Työ, toimeentulo ja hyvinvointi

Lukion ja työn yhdistäminen: Miten työnteko vaikuttaa lukiolaisten opintotukeen?

Omat tulot vaikuttavat aina siihen, kuinka monelta kuukaudelta vuodessa voi nostaa opintotukea. Opiskelijan pitää itse huolehtia siitä, etteivät omat tulot ylitä vuositulorajaa. Tulorajoissa tapahtuu muutoksia lähes vuosittain, joten paras keino selvittää oma tuloraja on Kelan sivujen laskureiden avulla. Kelan sivut ovat muutenkin luotettava tietolähde opintotukiasioissa.

Kela huomioi tuen määrässä opiskelijan veronalaiset bruttotulot ja ulkomailta saadut tulot. Veronalaisilla bruttotuloilla tarkoitetaan palkkaa, pääomatuloja ja veronalaisia sosiaalietuuksia, kuten sairaspäivärahaa ja kuntoutusrahaa. Lukiolaisille opintotuen ja sen lisien lisäksi tyypillisimpiä etuuksia, kuten yleistä asumistukea ja opintolainaa, ei kuitenkaan huomioida opintotukeen liittyvissä tuloissa. Tuloja ei tarvitse ilmoittaa Kelalle erikseen, sillä tiedot tulevat suoraan Verohallinnolta.

 

 

Opintorahasta ei makseta veroa, jos opiskelijalla ei ole opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja. Jos opiskelijalla on muita tuloja, maksetaan veroa myös opintorahasta.

Mikäli opiskelija tienaa liikaa eli ylittää tulorajansa yli 232 eurolla, Kela perii ylimääräisen tuen takaisin. Jos opiskelija maksaa tuen vapaaehtoisesti takaisin, siitä ei tarvitse maksaa ylimääräistä, mutta mikäli Kela perii summan opiskelijalta, siihen tulee 7,5 prosentin korotus. Ennen maksamista on hyvä tarkistaa, että perintäkirje on aiheellinen, sillä ennen opintojen aloittamiskuukautta tai valmistumiskuukauden jälkeen saatuja tuloja ei huomioida takaisinperinnässä.

 

Teksti:
Iiris Hynönen

Hyvinvoinnin kulmakivet

Useita työelämän taitoja voi opetella jo lukioaikana. Yksi niistä on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oman jaksamisen ja hyvinvoinnin varjelu pitää sisällään huolenpitoa niin mielenterveydestä kuin fyysisestä peruskunnosta. Erityisen tärkeää on löytää itselle sopivat keinot ja käytännöt hyvinvointiin, ja muistaa ottaa ne osaksi omaa jokapäiväistä arkea. Tärkeää on myös huomioida, etteivät kaikki samat keinot toimi meistä jokaiselle. Siinä missä toinen meistä tarvitsee 9 tuntia unta palautumiseen, voi toinen tarvita vain 7 tuntia.

 

 

Ota tästä talteen vinkit kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin:

Muista levätä. Yksi tärkeimmistä oppimista ja muistamista auttavista tekijöistä on riittävä uni. Nukkuessa aivot palautuvat päivän virikkeistä ja kroppa kerää energiaa. Voit helpottaa unensaantia esimerkiksi välttämällä illalla raskaita urheilusuorituksia, puhumalla huoliasi vanhemmillesi tai muille läheisillesi tai käyttämällä sänkyä vain nukkumiseen.

Syö säännöllisesti ja monipuolisesti. Ravitseva, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on avain hyvään jaksamiseen, vireyteen ja terveyteen. Säännöllinen syöminen pitää energiatasot ja verensokerin tasaisina, jotta jaksat opiskella tai työskennellä päivästä toiseen. Ja monipuolinen ruokavalio mahdollistaa tarvittavat mikro- ja makroravintoaineet, jotka tukevat aivojen kehittymistä, pitävät kiukun kaukana ja auttavat keskittymään.

