Lukiolaisten fiilikset työelämästä

Tietopankki lukioiden työelämäyhteistyöstä – Näin lukiolaiset ajattelevat työelämästä ja yrittäjyydestä

Suomen Lukiolaisten Liitto kartoitti lukiolaisten mielipiteitä työelämästä ja yrittäjyydestä kyselyllä, johon vastasi syyskuussa 2020 yli 450 lukiolaista ympäri Suomen.

Lisäksi lukiolaisten ajatuksia työelämästä ja jatko-opinnoista kartoitettiin vuoden 2019 Lukiolaisbarometrissä, jota olivat toteuttamassa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Akava ja Suomen Lukiolaisten Liitto.

 

TET-jakso peruskoulussa tuttu, lukiossa tuntematon

Työelämään tutustumisen (TET) -jakso on varsin tuttu jokaiselle peruskoulun käyneelle. TET-jakso kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan, joten siksi sen suorittaa käytännössä jokainen.

Sen sijaan lukiossa TET-jaksot ovat harvinaisia. Opiskelijoista ainoastaan harva (3 %) on päässyt suorittamaan TET-jakson lukiossa.

Kyselystä voidaan havaita kuitenkin huomattavaa kiinnostusta lukion TET-jaksoa kohtaan. 71 prosenttia lukiolaisista olisi kiinnostunut osallistumaan TET-jaksolle.

Kiinnostusta on paljon, mutta mahdollisuuksia vähemmän. TET-jakson suorittaminen ei nimittäin ole mahdollista monessa lukiossa.

Ainoastaan 13 prosenttia lukiolaisista vastasi, että omassa lukiossa on mahdollista suorittaa TET-jakso. Kolmannes lukiolaisista ei tiedä, tarjoaako oma lukio tällaista mahdollisuutta.

 

Oletko osallistunut TET-jakso peruskoulussa?

  • Kyllä 99 %
  • En 1 %

Oletko osallistunut TET-jakso lukiossa?

  • Kyllä 3 %
  • En ole, mutta olisin kiinnostunut osallistumaan 71 %
  • En ole, enkä haluaisi osallistua 18 % En osaa sanoa 8 %

 

 

Vahva toive: enemmän työelämään tutustumista lukioon

Kysyttäessä lukiolaisten kantaa työelämäyhteistyöhön, kannat olivat hyvin myönteisiä. Peräti neljä viidestä (81 %) lukiolaisesta haluaa lukioihin enemmän mahdollisuuksia tutustua työelämään.

Samoin laajasti toivottiin mahdollisuutta vapaaehtoiseen TET-jaksoon. Mahdollisuuden tarjoamista kannatti yli kaksi kolmasosaa lukiolaisista (72 %).

 

Tarjoaako oma lukiosi mahdollisuutta suorittaa TET-jaksoa?

  • Kyllä 13 %
  • En tiedä 32 %
  • Ei 55 %

 

Yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia

Tiedustelimme, mikä on lukiolaisten oma suhde yrittäjyyteen. Vastauksista havaitaan, että yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia laajasti.

Yrittäjyyttä ensisijaisena uravaihtoehtona pitää 17 prosenttia lukiolaisista. Myös Lukiolaisbarometrissa hieman alle viidennes lukiolaisista (18 %) kertoi haluavansa yrittäjäksi.

Sen lisäksi peräti neljä viidestä lukiolaisesta (80 %) voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi. Ainoastaan 3 prosenttia lukiolaisista ei ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteessa.

Vuonna 2011 Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimuksessa Menestyksen pelinrakentajat tarkasteltiin samaa kysymystä. Luvut ovat pysyneet noin kymmenessä vuodessa lähes samoina.

Lisäksi kysyimme lukiolaisilta, näkevätkö he tarpeen lisätä yrittäjyyskasvatuksen määrää lukioissa. Noin puolet (47 %) toivoi lisää yrittäjyyskasvatusta lukioihin.

