Lukiolaisvaikuttaminen

Enemmän valmiuksia työelämään – parhaat vinkit vaikuttamiseen lukiossasi!

Jokaiselta on varmasti joskus kysytty, mikä sinusta tulee isona. Nyt tähän kysymykseen vastaaminen tuntuu ehkä vaikeammalta kuin lapsena. Mahdollisuuksia on valtavasti, työelämä ja työtehtävät muuttuvat, kun teknologia kehittyy ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat. Mitä paremmin pääset lukio-opinnoissasi tutustumaan työelämään, sitä helpommin pystyt tekemään kestäviä ratkaisuja jatko-opintojesi ja tulevaisuutesi suhteen.

Näin voit vaikuttaa työelämäyhteistyöhön omassa lukiossasi:

1. Kerää lukiolaisten ideat ja järjestä kysely kaikille opiskelijoille
Opiskelijakunnan hallitus voi järjestää kyselyn kaikille opiskelijoille. Miten opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan? Miten te haluaisitte tehdä yhteistyötä työelämän (julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin), yrittäjyyden tai kansainvälisyyden parissa? Kyselyn tulokset voidaan esitellä rehtorille, jonka kanssa voidaan keskustella jatkotoimenpiteistä.

2. Vaikuta paikalliseen opetussuunnitelmaan
Opetushallitushallituksen luomat Opetussuunnitelman perusteet muodostavat rungon paikallisille opetussuunnitelmille. Näissä perusteissa määritellään, että opetussuunnitelma laaditaan yhteistyössä opiskelijoiden kanssa ja opiskelijoita on kuultava ennen opetussuunnitelman hyväksymistä. Opiskelijakunnan hallituksen kannattaa siis olla erityisen skarppina, jotta kaikkien opiskelijoiden ääntä varmasti kuullaan. Vaikuttamisesta ei kannata tehdä liian isoa peikkoa, vaan tuoda rohkeasti esille kaikki opiskelijoiden kehitysideat, niin pienet kuin suuretkin.

3. Työelämäkokemusta TET-jaksolla
TET-jakson (työelämään tutustuminen) toteuttaminen on yksi keskeinen keino edistää työelämätaitoja. Voit aloittaa kysymällä opinto-ohjaajalta tai rehtorilta mahdollisuudesta suorittaa lukion TET-jakso. Lukion TET-paikkaa voit etsiä samalla tavalla kuin mitä tahansa TET-paikkaa. Työelämään tutustumisjaksolla opit työelämän pelisääntöjä, oma-aloitteisuutta, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja sekä esimerkiksi projektilähtöistä työskentelyä. TET-paikasta voit löytää myös tulevan kesätyöpaikkasi.

4. Eri alojen vierailijat lukiossa
Työelämän moninaisuuteen saa tuntumaa kutsumalla lukioon työelämän edustajia (joko etänä tai livenä) niin julkiselta, yksityiseltä kuin kolmannelta sektorilta. Myös opiskelijoiden työpaikkavierailut ovat oiva keino päästä lähemmäs eri alojen arkea. Kysymyksiä voi kerätä opiskelijoilta jo etukäteen vierailijoille esitettäväksi. Jos tämä tuntuu teistä toimivalta tavalta tutustua työelämään, vinkatkaa asiasta opinto-ohjaajalle!

5. Yrittäjyys tutuksi
Opiskelijakunnan hallitus voi pyytää eri alojen nuoria yrittäjiä kertomaan oman yrittäjätarinansa esimerkiksi kutsumalla vierailijoita lukioon. Opiskelijoita varmasti kiinnostaa kuulla, kuinka yrittäjäksi tullaan, millaista on yrittäjän arki ja minkälaisia taitoja yrittäjänä tarvitaan. Yrittäjyyteen ja eri alojen yrittäjiin voi tutustua lähemmin esimerkiksi yrittäjäjärjestöjen kautta.

6. KKT-tiimi pystyyn!
KKT-tiimi on opettajista ja opiskelijoista muodostuva joukkue, joka pohtii oman lukion kansainvälisyys-, korkeakoulu- ja työelämätoiminnan laajentamista. Voitte ehdottaa tiimin perustamista lukion rehtorille. Tiimi, jossa lukiolaiset ovat mukana, on erinomainen tapa saada opiskelijoiden ääntä ja ideoita esille.