 

 

Liiku riittävästi. Säännöllisellä liikunnalla on useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Liikunta ylläpitää sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, vahvistaa lihasten kasvua, tukee motorista kehitystä ja lisää itseluottamusta. Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös mielialaan ja henkiseen vireyteen sekä aineenvaihdunnan kautta painonhallintaan.

Löydä omat tapasi rentoutua. Siinä missä toinen rentoutuu lukemalla kirjaa, voi toinen rentoutua liikkumalla. Oman rentoutumisen tavan löytäminen on tärkeää, sillä se tukee fyysistä palautumista, laskee sydämen lyöntitiheyttä ja valmistaa mieltäsi uusiin haasteisiin. Jos kirjan lukeminen tai liikkuminen ei toimi sinulla rentoutumiseen, voit kokeilla esimerkiksi hieronnassa käyntiä, luonnossa kävelyä tai ajan viettämistä ystäviesi kanssa.

Aikatauluta työsi ja pidä kiinni työskentelyajoistasi. Ajankäyttö ja sen suunnittelu ovat avainasemassa opintojesi edistymisessä sekä erityisesti opiskelujen ja työn yhteensovittamisessa. Tehtävien aikatauluttaminen madaltaa kynnystä tarttumaan niiden tekoon ja vähentää tehtävien aiheuttamaa kuormitusta. Hyvin tehty aikataulutus muistuttaa sinua myös onnistumisista tehtävien valmistuessa. Aikataulutus auttaa sinua varaamaan aikaa myös vapaa-ajalle ja tekemään muitakin asioita, joista nautit.

 

 

Keskity yhteen asiaan kerralla. Niin sanottu multitaskaus eli useiden asioiden tekeminen kerralla haittaa työsuoritusta ja on vahingollista aivoille. Tällöin voi tuntua, ettei mikään tehtävistä varsinaisesti etene, mikä taas aiheuttaa usein riittämättömyyden tunteen ja stressiä. Pitkittyessä stressi voi heikentää ajattelukykyä ja muistia, jotka ovat erittäin olennaisia uuden oppimisessa.

Muista nauraa. Nauraminen vapauttaa elimistön omia mielihyvähormoneja (endorfiineja) ihmisen aivoissa, joka saa ihmisen rentoutumaan ja tuntemaan olonsa kevyeksi. Nauraminen saa myös huolet kaikkoamaan, keskittymiskyvyn kasvamaan ja suorituskyvyn kehittymään. Voidaan siis ajatella, että naurulla on suora yhteys myös opinnoissa pärjäämiseen.

 

Teksti:
Netta Huuskonen

Miten sinä käytät rahaa?

Pysähdy pohtimaan, minkälaista elämää haluat elää nyt ja tulevaisuudessa. Rahalla on keskeinen rooli omanlaisen elämän toteuttamisessa. Omat tulot ja menot kannattaa ottaa seurantaan heti, kun alat ansaita omaa rahaa ja muutat ensimmäiseen omaan kotiin. On tärkeää tietää, että käytät rahaa sinulle tärkeisiin asioihin.

Tulot vaihtelevat elämän aikana ja voivat koostua useista eri lähteistä, kuten erilaisista etuuksista, tuista ja palkasta. Kaveripiiri, perhe, harrastukset ja työelämä vaikuttavat tapoihin käyttää rahaa. Ostopäätöksiimme vaikuttaa myös markkinointi, ja teemme päätöksiä nopeasti tunteisiin perustuen. Markkinoinnissa vedotaankin tunteisiimme eri tavoin ja meille luodaan jatkuvasti uusia tarpeita. Arvostamme myös nykyhetkeä enemmän kuin tulevaisuutta. Tämän vuoksi teemme mieluummin ostoksia osamaksulla ja luotolla verrattuna siihen, että säästäisimme rahat etukäteen.

