Suomen Lukiolaisten Liitto antoi oman lausuntonsa Opetushallituksen valmistelemista oppilaitosten mallijärjestyssäännöistä. Järjestyssääntöjen yhtenäistäminen on lähtökohtaisesti perusteltua, mutta SLL näkee, ettei yksi malli sovi kaikille koulutusasteille. Järjestyssääntöjen laatimista koskevissa ohjeissa onkin tehtävä selkeä ero toisen asteen ja perusasteen välille.

SLL kiinnittää huomiota myös siihen, että opiskelijoiden tulee todella päästä vaikuttamaan järjestyssääntöjen laatimiseen sekä niiden päivittämiseen. Yhtä lailla tärkeää on lisäksi se, että opiskelijoille käy selväksi, mitkä järjestyssääntöihin kirjatuista asioista todella ovat velvoittavia sääntöjä ja mitkä suosituksia.

Erittäin positiivista on SLL:n mielestä se, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on nostettu ohjeellisten järjestyssääntöjen osaksi. Samoin järjestyssäännöistä tiedottaminen on huomioitu ohjeessa ilahduttavan hyvin.

Alla lausunto kokonaisuudessaan:

LAUSUNTO

Opetushallitukselle

Asia: Ohje järjestyssääntöjen laatimisesta (OPH 4/400/2015)

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä oppilaitoksille suunnatusta ohjeellisesta järjestyssääntömallista. Lausunnossaan SLL haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

SLL suhtautuu lähtökohtaisesti positiivisesti pyrkimykseen yhtenäistää oppilaitosten järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjen tulee toki huomioida paikallisten olosuhteiden ja oppilaitosten erilaisuus, mutta nykyisellään vaihtelu sääntöjen sisällöissä ja kattavuudessa on varsin suurta. Siksi Opetushallituksen antamaa ohjeistusta voidaan pitää perusteltuna.

Ohjeistuksen hyödynnettävyyttä heikentää kuitenkin se, että ohjeissa ja niiden sisältämässä esimerkkilistauksessa painotetaan vahvasti perusastetta. SLL:ää mietityttääkin, ovatko ohjeet kaikilta osin sovellettavissa toiselle asteelle, jossa opiskelu ja oppilaitoksen arki on luonteeltaan hyvin erilaista. Myös vastuuseen ja vapauteen liittyvät kysymykset eroavat selvästi, kun kyseessä ovat 7-vuotiaat tai täysi-ikäisyyttä lähestyvät ja täysi-ikäiset nuoret. Siksi ei ole toivottavaa, että ohje muokkaa esimerkiksi lukioissa laadittuja järjestyssääntöjä liiaksi perusasteen kaltaisiksi.

Järjestyssääntöohjeessa toki mainitaan, että oppilaitosten väliset erot voidaan huomioida ja esimerkkiluetteloa voidaan käyttää soveltuvin osin toisella asteella. SLL kuitenkin näkee, että oppilaitosmuotojen erilaisuus tulisi ottaa ohjeistuksessa vahvemmin huomioon. Sen sijaan, että säännöt voivat olla perusasteen alaluokilla ja toisella asteella erilaisia, ohjeessa tulisi todeta, että niiden pitää olla erilaisia. SLL pitää myös tärkeänä, että ohjeeseen sisällytetään erilliset toiselle asteelle tarkoitetut mallisäännöt. Jos tämä ei ole mahdollista, järjestyssääntöteemojen esimerkkilistauksessa tulee vähintäänkin tehdä erottelua siitä, mitkä säännöt ovat sovellettavissa toiselle asteelle ja mitkä eivät. Esimerkiksi hyvään käytökseen liittyvät tervehtiminen, asiallinen pukeutuminen ja hyvät ruokailutavat ovat toki tärkeitä lukiossakin, mutta järjestyssääntöihin kirjattuina ne kuulostavat lukiolaisen korvaan naiivilta. Samoin maininta omista tavaroista huolehtimisesta on lukiolaiselle itsestään selvää. Selkeä ero tulisi tehdä myös koulun alueelta poistumisen suhteen, jonka kieltäminen ei SLL:n näkemyksen mukaan ole toisella asteella mahdollista.

Jotta ohjeistus palvelisi paremmin toisen asteen oppilaitoksia, siinä tulisi myös huomioida se, että toisella asteella opiskelee sekä ala- että täysi-ikäisiä opiskelijoita. Muiden perusastetta ja toista astetta koskevien erojen lisäksi järjestyssääntöjen esimerkkiluettelossa olisi hyvä todeta, että ala- ja täysi-ikäiset opiskelijat ovat erilaisessa asemassa esimerkiksi poissaolojen selvittämisen ja tupakkatuotteiden hallussapidon suhteen. Luonnollisesti myös täysi-ikäisten opiskelijoiden vastuu opinnoistaan ja käyttäytymisestään on alaikäisiä tovereitaan suurempi.

Ohjeistuksen kirjaus, jonka mukaan opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua järjestyssääntöjen laatimiseen, on SLL:n näkökulmasta erittäin tärkeä. Opiskelijoiden onkin päästävä todella mukaan sääntöjen valmisteluun pelkän kuulemisen sijaan. Tämän varmistamiseksi SLL toivoo, että ohjeessa todetaan vielä astetta voimakkaammin, että opiskelijoiden kädenjäljen tulee näkyä lopullisissa järjestyssäännöissä. Kyse on koko kouluyhteisön yhteisestä sopimuksesta, ja opiskelijoiden sitoutuminen sääntöihin riippuu paljolti siitä, kuinka omakseen he ne kokevat.