Teksti: Milla Rekola ja Toni Ahva

Young & Reckless & Expert

Moni juttu on parhaillaan murroksessa, näin myös lukion opetussuunnitelma. Lukio-opetusta rukataan vastaamaan paitsi uutta lukiolakia, myös jatkokoulutuksen ja alati kehittyvän työmaailman vaatimuksia. Uusi lukion opetussuunnitelma eli LOPS otetaan käyttöön syksyllä 2021.

Idea opetussuunnitelman vaihtumisesta herättää helposti suivaantumista ja kuumia tunteita. Uskallan kuitenkin väittää tämänkertaisen LOPS:in olevan poikkeus. LOPS2021 eroaa edeltäjistään merkittävästi, koska tällä kertaa myös lukiolaiset on osallistettu työstöön ja itsekin hommiin päässeenä koen, että perusteissa esitellyt teemat on laadittu aidosti lukiolaista ajatellen. LOPS:in käyttöönotossa on toki useita opiskelijoiden yhdenvertaisuuden sekä oppilaitosten ja opettajien resurssien kannalta kriittisiä kysymysmerkkejä, mutta työelämä- ja opiskelijalähtöisyyttä entisestään korostava LOPS on riittävillä panoksilla toteutettuna lukiokoulutuksen oikea suunta.

Päädyin LOPS-työstöön hieman sattuman kautta ja osin ilmaisen kahvin houkuttelemana, mutta duunista tuli lopulta eri muodoissa iso osa arkeani. Minulla oli työstössä kolme vastuualuetta: laadin ja esitin parin muun lukiolaisen kanssa spiikkejä nykylukiolaisten tarpeista ja toiveista, suunnittelin Kansainvälisyys, korkeakoulut ja työelämä -tiimin kanssa aihealueemme toteutusta Helsingissä ja lisäksi olin yksi kyseisen tiimin kirjoitusvastaavista.

Tiimissä oli hyvä meininki ja kannustava ilmapiiri: miitteihin oli poikkeuksetta mukavaa mennä. Vaikuttamistyö on minulle ennestään tuttua useista proggiksista, mutta LOPS-työ erosi aiemmista vaikuttamisen paikoista, koska siellä roolini lukiolaisena oli korvaamaton. Kaupungin puolelta työstöön nimenomaan toivottiin lukiolaisia ja heidän vanhempiaan. Olen tyytyväinen ja toisaalta otettu siitä, että tässä yhteydessä nuoret ymmärrettiin sidosryhmänä, eikä ainoastaan tekemisen kohteena.

Pidin LOPS-työstä, koska se oli niin helppoa: nuoren mielipide ja näkökulma itsessään oli työstön kannalta äärimmäisen tärkeä. Arvokkainta, mitä minulla oli tarjota, oli kaunistelematon kokemukseni lukio-opetuksesta ja erityisesti siitä, miten se tietyillä alueilla ei ole vastannut tarpeitani.

Opiskelen omalla ajallani taloustieteen kursseja avoimesta yliopistosta ja koin pari kuukautta sitten megavalaistuksen tajutessani, kuinka huomattavasti pystyn opinnoissani hyötymään lukiomatikasta, esimerkiksi määrätystä integraalista. LOPS:ia työstetään parhaillaan aineryhmittäin ja ellen rämpisi keskellä kiireistä abivuotta, olisin mukana matematiikan aineryhmässä. En kuitenkaan hetkeäkään epäile, etteikö työstössä edelleenkin olisi mukana lukiolaisia, jotka sanovat oikeat sanat oikeassa paikassa ja kehittävät näin lukiota palkitsevammaksi paikaksi. Uudistus voi parhaimmillaan olla merkittävä motivaattori ja yhdenvertaisuustekijä. LOPS:iin on sisäänrakennettuna lukuisia väyliä, joiden kautta lukiolaisella on mahdollisuus kokeilla siipiään, oivaltaa ja löytää omia juttuja.

