysyy työelämän muutoksessa mukana.

 

Vaihtelevuus ja vapaus kiinnostaa

Yrittäjäksi aikovat nuoret painottavat erityisesti mahdollisuutta toteuttaa itseään sekä mahdollisuuksia monipuolisiin ja vaihteleviin tehtäviin. Mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja vaihteleviin tehtävänkuviin nähdään tärkeämpänä kuin palkka ja vakinaisuus. Nuoret kokevat työn, vapaa-ajan ja ihmissuhteet tarpeellisemmiksi kuin materiaalisen mammonan. Aiheettomasti itsekeskeisiksi leimatut millenniaalit eivät tosiaan juokse rahan perässä vaan vapauden ja merkityksellisyyden. Nuoria aidosti kiinnostaa ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja haasteita sekä toteuttaa itseään ja arvojaan työnsä kautta. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen kuten ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, kriittisen ajattelun, yhteistyöja vuorovaikutustaitojen suhteen nuorilla vaikuttavaisi olevan asiat hyvällä mallilla. Tulevaisuuden työelämän yhteydessä puhutaan usein myös tekoälystä, roboteista ja automaatiosta. Kyky omaksua uutta teknologiaa ja ottaa sitä käyttöön onkin ehdottomasti yksi avain työssä menestymiseen, se on myös monelle yrittäjälle elinehto pysyä alati kasvavassa kilpailussa mukana.

Tulevaisuuskeskustelussa nousee usein esiin myös yrittäjämäisen asenteen tärkeys ja itsensä johtamisen taito. Tulevaisuustutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halavan mukaan yrittäjyys ja yrittäjämäinen tapa tehdä töitä on tulevaisuuden normaali ja uusi vuorovaikutustalous tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia läpimurtoihin. Yrittäjyyttä tai yrittäjämäistä työskentelyä tukee Halavan mukaan myös työaikalainsäädännön muutos, jossa on huomioitu paikasta riippumaton työ.

Yrittäjyyden ja yrittäjämäisesti tehdyn työn lisääntyessä on hyvä pysähtyä pohtimaan perinteisen ajan palkansaajan ja yrittäjän keskinäisistä eroista. Halava (2020) kuvaa esimerkiksi sitä, miten yrittäjä saa palkkion tuloksesta, kun perinteisen ajan palkansaaja saa palkkion mukanaolosta; yrittäjä työskentelee omaan tahtiinsa, kun palkansaaja seuraa pakkorytmistä työtä; perinteinen palkansaaja toimii vakiintuneella alalla, kun yrittäjä luo tulevaisuuden aloja. Tulevaisuudessa ja oikeastaan jo nyt on kuitenkin nähtävissä, että perinteisen ajan palkansaajan rooli on monessa kohtaa muuttunut entistä yrittäjämäisemmäksi. Tämä muutos tulee mitä todennäköisimmin kiihtymään.

 

Teksti:
Suomen Yrittäjät

Ensimmäiset askeleet oman yrityksen perustamiseen

Yrittäjyys on asenne ja intohimo, se antaa vapautta ja vaatii rohkeutta. Se on mahdollisuus tehdä sitä, mitä eniten haluat, juuri sillä tavalla kuin itse tahdot.

Mutta minkä ikäisenä yrittäjäksi voi ryhtyä? Kuinka se tapahtuu? Mitä yrittäjyys on, ja mistä pitää aloittaa? Tässä alla on tärkeimmät vinkit, joilla pääset alkuun. Onnea matkallesi kohti unelmia!

Yrittäjyys tarkoittaa sitä, että työllistät itse itsesi: kehität bisnesidean, hankit asiakkaat ja laskutat työstäsi. Vastaat itse työvälineiden ja työtilojen hankkimisesta, määrität itse työsi hinnan ja sen, milloin olet töissä ja milloin vapaalla.

Yrittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa, ja yrityksen perustaminen onnistuu netissä. Aluksi kannattaa pohtia liikeideaa kunnolla, tehdä liiketoimintasuunnitelma ja testata ideoita juttelemalla niistä esimerkiksi kavereiden ja vanhempien kanssa. Suomen Yrittäjien kokoamasta Yrityksen perustamisoppaasta saat lisätietoa ja ideoita siitä, mitä kaikkea kannattaa ottaa huomioon. Pääset lataamaan oppaan osoitteesta www.perustayritys.yrittajat.fi/

Toiminimiyrityksen voi perustaa myös alle 18-vuotiaana. Alaikäisenä tarvitset suostumuksen huoltajaltasi – hänen on allekirjoitettava kanssasi perustamisilmoitus, joka toimitetaan kaupparekisteriin.