SLL:n mielestä oppilaitosta ohjeistetaan ilahduttavan hyvin tiedottamaan järjestyssäännöistä opiskelijoille, huoltajille ja koulun henkilökunnalle. Näin yhteiset pelisäännöt todella tulevat yhteisiksi. Päivittämistarpeen arvioinnista järjestyssääntöohjeistuksessa todetaan, että siinä “on hyvä kuunnella opiskelijoiden ja henkilökunnan mielipidettä”. SLL kuitenkin näkee, että tämän varovaisen kirjauksen sijaan oppilaitoksia tulisi ohjeistaa luomaan selkeä toimintamalli siihen, miten opiskelijat sekä henkilökunta voivat tuoda näkemyksensä sääntöjen toimivuudesta esiin. Esimerkkiluettelossa mainittuihin seurantatapoihin olisikin hyvä kirjata, miten opiskelija tai henkilökunnan jäsen voi vaikuttaa järjestyssääntöjen tarkistamiseen.

SLL pitää todella positiivisena sitä, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo on nostettu mukaan ohjeelliseen järjestyssääntömalliin. Tämä tukee osaltaan koko oppilaitoksen toimintakulttuuria. Järjestyssääntöjen sekä niiden läpi käymisen kautta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen myös konkretisoituu ja tulee lähemmäksi jokaista oppilaitosyhteisön jäsentä.

Järjestyssääntöjen ja oppilaitoksen toimintaan liittyvien suositusten ero on SLL:n näkemyksen mukaan tuotava ohjeessa vielä nykyistä selvemmin esiin. Ei-velvoittavat suositukset tulisi ohjeistaa kirjaamaan järjestyssäännöissä omaan erilliseen kohtaansa, ja niiden yhteydessä tulisi mainita suoraan se, ettei kyse ole velvoittavista säännöistä. Ohjeen nykyinen muotoilu sääntöjen kirjoittamisesta niin, “etteivät oppilaat ymmärrä suosituksia ehdottomiksi määräyksiksi” jää SLL:n mielestä liian tulkinnanvaraiseksi.

Muita huomioita järjestyssääntöjen esimerkkiluettelosta

• Yleisiä velvollisuuksia käsittelevään kohtaan opiskelijan velvollisuuksien vastinpariksi tulisi lisätä myös kunnallisen viranhaltijan tai muulla tavoin määräytyvät koulun henkilökunnan edustajan velvollisuudet. SLL näkee tämän vahvistavan ajatusta siitä, että säännöt ovat koko oppilaitoksen yhteiset. Velvollisuuksien lisäksi järjestyssäännöissä olisi hyvä olla viittaus siihen, miten opiskelija voi tutustua myös oikeuksiinsa, jotka jäävät usein vieraiksi.

• Esineiden ja aineiden haltuunottoa koskien ohjeistuksessa on SLL:n mielestä tarkennettava, että toisella asteella muita kuin laissa kiellettyjä, turvallisuutta vaarantavia tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuvia esineitä tai aineita ei voida ottaa haltuun. Erottelu on tärkeä tehdä, sillä perusasteella haltuunotto-oikeuden piiriin kuuluvat myös opetusta ja oppimista häiritsevät esineet. Nykyisessä muotoilussa epäselväksi jää myös se, mihin “kyseiset esineet” viittaavat. Lisäksi tavaroiden tarkastamisen yhteydessä on mainittava, että näin voidaan menetellä vain silloin, kun kiellettyjen tai vaarallisten esineiden tai aineiden hallussapito on ilmeistä. Nyt ohjeet ovat tämän suhteen suorastaan harhaanjohtavat.

• SLL:n näkökulmasta matkapuhelinten päällä tai esillä pitämisen kieltäminen oppitunneilla on liian vahva toimenpide. Mobiililaitteet ovat tulleet osaksi arkipäivää, ja täyskieltojen sijaan niille tulisi löytää luontevaa käyttöä myös oppilaitosympäristössä. Järjestyssäännöissä oppilaitoksia tulisikin sen sijaan ohjeistaa kieltämään vain opiskelua ja opetusta häiritsevä matkapuhelimen käyttö. Myös tässä eron tekeminen perusasteen ja toisen asteen välille on perusteltua.

• SLL ehdottaa lisäksi, että esimerkkiluetteloon lisätään aiheeksi oppilaitoksen poissaolokäytännöt. Opiskelijan kannalta on varsin tärkeää, että järjestyssäännöistä käy selkeästi ilmi, mitä poissaolojen ilmoittamisesta ja selvittämisestä on koulussa sovittu. Poissaolojen arviointia tulee toki voida tehdä tapauskohtaisesti, mutta yleiset periaatteet esimerkiksi siitä, keneltä poissaololupaa kussakin tapauksessa anotaan, on hyvä olla kirjattuna sääntöihin. Oppilaitoksia on myös syytä ohjata pohtimaan yhdessä opiskelijoiden kanssa, miten poissaoloista ei muodostu opiskelijoille kohtuuttomia seurauksia esimerkiksi kurssin keskeytymisen ja uudelleen suorittamisen muodossa.

• Oppilaitoksia olisi hyvä ohjeistaa kirjaamaan järjestyssääntöihin myös koulun tilojen käyttöön liittyvät pelisäännöt. Kun tästä on yhdessä opiskelijoiden kanssa sovittu, tilojen käyttö voi tuoda paljon lisäarvoa koulun arkeen ja tapahtua yhtä aikaa turvallisesti sekä asiallisesti.

Suomen Lukiolaisten Liitto

Helsingissä 30.12.2015

Tatu Koivisto               Anna Munsterhjelm

Puheenjohtaja               Pääsihteeri

Lisätietoja:

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Otso Salvi, 045 129 6795, otso.salvi@lukio.fi