 

2011

  • Yrittäjyys on ensisijainen uravaihtoehtoni 19 %
  • Voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi 77 %
  • En ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteissa 4 %

2020

  • Yrittäjyys on ensisijainen uravaihtoehtoni 17 %
  • Voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi 80 %
  • En ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteissa 3 %

 

Lukiolaisilta kriittisiä arvosanoja omalle lukiolle

Pyysimme lukiolaisia antamaan omalle lukiolleen kouluarvosanan asteikolla 4-10 työelämäyhteistyöhön liittyen.

Ensimmäisenä lukiolaiset saivat arvostella, miten oma lukio on onnistunut kertomaan työelämästä ja uravalinnoista. Selvästi eniten annettiin arvosanoja 7 ja 8, ja keskiarvoksi muodostui 7+.

Toisena kysyttiin, miten oma lukio on onnistunut kertomaan yrittäjyydestä. Tähän kysymykseen arvosanat olivat kriittisempiä ja jakautuivat enemmän. Eniten lukiot saivat arvosanoja 6 ja 7, keskiarvona 6+.

 

Työelämäyhteistyön nykytila

Myös Lukiolaisbarometrissä kartoitettiin lukioiden työelämäyhteistyön nykytilaa. Sen perusteella eniten lukioissa järjestetään korkeakouluvierailuja ja -tapahtumia. Lisäksi noin kolmasosalla lukiolaisista on mahdollisuus erilaisiin työelämäprojekteihin tai -vierailuihin. Muut vaihtoehdot ovat selvästi harvinaisempia.

Huomattavaa – ja huolestuttavaa – on “en tiedä” -vastauksien suuri määrä. Monissa kysymyksissä yli puolet lukiolaisista eivät tiedä lukionsa tarjoamista mahdollisuuksista. Alueen mukaan tarkasteluna havaittiin, että Pohjois- ja Itä-Suomessa tietoa yhteistyötavoista on eniten mutta toisaalta työelämäyhteistyömahdollisuuksia vähiten, mikä johtuu pienemmistä lukioista.

 

Lukiolaiset haluavat lisää tietoa työelämästä ja erityisesti uramahdollisuuksista

Parannettavaa lukiokoulutuksen työelämälähtöisyydessä riittää. Siksi tiedustelimme lukiolaisilta, mistä he haluaisivat tietää lisää. Selvästi eniten toivottiin lisätietoa eri uramahdollisuuksista. Siksi myös tässä oppaassa on laaja toimialaesittelyjen kokonaisuus.

Lisäksi yli puolet lukiolaisista toivoi lisää tietoa työntekijöiden oikeuksista, työelämän pelisäännöistä sekä työhakemuksen ja CV:n laatimisesta.

Näiden lisäksi avovastauksissa nousi esille kiinnostus etenkin työelämän ja yrittäjyyden verotusta kohtaan. Se, että lukiolaiset haluavat lisää tietoa eri uravaihtoehdoista, ei tule yllätyksenä. Lukiolaisbarometrin mukaan ainoastaan joka viides lukiolainen (20 %) on varma siitä, mille koulutusalalle haluaa suunnata valmistuttuaan. Noin neljäsosa (27 %) lukiolaisista miettii useamman vaihtoehdon välillä, ja kolmasosa (31 %) on tilanteessa, jossa he ovat vasta sulkeneet vaihtoehtoja pois joitakin vaihtoehtoja. Joka viides lukiolainen (20 %) ei tiedä vielä lainkaan, mille alalle hakeutuisi.

 

Mitä haluaisit oppia lukiossa nykyistä enemmän?

  1. Tietoa eri uramahdollisuuksista 86 %
  2. Tietoa työntekijän oikeuksista ja työelämän pelisäännöistä 57 %
  3. Työhakemuksen ja CV:n laatimisesta 53 %
  4. Työhaastatteluun valmistautuminen 45 %
  5. Tietoa yrityksen perustamisesta 42 %

 

Ohjauksessa vielä parannettavaa

Lukion opinto-ohjaukselta vaaditaan monenlaista: sen tulisi auttaa lukiolaisia lukio-opintojen suunnittelussa, auttaa valitsemaan opinnot ja ylioppilaskirjoitusten kokeet, ohjata jatko-opintoihin ja auttaa urasuunnittelussa. Ohjaus ei ole kuitenkaan ole vain opinto-ohjaajien harteilla, vaan tukea urasuunnitteluun pitäisi saada koko kouluyhteisöltä ja eri oppiaineista.