 

Jos haluat tietää lisää yrittämisestä, tässä on muutamia asioita, joita voit tehdä heti:

  • Alueesi Uusyrityskeskuksesta saat kaiken tarvitsemasi tiedon yrityksen perustamiseksi
  • Munyritys.fi-sivustolla pääset kurkistamaan nuorten yrittäjien arkeen
  • Kokeile yrittäjyyttä perustamalla 4H-yritys vaikka kesän ajaksi
  • Vuosi yrittäjänä -opinto-ohjelma on tarjolla useissa oppilaitoksissa eri puolilla Suomea. Ohjelmassa perustetaan oikea yritys lukukauden, lukuvuoden tai kalenterivuoden ajaksi.

 

Työn uusi resepti

Mikä sitten on tulevaisuuden työn uusi resepti?

McGovan (2019) määrittelee oman reseptinsä niin, että yksilö toteuttaa kykyjään ja ammattitaitoaan osana jotain kokonaisuutta (yritys, organisaatio, yhteisö, verkosto) ja tällä kokonaisuudella on oma kulttuurinsa, johon yksilön tulisi kykyjen ja ammattitaitojensa varustamana solahtaa. Työn tulee olla merkityksellistä tekijälleen. Uuden ajan organisaatioissa tämä ei vielä riitä ylläpitämään yritysten kilpailukykyä. Tarvitaan tekijöitä, joilla on työkalupakissaan lisäksi oppimisen ketteryys. Yhteenlaskussa syntyy tulevaisuuden tekijöitä. Tekijöitä, jotka varmistavat yritysten kilpailukykyä ja etumatkaa kiristyvässä kilpailussa. Oppimisen ketteryyteen on hyvä liittää hyvinvointiosaaminen, erityisesti työssä jaksaminen, oma hyvinvointi ja itsensä johtaminen. Työelämä, johon nuoret astuvat, ei ole stabiili ja annettu. Se on jotain, mitä nuoret voivat muokata ja uudistaa omalla tekemisellään.

Kulttuuri + Kyvyt ja ammattitaito x Oppimisen ketteryys = Tulevaisuuden tekijä

 

Tule mukaan opiskelijajäseneksi!

Suomen Yrittäjät on elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Jäseninämme on pieniä ja keskisuuria yrityksiä mm. kaupan, liikenteen, palvelujen ja teollisuuden toimialoilta. Tavoitteenamme on luoda paremmat yrittämisen olosuhteet Suomeen.

Opiskelijana täyden hyödyn toiminnastamme saat liittymällä Suomen Yrittäjien opiskelijajäseneksi. Opiskelijajäsenenämme olet osa Nuorten Yrittäjien verkostoamme, johon kuuluu noin 8 000 alle 36-vuotiasta jäsentä.

Jäsenyys on tarkoitettu sinulle, joka olet täysipäiväinen opiskelija ja kiinnostunut yrittäjyydestä! Opiskelijajäsenenä saat käyttöösi kattavan etu- ja palvelupaketin, joka vauhdittaa yrittäjyyshaaveitasi opintojesi ohessa. Lisäksi pääset osallistumaan Nuorten Yrittäjien tapahtumiin ja tutustumaan nuoriin ja kunnianhimoisiin yrittäjiin!

Opiskelijajäsenyys on ilmainen. Liity mukaan www.nuoretyrittajat.fi/opiskelijat

Aicha Manai ja Heiju Simola
Suomen Yrittäjät

 

Teksti:
Suomen Yrittäjät

Harjoittele yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitoja jo lukiossa

Nuori Yrittäjyys ry (NY) tarjoaa innostavia ja käytännönläheisiä ohjelmia työelämävalmiuksien, oman talouden hallinnan sekä yrittäjyysasenteen kehittämiseen. Ohjelmat voivat joko jo olla käytössä koulussanne tai niiden hankintaa vasta suunnitellaan. Tässä jutussa esitellään Vuosi yrittäjänä -ohjelma, joka on yksi suosituimmista NY-ohjelmistamme, ja ohjelmaan liittyvä jännittävä Uskalla Yrittää -kilpailu.