Vaikuttaminen on henkisesti rikastava harrastus. Ilman LOPS-duunia olisin parhaillaan varmaan entistäkin kyynisempi ja näkisin lukiokoulutuksessa ainoastaan sen puutteet. Vastaavasti kun olen itse ollut mukana kääntämässä raiteita oikeaan suuntaan, odotan todellisuudessa aika innolla, miltä Suomen aivopääoma näyttää 10 vuotta LOPS:in käyttöönoton jälkeen. Vaikuttaminen on tehokkaimmillaan tosi konkreettista ja työn vaikutukset voi nähdä, vaikka duuni vaatiikin usein myös sitkeyttä ja pitkää pinnaa. Mistään ei kuitenkaan tavoita samalla tavalla kiksejä kuin siitä, että saa lopulta mielipiteensä läpi ja merkityksellisen tavoitteen maaliin.

Maali voi olla mitä vain: sohvat lukion aulaan, yhteinen nyrkkeilysäkki taloyhtiöön tai yrittäjyyskurssit LOPS:iin. Asian ollessa itselle tärkeä, on käsittämättömän siistiä onnistua vakuuttamaan myös muut siitä, miten ainutlaatuisesta jutusta on kyse. Ja taottuaan tämän läpi on jo päässyt voiton puolelle, koska silloin vastuu vaikuttamisesta on jaettu. Hommat on Siiri Varis Kirjoittaja on abiturientti Sibelius-lukiosta. paitsi kivempia, myös helpompia yhdessä kuin yksin. Kirjoitan kuin muka joku vaikuttamisguru, mutta huolimatta kokemuksestani olen oikeasti näistä hommista aika pihalla. Vaikuttamisessa ja sen hanskaamisessa ei toisaalta voi koskaan olla valmis. Vaikuttamisen keinot, kanavat ja kentät riippuvat tilanteesta, tavoitteesta ja kohderyhmästä. Vaikka kuinka olisi perehtynyt vaikuttaja, työssä riittää aina vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kutkuttavia haasteita ja yllätyksiä.

“Työssä riittää aina vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kutkuttavia haasteita ja yllätyksiä. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän myös sattuu, mutta se kuuluu asiaan.”

Yhden supertärkeän taidon kokemus on minulle kuitenkin opettanut, ja se on mokaaminen. Suunnilleen kaikessa, mutta etenkin vaikuttamisessa, kantapään kautta oppiminen on väylä viisauteen. Olennaisinta on yrittää aktiivisesti ja tarttua toimeen aina, kun siltä tuntuu. Mitä enemmän tekee, sitä enemmän myös sattuu, mutta se kuuluu asiaan. Asiat saa parhaiten selville kysymällä ja kokeilemalla. Niin myös vaikuttaessa.

Vaikuttaminen on mindset ja tosi koukuttava sellainen. Näin loppuun haluaisin jakaa kanssasi pari sitaattia, jotka minua ovat inspiroineet ja joihin tukeudun, jos into vaikuttamiseen meinaa hiipua. Alviina Alametsä sanoi YK-nuorten rauhanviikon seminaarissa, että paras apu maailmantuskaan on join something or start something, osallistu johonkin tai aloita jotakin. Periaate toimii ilmankin tuskaa, mielestäni siihen riittää halu tehdä jotakin näkyväksi.

Tarja Halonen on puolestaan sanonut, että elämä on liian lyhyt aloillaan olemiseen ja siksi maailma pitää pelastaa tänään, eikä huomenna. Hän mukaansa ei kuitenkaan tule kiirehtiä liikaa, jotta huomaa nauttia matkalla. Vaikuttaminen on tapa toteuttaa itseään ja löytää merkityksellisyyttä arkeen. Ja vaikuttamishommat näyttää tosi hyvältä CV:ssä, suosittelen sullekin.

Teksti: Siiri Varis. Kirjoittaja on abiturientti Sibelius-lukiosta.

Vinkkejä lukioiden työelämä- ja yrittäjyysyhteistyön vahvistamiseen

Mahdollisuuksia lukion työelämäyhteistyön toteuttamiseen on paljon. Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon erilaisia hankkeita ja pilotteja ympäri maan, joista on kertynyt hyviä kokemuksia.

Sama malli ei sovi joka lukioon. Suunnittelussa on huomioitava lukioiden erilainen opintotarjonta ja painotukset sekä alueelliset vahvuudet, kuten paikalliset yritykset ja muut yhteistyökumppanit.