 

Seuraa rahankäyttöäsi Pennolla

Viisaita valintoja raha-asioissa ei ole aina helppo tehdä, mutta ennakointi ja budjetointi kannattaa. Budjetointi tarkoittaa omien tulojen ja menojen selvittämistä ja niiden pohjalta tehtävää oman talouden suunnittelua ja seurantaa. Tähän tarkoitukseen on kehitetty helppokäyttöisiä välineitä, kuten Takuusäätiön tarjoama maksuton Penno.fi -verkkosovellus.

Penno toimii puhelimella ja tietokoneella. Pennoon voit kirjata toistuvat tulot ja menot sekä päivittäisiä kuluja, jotka voit lajitella helposti erilaisiin kategorioihin.

Seuraa omaa rahankäyttöäsi Pennon avulla parin kuukauden ajan. Tällöin Pennon graafeista voi seurata menojen kehittymistä ja niiden jakautumista eri kategorioihin. Ympyrädiagrammista näet, mihin käytät eniten rahaa. Arjen pienet menot tulevat näkyviksi ja säästökohteita löytyy helposti.

 

Näin käytät Pennoa:

1. Siirry sivulle Penno.fi. Kirjaudu käyttäjäksi omalla sähköpostiosoitteellasi ja keksimälläsi salasanalla.

2. Vaihtoehtoisesti voit käyttää Penno-vihkoa. Sen voit tulostaa Pennon etusivulta.

3. Kirjaa Pennoon säännölliset tulot ja menot. Tämän jälkeen voit syöttää sinne menoja sitä mukaa kun niitä tulee.

4. Vaihda asetukset-sivulla itsellesi sopiva kuukausijakson alkupäivä (esim. palkkapäivä).

5. Penno näyttää sinulle käytettävissä olevan rahamäärän kuukautta ja päivää kohti.

 

Hoida tärkeimmät laskut ja menot ensin

Jos taloudessa tekee tiukkaa, huolehdi ensimmäisenä, että rahat riittävät:

  • asumisen kuluihin
  • ruokaan
  • lääkkeisiin
  • liikkumiseen
  • puhelimeen

 

 

Välttämätöntä, tarpeellista vai turhaa?

Kun tiedät mihin kulutat, voit eritellä omat menosi välttämättömiin, tarpeellisiin ja turhiin. Välttämättömät asiat ovat niitä, joita ilman et voi elää. Esimerkiksi ruoka, vesi ja sähkö ovat välttämättömyyksiä. Elämässä välttämättömiä asioita on helppo pitää itsestäänselvyyksinä. Esimerkiksi omilleen muuttaessa voi kuitenkin tulla näkyväksi uusia asioita, jotka siirtyvät sinun vastuullesi. Kun budjetti on tiukka, välttämättömyyksien määrittely ja turhista asioista luopuminen korostuvat entisestään.

Monet tarpeellisen kategorian asioista voi jäädä välttämättömien ja turhien asioiden välimaastoon. Tarpeelliset asiat ovat siis niitä, jotka edesauttavat päivittäistä arkeamme mutta joiden puuttuminen ei sitä kaada. Lopuksi mieti, mitkä menoistasi voisivat olla turhia. Jokainen meistä kuluttaa rahaa myös johonkin turhaan. Turhista asioista luopuminen helpottuu, kun laskee niihin kuluvan rahan ja pohtii hetken sitä, mitä muuta tällä rahalla voisi saada.

Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat julkaisseet Välttämätön, tarpeellinen, turha -pelin. Siinä voi lajitella menoja kolmeen eri kategoriaan, ja miettiä, mistä voisi ehkä luopua, jos budjetti on tiukka. Pelissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia.