 

Mikä Vuosi yrittäjänä -ohjelma?

Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa sinä pääset perustamaan yksin tai ystäviesi kanssa harjoitusyrityksen, jota pyöritätte ohjelman ajan kuin oikeaa yritystä. Yritysidea valitaan ryhmäläistenne omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Ohjelman aikana pääset harjoittelemaan yrittäjyyteen liittyviä teemoja tuoteideoimisesta yrityksen perustamiseen ja varsinaiseen myyntityöhön. Tämä mahdollistaa omien ideoiden kannattavuuden testaamisen ilman riskejä. Samalla opit verkostoitumista, työelämän pelisääntöjä ja voit tienata rahaa – ihan oikeasti!

Ohjelman tavoitteena on vahvistaa tiimityö-, vuorovaikutus- ja itsensä johtamisen taitoja sekä ymmärtää verkostoitumisen merkitys tulevaisuudessa. Tekemällä oppiminen antaa sinulle erinomaiset tiedot ja taidot työelämästä sekä ymmärryksen talouden hallinnasta. Merkityksellinen tekeminen vahvistaa itseluottamustasi ja tukee urasuunnitteluasi.

 

Mikä Uskalla yrittää -kilpailu?

Nuori Yrittäjyys ry järjestää NY-yrityksille vuosittain valtakunnallisia kilpailuja, joissa NY-yrittäjät ottavat mittaa toisistaan. Kilpailuiden tarkoituksena on luoda innostusta ja haastaa sinut ylittämään itsesi. Yrityksenne pääsee ensin osallistumaan oman alueensa Uskalla Yrittää -semifinaaliin. Semifinaalista on mahdollisuus päästä jatkoon finaaliin, joka on Vuosi yrittäjänä -ohjelman SM-kilpailu. Finaali kokoaa parhaat NY-yritykset ympäri Suomen kilpailemaan Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista sekä muutamien muiden palkintokategorioiden voitosta. Uskalla Yrittää -konsepti on Suomen merkittävin yrittäjyyskilpailu nuorille.

 

Mitä tarkoittaa NY-alumni?

NY-alumni tarkoittaa Vuosi Yrittäjänä -ohjelman koulussaan käynyttä nuorta. Nuori on voinut käydä ohjelman perus-, toisella tai korkea-asteella. Jos siis sinä olet jo käynyt ohjelman tai tulet käymään sen myöhemmin, sinustakin tulee NY-alumni! NY-alumneilla on myös oma yhdistys, johon on vapaaehtoista liittyä, jos olet kiinnostunut työelämätaitojen kehittämisestä ja verkostojen rakentamisesta myös ohjelman päättymisen jälkeen. Alumnien omasta yhdistyksestä löytyy lisätietoa osoitteesta www.nyalumnit.fi/.

 

Niklas Nokan ja Samu Siivolan tarina Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistumisesta ja NY-yrityksen perustamisesta

”Opiskelemme Hämeenlinnan lyseon lukion luovan yrittäjyyden linjalla, jossa opintoihin kuuluu Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan liittyvä kurssi. NY-vuotemme alussa tuntui mahdottomalta keksiä jotain uutta. Meidän ideamme pohjautui pitkälti arjen havainnointiin, jonka kautta mieleemme tuli saunat. Siitä keksimme saunan pesun tarpeen. Idean synnyttyä palaset alkoivat loksahdella kohdalleen. Kaikki tuntui helpolta opettajan tuen ja aiempien yrittäjyyskurssien pohjatietojen avulla.

Alusta asti tiesimme Bastu NY:n potentiaalin, joten töiden aloittaminen oli helppoa. Yrityksen perustettuamme yksityisasiakkaita riitti. Heidän lisäkseen saimme myös jatkuvan sopimuksen paikallisen kuntosalin kanssa. Saunojen peseminen oli mukavaa työtä koulutöiden ohessa. NY-yrityksemme osallistui lukuisiin tapahtumiin, kuten messuille ja HAMKin Tekijä 2020 -tapahtumaan. Kävimme myös pitchaamassa ideaamme paikallisten yrittäjien tilaisuuksissa. Isoin tapahtuma oli Uskalla yrittää 2020 -kilpailu. Pääsimme kilpailussa finaaliin asti voitettuamme Kanta-Hämeen semifinaalin. Semifinaalista jäi yksi parhaista muistoista vuoden ajalta, sillä siellä pääsimme ensimmäistä kertaa esittämään ideamme isolle yleisölle julkisesti. Eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa saimme hyvää sparrausta ja jatkokehitysideoita. Kurssin loputtua päätimme jatkaa yritystoimintaamme. Toimintamme #vuodensiisteinpalvelu jatkuu vielä tänäkin päivänä.