Me Lukiolaisten Liitossa toivomme, että työelämä- ja yrittäjyysyhteistyötä olisi lukioissa yhä enemmän. On rikkaus, mitä enemmän mahdollisuuksia lukiolaisille pystytään tarjoamaan. Koska vaihtoehtoja on paljon, haluaisimme, että lukiot kokeilisivat rohkeasti erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön.

Olemme koonneet seuraavaksi muutamia käytössä olleita malleja, joista monet lukiolaiset ovat pitäneet. Löytyisikö näistä sopiva teidän lukioonne?

Opiskelijalähtöinen TET-jakso jokaiseen lukioon

Työelämän tutustuminen on perusopetuksesta tuttu konsepti, jota monet lukiolaiset vahvasti toivovat myös lukioon.

• TET-jaksojen pituudet vaihtelevat tällä hetkellä yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Myös lukiolaisilla on erilaisia näkemyksiä jakson pituudesta, mutta yleisimpiä toiveita ovat yhden tai kahden viikon TET-jaksot, koska yhdessä päivässä ei pääse vielä oppimaan kovin paljon.
• TET-jakso pitäisi sovittaa lukion aikatauluihin niin, että sille osallistuminen ei vie opiskelijalta mahdollisuutta osallistua opetukseen. Esimerkiksi koeviikon jälkeistä ajankohtaa on pidetty hyvänä, kun taas juuri ennen koeviikkoa TET-jakso saattaa häiritä kokeisiin valmistautumista.
• Vapaaehtoisuuden pohjalta TET-jaksoja voisi olla tarjolla myös useampi, jolloin avautuisi mahdollisuus tutustua lukion aikana useampaan työpaikkaan. Tämä olisi tärkeää etenkin niille, jotka haluaisivat tutustua useampaan eri alaan.
• Tärkeää on, että TET-paikka tukisi lukiolaisen jatko-opintosuunnitelmia. Lukiolaisen tulee saada valita paikka itsenäisesti, ja opinto-ohjaajalta tulee saada tarvittaessa apua hakemiseen.
• Lukioiden kannattaa huomioida läheisten lukioiden TET-jaksojen ajankohdat, jotta vältytään tilanteelta, jossa kaikki alueen TET-paikat ovat täynnä, kun TET-jaksot järjestetään kaikissa läheisissä lukioissa samanaikaisesti.

Työelämä- ja yrittäjyysaamukahvit
Ilmainen kahvi on monesti paras houkutin. Lukion järjestämillä aamukahveilla voidaan tehdä eri toimialoja tutuksi. Aiheena voi olla myös yrittäjyys, jolloin paikalle voidaan pyytää nuoria yrittäjiä kertomaan lukiolaisille yrittäjyyden askeleista. Monissa lukioissa on panostettu paljon siihen, että paikalliset yritykset ja lukiolaiset kohtaisivat, jotta lukiolaiset voisivat sitä kautta löytää myös kesätyöpaikan – ja ehkä tulevaisuudessa varsinaisenkin työpaikan.

RO-vartit työelämäkäyttöön
Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen ryhmänohjaustuokioissa tai -varteissa käytävät asiat monesti vähenevät. Siksi RO-hetkiin voisi lisätä esimerkiksi yrittäjyystarinoita tai miniesittelyjä eri toimialoista.

Pelillistäminen käyttöön!
Pelillistäminen on tervetullutta lukion opetukseen! Erilaisista pakohuonepeleistä on tullut todella suosittuja, ja niillä voidaan edistää tiimitaitoja ja yhteisöllisyyttä. Työelämän pakohuonepelissä voidaan ratkaista työelämään liittyviä tehtäviä, joiden avulla pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Työelämä- tai yrittäjyysteemaisen pakohuonepelin voi rakentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa, jolloin se voitaisiin jättää seuraavan vuoden opiskelijoille ratkaistavaksi ja brändätä oman lukion omaksi pakohuonepeliksi, joka tulee jokaiselle lukiolaiselle vastaan tietyssä vaiheessa opintoja.

Oppiaineiden yhteistyöstä voimaa
Uudet opetussuunnitelmat ja siirtyminen opintopisteisiin mahdollistavat yhä helpommin eri oppiaineiden sisältöjen yhdistämisen. Samoin työelämäyhteistyötä voi yhdistää opintokokonaisuuksiin kätevästi. Matematiikan ja englannin opintojaksolla voidaan mennä tutustumaan pelialan yritykseen, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opintojaksolla viestintätoimistoon tai kemian ja biologian opintojaksolla pienpanimoon.