Löydät pelin osoitteesta www.martat.fi/valttamaton-tarpeellinen-vai-turha/

 

Säästä luontoa ja lompakkoa

Kun haluat säästää sekä lompakkoa että luontoa, kannattaa tutustua Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin. Löydät Viitebudjetit Takuusäätiön nettisivuilta (takuusaatio.fi/hallitserahojasi). Viitebudjetit eivät määritä esimerkiksi sitä, mitä pitäisi syödä tai mitä saisi tehdä. Niissä ei myöskään tarkastella, miten tietyt tulot pitäisi kuluttaa.

Viitebudjetteja voi käyttää oman rahankäytön tarkempaa tarkastelua varten tai kun haluat pohtia, mitä eläminen omassa kodissa maksaa. Esimerkiksi viitebudjettilaskelmien perusteella alle 45-vuotias, joka asuu yksin pääkaupunkiseudulla, tarvitsisi noin 1370 euroa kuukaudessa, jotta arki olisi sujuvaa.

Kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin on tehty myös hiilijalanjälkilaskelmat. Esimerkiksi viitebudjettien mukaisesti kuluttavan alle 45-vuotiaan ihmisen hiilijalanjälki on yli puolet pienempi kuin keskivertosuomalaisen. Takuusäätiön sivuilla voit laskea oman hiilijalanjälkesi ja verrata sitä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen (takuusaatio.fi/hallitserahojasi).

 

 

 

Juttele ammattilaisen kanssa

Mikäli raha-asiat painavat mieltäsi, kannattaa niistä jutella jollekin. Noin puolella miljoonalla ihmisellä Suomessa on maksuvaikeuksia, joten rahaan liittyvät huolet ovat yleisiä. Takuusäätiön Velkalinjalla (0800 98009) ja Kysy rahasta -chatissa (takuusaatio.fi) voi keskustella rahahuolista ja pohtia ammattilaisen kanssa, mitä veloille voi tehdä. Palvelut ovat maksuttomia ja niissä voi keskustella nimettömänä ja luottamuksella. Takuusäätiön neuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä niin pienissä kuin suuremmissakin rahahuolissa.

Lukion jälkeen.....kortisto?

Lukiokin päättyy joskus. Jos sinne haluaa joskus takaisin, pitää opiskella opettajaksi. Lukion jälkeen saattaa tulla kuitenkin hetki, jolloin et ole opiskelemassa, intissä, siviilipalveluksessa, duunissa tai vankilassa. Jos et ole myöskään startup-yrittäjä, löydät itsesi lokerosta, jonka nimi on työtön työnhakija. Silloin törmäät työttömyysturvaan.

 

 

Koska työttömyysturva on päältä katsottuna ja sisältä tutkittuna monimutkainen, on tässä lyhyt muistilista asiasta:

1. Työttömän toimeentulo turvataan työttömyysetuudella.

2. Työttömyysetuuksia on kolmea eri lajia; työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiopäiväraha.

a. Työmarkkinatukea haetaan Kelasta ja sitä maksetaan niille työttömille, jotka eivät ole täyttäneet työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea maksetaan 33,66 euroa päivässä (2020), viisi päivää viikossa.

b. Peruspäivärahaa haetaan Kelasta ja sitä maksetaan niille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon, mutta eivät ole työttömyyskassan jäseniä. Peruspäivärahaa maksetaan 33,66 euroa päivässä (2020), viisi päivää viikossa.

c. Ansiopäivärahaa haetaan työttömyyskassasta ja sitä maksetaan niille, jotka ovat työttömyyskassan jäsenyytensä aikana täyttäneet työssäoloehdon. Ansiopäivärahaa maksetaan viisi päivää viikossa. Ansiopäivärahan suuruus riippuu työttömyyttä edeltävistä tuloista. Keskimäärin se on noin 67 euroa päivässä.

3. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että sinulta edellytetään tietty määrä työtä tietyssä ajassa, jotta sinulla olisi oikeus ansio- tai peruspäivärahaan. Nykyisellään työssäoloehto on 26 kalenteriviikkoa työtä siten, että jokaisella kalenteriviikolla on vähintään 18 tuntia palkkatyötä.