Vuoden aikana pääsimme oppimaan yrittäjyydestä parhaalla mahdollisella tavalla eli tekemällä, minkä takia kurssi on mielestämme todella hyvä mahdollisuus nuorille päästä oppimaan yrittäjyyttä. Kurssin aikana oppii myymistä, markkinointia, kirjanpitoa ja asiakaspalvelua. Virheitäkään ei kannata pelätä, sillä niistä oppii parhaiten. Esimerkiksi meilläkin virheet alkoivat heti ensimmäisestä keikasta, kun veimme asiakkaalle väärän laskun, mutta sen jälkeen laskut menivätkin aina oikeaan osoitteeseen ja rahat löysivät tiensä tilillemme. Kurssin avulla pääsee myös irtautumaan normaalista kouluarjesta, ja siksi pidämme sitä oikein sopivana opintojen oheen. Vaihtelun lisäksi kurssi tarjoaa hyvän mahdollisuuden opiskelijalle päästä tienaamaan rahaa.

 

Loppuun haluamme lähettää terveiset tuleville nuorille yrittäjille:

”Uskalla yrittää, idean kanssa ei kannata kiirehtiä eikä sen takia tarvitse ottaa paineita, sillä tekemällä oppii.”

 

Teksti:
Nuori Yrittäjyys ry

Päivä johtajana – tutustu johtajan työhön päivän ajan

Päivä johtajana – mikä se on?

Päivä Johtajana on Suomen Nuorkauppakamarien järjestämä tempaus, jossa yritysten ja muiden organisaatioiden johtajat ottavat yhden tai useamman nuoren tutustumaan työtehtäviinsä työpäivän ajaksi. Tempauksia on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.

Päivä Johtajana -tempaukset liittyvät Vuoden Nuori Johtaja -kilpailuun, jolla pyritään nostamaan esiin hyvän johtamisen merkitystä sekä erinomaisia nuoria johtajia. Päivä Johtajana -tempauksen tarkoituksena on tarjota nuorille tilaisuus seurata johtajan työtä päivän ajan ja antaa näkökulmia omiin ura- ja koulutussuunnitelmiin sekä työelämään. Tempauksen aikana nuoret oppivat, mitä johtaminen on käytännön tasolla sekä parannetaan nuorten mahdollisuuksia saada kesätyötä ja muita kontakteja työelämään. Mukana olleet nuoret ovat kertoneet saavansa paremman käsityksen vieraillun yrityksen toiminnasta, mitä erilaisia työtehtäviä yrityksissä on ja osallistumisen avanneen heidän silmiään siitä, mitä itse haluaa tehdä isona.

Tempauksien käytännön järjestelyistä vastaavat paikalliset nuorkauppakamarit eri puolilla Suomea, yhdessä mm. YES-verkoston kanssa. Tempauksien toteutuksen suositusajankohta on yleensä ollut viikko 44, mutta niitä voidaan toteuttaa oppilaitoksille ja paikalliskamareille parhaiten sopivana ajankohtana.

Tempaukseen osallistuvien oppilaiden suositellaan olevan toiselta asteelta, eli 17-20 vuotiaita, mutta mukana voi olla myös korkeakouluopiskelijoita. Monella paikkakunnalla paikallisella nuorkauppakamarilla on jo pitkät perinteet tempauksien toteutuksesta esim. paikallisten lukioiden kanssa. Näin on esimerkiksi Salon lukiossa, jossa tempaukseen osallistuminen on ollut vapaaehtoista sekä kuulunut kansainvälisen liiketalouden kurssiin business-linjalaisille jo usean vuoden ajan.

Tempauksissa mukana olevilla johtajilla on mahtava mahdollisuus tuoda omaa yritystä tai työyhteisöä esille positiivisesti ja samalla edistää nuorten työelämätaitoja. Mukana olevan johtajan nimikkeen ei tarvitse olla ”johtaja”, mutta esimiesasema olisi hyvä olla. Yleensä paikallinen nuorkauppakamari hoitaa yhteydenpidon paikallisiin yrityksiin ja sopii johtajat mukaan tempaukseen.