Lukiolaisten sanomaa

“Pidän lukiostani, mutta se tuntuu välillä liikaa ylppäribootcampiltä” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta

“On hyvä, että on järjestetty edes muutamia koulutusalaesittelyjä. Opotunteja on vain pari vuodessa – ja muuten työelämään tutustuminen jää omalle ajalle.” 3. vuoden lukiolainen Pohjois-Karjalasta

“Yrittäjyyskasvatus on loistavaa, opettaja innokas ja innostava! Enemmän konkreettisia työelämämahdollisuuksia esille.” 2. vuoden lukiolainen Kymenlaaksosta

“Lukiossani ei ole puhuttu yrittäjyydestä edes opon tunneilla. Eikä oppiaineissa käsitellä tarpeeksi käytännönläheisesti yrittämistä, uraa ja työmarkkinoita.” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta

“Tykkäsin lukioni työelämäkurssista, jossa piti laatia raportti ja esitys omasta kesätyöpaikasta. Oli kiva kuunnella muiden esityksiä.” 2. vuoden lukiolainen Varsinais-Suomesta

“Lukiossa olisi kivaa, jos eri alojen ihmisiä tulisi esittelemään omaa työtänsä, ja voisi vaikka hakea tavallaan lukion kautta jopa töihin.” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta

“Lukioihin voisi sopia ihan opiskelijalähtöinen TET-jakso. TET-jakso, jonka suorittamisesta jokainen saa päättää itse, ja jonka suorituspaikan saa jokainen päättää itse. Toki ensisijaisena TET-paikkana jokin sellainen, jonne voisit kuvitella työllistyväsi itse joskus.” 1. vuoden lukiolainen Kanta-Hämeestä

“Olisi kiva, jos mahdollisimman paljon eri aloilta tultaisiin kertomaan minkälaista työtä he tekevät, koulutuksestaan yms. Koska tosi monelle lukio on se “kun ei tiedä mitä haluaa tehdä isona, niin ehtii kolme vuotta miettiä” -vaihtoehto yläasteen jälkeen.” 2. vuoden lukiolainen Keski-Suomesta

Seuraavat vinkit ovat yhteistyökumppaniltamme YES-verkostolta. Lisää lukiokoulutuksen työelämä- ja yrittäjyysmalleja löydät YES-verkoston julkaisusta “Uuden osaamisen lukio” yesverkosto.fi/materiaalit/uuden-osaamisen-lukio-kasikirja sekä osoitteesta tralla.fi/uudenosaamisenlukio.

Yes lukiotreffit
Lukiotapahtuma, jossa on inspiroiva puhuja. Tapahtuman tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen tarjoamalla esikuvia. Yhteistyötahoina tapahtumassa voi olla paikalliset yrittäjät, yrittäjäjärjestö ja kunta. Tapahtumia toteutetaan säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa tai kuukaudessa. Kesto voi vaihdella 15 minuutista yhteen koulupäivään.

“Vuoden 2017 pääpuhujana oli entinen freestyle-laskija Pekka Hyysalo, joka inspiroi opiskelijoita tarinallaan. Vuonna 2018 tapahtumassa esiintyi innostava mediapersoona Arman Alizad, jonka yrittäjyystarina vei kuulijat mennessään. Niin Hyysalo kuin Alizad antoivat nuorille motivaatiota ja rohkeutta etsiä omaa juttuaan.”

Susanna Kajander, Pieksämäen lukio

Suomi Design – ideasta tuotteeksi

Kurssi, jossa tutustuttiin suomalaisiin suunnittelijoihin sekä eettiseen tuotantoon. Kurssin alussa inspiraationa toimi asiantuntijan luento. Lisäksi käytiin vierailulla tutustumassa designin historiaan. Opiskelijat suunnittelivat viikon aikana oman tuotteen ja toteuttivat sen muotoilijan vetämässä työpajassa.
Ristiinan lukio ja Mikkelin lukio

Jakso viikossa

Opintojaksolla opiskellaan viikon ajan vain yhtä kurssia. Tällainen opintojakso mahdollistaa joustavat opetusmenetelmät sekä erilaisten vierailujen järjestämisen. Jaksolla tarjottavat kurssit on suunniteltu useiden eri oppiaineiden opettajien yhteistyönä työelämälähtöisesti.
Kiimingin lukio

Seuraavat ideat löydät Trallasta. Tralla.fi on maksuton työkalupakki, joka on suunnattu opettajille, opinto-ohjaajille ja koulutuksen järjestäjille. Tralla tarjoaa laajan valikoiman materiaaleja, menetelmiä ja työkaluja työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen helposti yhdestä paikasta. Sinne voit tallentaa myös oman lukionne mallin.