Eniten kehitettävää lukiolaiset näkevät ohjauksessa jatko-opintoihin ja urasuunnitteluun liittyen. TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksen mukaan lukiolaisista ainoastaan 43 prosenttia koki saaneensa jatko-opinnoista riittävästi ohjausta opintojensa aikana. Urasuunnitteluun riittävästi ohjausta koki saaneensa vain 20 prosenttia lukiolaisista. Lisäksi vain kaksi viidestä lukiolaisesta (40 %) saa tällä hetkellä riittävästi tietoa työelämästä.

 

Lukiolaisten ajatukset työelämästä

Tulevaisuusraportissa lukiolaisilta kysyttiin asenteista työelämää kohtaan.

  • 79 % pitää tärkeänä menestyä työelämässä
  • 78 % haluaa tehdä työelämässä merkityksellisiä töitä/asioita
  • 56 % pitää tärkeänä ansaita paljon rahaa
  • 55 % odottaa innolla työelämään pääsyä
  • 21 % pelkää työelämän olevan liian raskasta

Lukiolaisbarometrissa lukiolaisia pyydettiin ajattelemaan parinkymmenen vuoden päähän ja sen perusteella vastaamaan, mitä he ajattelevat erilaisista väitteistä tulevaisuuden työelämään liittyen.

  • 89 % arvioi, että data- ja medialukutaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa
  • 66 % katsoo korkeakoulutuksen merkityksen korostuvan tulevaisuudessa
  • 66 % uskoo vuorovaikutustaitojen olevan yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa
  • 55 % uskoo, että valtaosa fyysisestä työstä siirtyy automaation tekemäksi
  • 40 % pitää työpaikan vaihtamista useaan kertaan t yöuran aikana todennäköisenä

 

Tärkeimmät tietolähteet opiskeluvalinnoista – TOP 8

Opinto-ohjauksen kautta saaduilla tiedoilla on suuri merkitys tuleviin opiskeluvalintoihin, mikä näkyy Tulevaisuusraportin vastauksista. Samoin vaikuttavat esittelytilaisuudet ja korkeakouluvierailut. Lukiolaisten vastauksissa näkyy myös vahvasti tiedon hakeminen nettisivujen ja somen kautta – ja myös omalla lähipiirillä on vaikutusta.

 

Mitkä tietolähteet ovat tärkeimpiä, kun mietit tulevia opiskeluvalintojasi?

(Lähde: TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimus)

  1. Opinto-ohjaaja 44 %
  2. Koulussa pidetyt esittely- ja infotilaisuudet 43 %
  3. Oppilaitoksen nettisivut 43 %
  4. Media (internet, some, TV) 40 %
  5. Korkeakouluvierailut 29 %
  6. Vanhemmat ja sukulaiset 28 %
  7. Ystävät ja tutut 22 %
  8. Eri aloista kertovat videot 21 %

 

Lähteet

Suomen Lukiolaisten Liiton työelämäkysely 2020

  • Vastaajina 454 lukiolaista, kysely toteutettiin syyskuussa 2020
  • Ensimmäisen vuoden lukiolaisia oli 17 % vastaajista, toisen vuoden 39 %, kolmannen vuoden 41 % ja neljännen tai useamman vuoden 3 %
  • Vastaajia jokaisesta maakunnasta, eniten Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta

 

Lukiolaisbarometri. (2019). Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/

TAT Nuorten tulevaisuusraportti. (2020). Helsinki: Talous ja Nuoret TAT. https://www.tat.fi/julkaisut/tat-nuorten-tulevaisuusraportti-2020/

Menestyksen pelinrakentajat: Lukiolaisten näkemyksiä työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. (2011). Helsinki: Suomen Lukiolaisten Liitto. https://lukio.fi/app/uploads/2019/07/menestyksen_pelinrakentajat_2011.pdf

 

Teksti: Toni Ahva