 

Päivä johtajana -tapahtumaan osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksia

”Olin kansainvälisen liiketalouden kurssilla Päivä johtajana -tapahtumassa mukana syksyllä 2019. Olin eräässä henkilöstökoulutusfirmassa tutustumassa. Päivä kesti noin kuusi tuntia ja mukana oli minun lisäkseni myös viisi muuta oppilasta. Yritys toteutti päivän hieman eri tavalla, sillä osallistujia oli enemmän kuin yksi ja itse toimitusjohtaja oli hieman kiireinen kyseisenä päivänä. Päivän anti oli kuitenkin todella hyvä ja yllätyin positiivisesti.

Aluksi yrityksen henkilöstö esittäytyi ja kertoi, mitä he yrityksessä tekevät ja mistä heidän työpäivänsä normaalisti koostuu. Mukana oli työntekijöitä sekä toimitusjohtaja. Tämän jälkeen teimme ryhmäytymistehtävän, jota yritys käyttää kouluttaessaan asiakkaitaan. Tehtävä oli hauska ja se purettiin yhdessä puhumalla läpi.

Opiskelijoita oli lukion lisäksi myös ammattikoulun puolelta, joten ryhmäytymistehtävässä tutustui myös uusiin ihmisiin ja sai uusia tuttavuuksia! Tämän jälkeen käytiin yhdessä läpi yrityksen kannattavuutta ja yrityksen perustamista yleisesti. Sovellettiin asiaa myös kyseisen yrityksen alan ulkopuolelle. Opin päivän aikana paljon asioita ja aiheet olivat erittäin mielenkiintoisia. Kaikki osallistuivat keskusteluun ja henkilöstö oli kannustava.

Ehdottomasti suosittelen tämäntapaista päivää myös jatkossa toisen asteen opiskelijoille! Lotta Koivumäki, Salon lukion opiskelija”

”Hei! Olen Emre ja opiskelen Lahden lyseossa toista vuotta. Päivä johtajana tapahtumassa pääsin käymään Lahden Tiedepuistossa tapaamassa kahta mahtavaa johtajaa Jesse Reposta ja Jukka Orestoa.

Päivän alussa tutustuin Jukkaan ja Jesseen, jonka jälkeen he kertoivat mitä yritys tekee ja miten, sekä omasta työpäivästään. Minun osuuteni tässä vaiheessa oli enimmäkseen seurata ja kysellä asioista, joihin huomioni tarttui. Esittelyn jälkeen kävimme syömässä tiedepuiston ravintolassa, jossa pääsimme tutustumaan toisiimme enemmän ja keskustelemaan työn ulkopuolisista asioista. Herkullisen ruokailun jälkeen pääsin Jukan kanssa seikkailemaan tiedepuiston eri rakennuksissa. Siinä samalla pääsin tutustumaan johtajan elämään tarkemmin, kysellen mitä pitäisi osata johtajana ja mitä hyvä johtaja tekisi tietyissä yrityksen tilanteissa.

Huikean päivän jälkeen voin sanoa, että tähän osallistuminen toi minulle paljon uutta kokemusta. Luulin aluksi, että monet johtajat olisivat The Wolf of Wall Streetin tapaisia, mutta olin täysin väärässä. Tähän osallistumalla pääsin käsiksi siihen, millaista on olla oikea johtaja ja onko minusta johtajaksi. Kannattaako sinun osallistua Päivä Johtajana-tapahtumaan? Tottakai! Tällaista mahtavaa mahdollisuutta tutustua johtajan työelämään ei aina saa!” Emre Basboga, Lahden lyseon opiskelija

 

Opiskelijoiden kokemuksia Salon lukiosta:

”En ole tiennyt, mitä haluan tehdä, mutta nyt tiedän, just tätä työtä! Ihan mahtava päivä!”

”Päivän kokemukset varmistivat tulevaisuuden suunnitelmiani. Olen todella tyytyväinen kaikkeen, mitä sain kokea päivän aikana.”

”Pääsin ravintolaan lounaalle, siistiä! Ja se vielä maksettiin.”

”Sain osallistua myös kokoukseen, missä puhuttiin tosi tärkeitä juttuja.”

”Pääsin pankkiin, kun olen jo 18. Sain allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuden, joten en voi oikein kertoa mitään. Päivä oli kuitenkin yli kaikkien odotusten!”