Video-cv

• Mistä on kyse? Video-CV on nykyaikainen tapa tuoda esiin omaa persoonaa ja erottautua työnhaussa. Video-CV -työskentely kehittää opiskelijan työnhakutaitoja ja vahvistaa omien vahvuuksien tunnistamista ja esiin tuomista.
• Tavoitteet: Opiskelija erottautuu työnhaussa positiivisesti, jolloin hänen työelämään siirtyminen helpottuu. Tämä auttaa myös löytämään oman alan, kun opiskelija joutuu tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja sanoittamaan niitä. Video-CV:n tekeminen lisää myös rohkeutta esiintymiseen.
• Toteutus: Kolme oppituntia (3 x 75 min) ja itsenäistä työskentelyä. Riihimäen lukiossa Video-CV- työskentelyä on toteutettu ykkösten toimintapajana osana yrittäjän viikkoa.Mallia on kehitetty Kolmas tulevaisuus -hankkeessa.
  Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/video-cv-kolmas-tulevaisuus/

Yrittäjän viikko

• Mistä on kyse? Yrittäjän viikon sisällöt mahdollistavat yrittäjien ja mahdollisten tulevien työntekijöiden kohtaamiset. Yrittäjän viikko on teemaviikko, jonka aikana eri vuosikurssin opiskelijoille järjestetään omaa ohjelmaa.
• Tavoitteet: Opiskelija laajentaa käsitystään työelämästä ja erityisesti yrittäjyyden mahdollisuuksista tulevaisuuden työnä. Aktiviteetit edistävät opiskelijoiden työelämätaitoja ja yrittäjämäistä asennetta sekä kehittävät opiskelijoiden valmiutta tunnistaa ja sanoittaa vahvuuksiaan. Samalla lukio verkostoituu paikallisesti ja löytää yhteistyökumppaneita.
• Toteutus: Teemaviikko järjestetään koululla ja mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailuja yrityksiin. Tapahtumaviikko voidaan järjestää syyskuussa lähellä Yrittäjän päivää (5.9.). Työelämäasioista kiinnostuneet opettajat muodostavat ryhmän, joka järjestää tapahtuman. Vastuun voi myös jakaa niin, että vuosikursseittain ohjelmaan osallistuvat opettajat muodostavat ryhmiä, jotka hoitavat yhden teemaviikon päivän.
  Mallia on kehitetty Kolmas tulevaisuus -hankkeessa.
  Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/yrittajanviikko-kolmas-tulevaisuus/

Yritys hyvä

• Mistä on kyse? Yritys Hyvä on kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään ja pohtimaan, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys merkitsevät.
• Tavoitteet: Yritys Hyvä -kilpailun ydin on yrittäjyyden käsittely nuorelle mielekkäällä tavalla. Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin.
• Toteutus: Kilpailutehtäviin voi keskittyä tunnin, pari tai vaikkapa koko lukukauden. Osallistumistapoja on lukuisia: musavideon tekoa, ainekirjoitusta, yrittäjyysprojektin tai vaikuttamistyön toteuttamista, pitchausta, vlogaamista tai sarjakuvan piirtämistä sekä paljon muuta. Tehtävistä löytyy erilaisille osaajille mielekästä tekemistä yksin tai yhdessä ryhmän kanssa.
• Milloin: Kilpailuaika vuosittain 5.9–1.3. Kaikki kilpailuun lähetettyjen töiden tekijät ohjaajineen palkitaan tuotepalkinnolla. Voittajatyöt palkitaan rahapalkinnoin 100–1000 €. Rahastipendejä jaetaan yli 10 000 € arvosta.

  Kilpailun järjestää Kehittämiskeskus Opinkirjo.
  Lisätietoja: https://yrityshyva.fi/