 

 

Lukion viimeisenä keväänä

• Kun lukiotaival on päättymässä, muista hakea kevään yhteishaussa vähintään kahta opiskelupaikkaa (opintopolku.fi). Näin voit hakea työttömyysetuuksia, jos joudut olemaan työttömänä lukion jälkeen.

 

Kun aloitat palkkatyössä

• Liity työttömyyskassaan heti, kun yli 17-vuotiaana aloitat palkkatyössä. Näin pelaat itsesi ansioturvaan, sillä työssäoloehtoa voi kerryttää myös opintojen aikana työskennellessä.

 

Paholaisen pikkupräntti

• Alle 18-vuotiaalla nuorella, joka ei ole suorittanut ammatillista tutkintoa, ei ole oikeutta työmarkkinatukeen. Alle 18-vuotiaalla lukiolaisella ei siis ole asiaa työttömyysturvan puolelle.

• Alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut ammatillista tutkintoa, pitää hakea kevään yhteishaussa vähintään kahta opiskelupaikkaa. Jos et hae, menetät oikeuden työttömyysetuuteen.

 

Teksti:
YTK

Yleinen työttömyyskassa YTK on ystäväsi työelämän käänteissä

Työelämällä on mielenkiintoinen voima. Omia suunnitelmia ja siirtoja kannattaa aktiivisesti tehdä. Työt kuljettavat eteenpäin ja antavat yllättäviäkin mahdollisuuksia. Välillä vastaan saattaa kuitenkin tulla käänteitä, joita et ole osannut ennakoida. Miten voit parhaiten varautua siihen, että sinulla on valinnanvapautta ja turvaa silloinkin, kun työkuviot eivät menekään niin kuin toivoisit?

YTK on työttömyyskassa, jonka jäsenenä voit hakea ansiopäivärahaa taloutesi turvaksi, kun kurvaat työelämän käänteissä. Riippumatta siitä, minkä alan ammattilainen olet tai missä työskentelet, voit palkansaajana olla aina YTK:n jäsen.

 

Tiesitkö:

  • Työttömyyskassan jäsenenä voit hakea ansiopäivärahaa, jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan. Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltävästä palkasta ja yleensä se on merkittävästi enemmän kuin Kelasta haettava työttömyysetuus.
  • Suomessa on 24 työttömyyskassaa palkansaajille. Tyypillisesti kassoissa on noin 50 000 jäsentä. Puolella miljoonalla jäsenellään YTK on kassoista ylivoimaisesti suurin.
  • Me YTK:ssa olemme sitä mieltä, että työttömyysturva on usein turhan byrokraattista ja vaikeaselkoista. Siksi olemme panostaneet siihen, että osaamme auttaa sinua etenemään työelämässäsi ilman turhia huolia.
  • Ammattiliitot tarjoavat usein ansioturvaa jäsenetunaan. Ansioturva edellyttää kuitenkin aina kuulumista työttömyyskassaan. Pidä siis mielessä, että pelkästään ammattiliiton jäsenenä et ole ansioturvan piirissä. Samalla jäsenyys työttömyyskassassa ei estä jäsenyyttä ammattiliitossa. Muista siis vapautesi valita!

 

Tyypillinen nuoren tarina on Liisan:

  • Liityin YTK:hon heti lukion jälkeen, kun aloitin kesätöissä. Pääsin seuraavana syksynä opiskelemaan, mutta pidin jäsenyyteni voimassa, sillä työskentelin opintojen loma-aikoina. Kun valmistuin, minun oli helppo käyttää hieman enemmän aikaa etsiessäni oman alan työpaikkaa, koska kassan jäsenenä minulla oli mahdollisuus hakea ansiopäivärahaa. Ansiopäivärahani laskettiin kesätöiden palkkojen perusteella ja se oli lähes kaksi kertaa se, mitä olisin saanut Kelasta.

Teksti:
YTK