”Olin aluksi tosi pettynyt saamaani yritykseen, ala ei tuntunut yhtään kiinnostavalta, mutten ollut ymmärtänyt kuinka erilaisia työtehtäviä isossa yrityksessä onkaan! Päivä oli erittäin onnistunut!”

 

Miten mukaan Päivä johtajana -tempaukseen?

Ole yhteydessä paikalliseen nuorkauppakamariin, jonka yhteystiedot löydät osoitteesta https://nuorkauppakamarit. fi/tule-mukaan/ tai ota yhteyttä kansalliseen kilpailupäällikköön. YES-verkosto auttaa myös yhdistämään kouluja, nuorkauppakamareita ja yrityksiä.

 

Suomen nuorkauppakamarit ry – JCI Finland

Nuorkauppakamari on kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsentensä kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Suomen Nuorkauppakamarit ry kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Varsinaisia jäseniä noin 2 500 ja yhdessä alumnien kanssa muodostamme n. 5000 hengen verkoston Suomessa. Globaalisti Junior Chamber International toimii 115 maassa, yli 200 000 jäsenen voimin.

 

Teksti:
Suomen nuorkauppakamari ry

Lisätietoa:

Opi ja tienaa yrittämällä – perusta 4H-yritys

Oletko kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta kaipaat lisää tukea sekä apua yritysideasi kehittämiseen sekä yrittäjänä toimimiseen? 4H-yritys on 4H-järjestön toimintamalli, jossa 13–28-vuotias nuori voi perustaa oman yrityksen turvallisesti ja ohjatusti. 4H-yritys on helppo tapa opetella yrittäjyyttä ja tienata omaa rahaa.

 

Yrittäjyys on hyvä tapa työllistää itse itsensä. 4H-yrityksen perustaminen on helppoa ja siihen pystyy kuka tahansa. Yritystoiminta voi olla ympärivuotista tai esimerkiksi kesän ajan tapahtuvaa toimintaa. 4H-yrittäjä saa koulutusta sekä tukea koko yrittäjyyden ajan. Yrittäjänä toimimisesta saa opintopisteitä, hyvää työkokemusta, hauskaa tekemistä sekä tietysti ansaitsee omaa rahaa.

4H-yritys on helppo perustaa. Eteenpäin pääsee ottamalla yhteyttä paikkakunnan lähimpään 4H-yhdistykseen, jossa nuorta autetaan eteenpäin. Valmista yritysideaa ei tarvitse tässä vaiheessa vielä olla, ainoastaan kiinnostus yrittäjyyteen riittää.

Suomessa on perustettu viime vuosina jo tuhansia 4H-yrityksiä ja usein hyvä yritysidea löytyykin nuoren omista taidoista ja osaamisesta. Esimerkkejä 4H-yrityksistä: ikkunanpesupalvelut, pakohuonepeli, villiyrttien keruu ja myynti, leipominen, pihapalvelut, lastenhoito, kesäkahvila, kännykän korjaaminen ja valokuvaus. Yritysideoinnissa vain taivas on rajana! Mikä voisi olla sinun ideasi?

Kaiken 4H-yrittäjyyteen liittyvän tiedon sekä paikallisten 4H-yhdistysten yhteystiedot löytyvät verkkosivuilta www.4h.fi/4hyritys

 

4H-yrittäjä

  • on 13–28-vuotias
  • toimii yksin tai ryhmässä
  • saa oman yritysohjaajan
  • tekee kirjallisen suunnitelman yrityksestä
  • saa 4H-yrittäjän digitaalisen osaamismerkin
  • voi saada opintopisteitä yrittäjänä toimimisesta
  • tekee vuosittain toimintakertomuksen ja talousraportin yrityksen toiminnasta
  • saa apua 4H-yhdistykseltä
  • on aina 4H-yhdistyksen jäsen ja sitoutuu 4H:n arvoihin
  • 4H-yrityksen myynti on 50 €–7 000 € vuodessa.

 

Koulutuksen kautta 4H-yrittäjäksi

Nuorella on mahdollisuus osallistua 4H-yhdistyksen järjestämään yrityskoulutukseen, joka on yhden opintopisteen laajuinen. Koulutuksessa saa hyvä valmiudet 4H-yrityksen perustamiselle.

Koulutuksessa mietitään ideoita, joilla voi tienata omaa rahaa ja suunnitellaan kannattavaa yritystoimintaa. Koulutuksessa oppii muun muassa yrityksen viestintää ja markkinointia, talouden suunnittelua, kirjanpitoa sekä raportointia.

Koulutuksen voi suorittaa myös itsenäisesti verkkokoulutuksena. Lisätietoja verkkokoulutuksesta sekä rekisteröitymisohjeet löytyvät www.4h.fi/4hyritys

 

Nuorten yritystarinat:

Köyhät ritarit
Senja Kekkinen ja Oona Rantala, Porvoo

Olemme ystävykset Senja ja Oona. Meillä on kesäkahvilayritys nimeltä Köyhät Ritarit. Olemme 19-vuotiaita 4H-yrittäjiä ja lukiolaisia.

Kahvilaa pidimme viime kesänä kesä-heinäkuun ajan Porvoon Anttilassa, Högbackan nuorisoseurantalon pihassa. Sijaintimme ja säät tarjosivat meille hyvät puitteet ulkoilmakahvilan pitämiselle. Tarjontaamme kuuluivat viikoittain vaihtelevien suolaisten ja makeiden leivonnaisten lisäksi nimikkotuotteemme köyhät ritarit.

Kulunut kesä oli meille molemmille ensimmäinen yrittäjinä. Kesän jälkeen olimme sekä rahallisesti että kokemuksellisesti rikkaampia. Tulevan kesän suunnitelmat ovat vielä auki. Olemme kuitenkin jatkaneet toimintaamme tilausten muodossa.

Vaikeinta on ollut kirjanpito, mutta 4H:lta on saanut apua tarvittaessa. Helpointa on ollut leipominen sekä asiakaspalvelu, kunhan pääsi eroon alun ujoudesta.

Perustimme 4H-yrityksen, sillä emme olleet saaneet töitä ja halusimme jotain kivaa tekemistä kesäksi. Yrittäjyys on tuonut rohkeutta ja opettanut ajankäytön hahmottamista. Kokemuksesta on ollut hyötyä myös erilaisten tekstien kirjoittamisessa. Kirjoitin esimerkiksi yo-kirjoituksissa äidinkielen kirjoitustaidon kokeeseen tarinan 4H-yrityksestämme. Suosittelemme yrittäjyyttä nuorille, sillä se antaa hyviä valmiuksia tulevaan.

 

Lassi Karvonen productions,
Lassi Karvonen, Kempele

Yritykseni tuottaa kuva- ja videopalveluita yrityksille, yhdistyksille ja yksityisille henkilöille. Näiden lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat grafiikan- ja sisällöntuotanto. Ideana on uudenlainen lähestymistapa valokuvaukseen ja videoiden tekemiseen. Olen luonut oman kuvaustyylin, josta saatu palaute on kannustavaa.

Asiakkaiden tavoittaminen on ollut helpointa sosiaalisen median ja kotisivujen kautta. Lisäksi asiakkaani ovat maininneet minua julkaisuissaan, ja sitä kautta olen saanut uusia asiakkaita.

Sain 4H-yrittäjäkurssilta hyvät eväät yrityksen perustamiseen, ja yritysohjaajan tuella yritys rakentui ammattimaiseen suuntaan. Työskentelen muutaman seuraavan vuoden lukion ohella. Painotus tulee olemaan enemmän videoiden tuottamisessa. Pyrin jatkuvasti kehittämään toimintaani opiskelemalla uusia asioita ja seuraamalla alan trendejä. Uskoakseni tulen opiskelemaan alaa lukion jälkeen ja työskentelemään alalla jatkossakin.

Teen yrittäjän töitä talvella lähes joka viikonloppu ja kesällä lähes päivittäin, mutta ajankäyttö on sopivassa suhteessa muuhun elämään. Pystyn siis töistä huolimatta olemaan ensisijaisesti lukiolainen. Yrittäjänä pystyn päättämään itse työajoistani ja saan tehdä töitä, joista todella pidän.

 

4H-JÄRJESTÖ

  • 4H on valtakunnallisesti toimiva, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, jolla on noin 50 000 jäsentä.
  • 4H muodostuu Suomen 4H-liitosta ja eri puolella Suomea sijaitsevista yli 200 paikallisesta 4H-yhdistyksestä. 4H-liitto tukee paikallisyhdistysten toimintaa.
  • Järjestö tukee toiminnallaan lasten ja nuorten kasvua työelämään, yrittäjyyteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen

 

Teksti:
4H