Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta osallistua sivistysvaliokunnan julkiseen kuulemiseen lukiouudistuksesta.

Teknologinen kehitys ei poista tarvetta ihmisyyden ymmärtämiselle; humanismin ja tekoälyn välillä ei tarvitse tehdä valintaa. Sen sijaan lukiokoulutuksessa ja yhteiskunnassa valinta tehdään edistyksen ja taantumuksen välillä. Kehittyvä lukiokoulutus tarkoittaa muun muassa digitalisaation ja oppiainerajat ylittävän koulutuksen edistämistä sekä sisäisen motivaation ja yhteisöllisyyden vahvistamista.

Lukiokoulutuksen digitalisaatio

Digitalisaatio näyttäytyy tämän päivän lukiolaiselle ennen kaikkea muutoksena totuttuun. Muutos voi olla innostavaa, mutta myös erittäin stressaavaa. Koulutuksessa voidaan kehittää myös taitoja käsitellä muutosta: kuitenkin vain 45 % lukiolaisista katsoo koulutuksen antavan valmiuksia epävarmuuden sietämiseen ja vain 33 % arvioi koulutuksen kehittävän riskinottokykyä.

Opettajien asenteella ja osaamisella sekä koulutuksen järjestäjän resursseilla on merkittävä vaikutus siihen, miten digitalisaatioon suhtaudutaan. Digitaalinen opetusosaaminen on oltava osa jokaisen opettajan ammattitaitoa, ja täydennyskoulutukseen on varattava riittävät resurssit.

Oppiainerajat ylittävä koulutus

Lukiokoulutuksen kehittämisessä on usein törmätty oppiaineiden vastakkainasetteluun. Tästä on aika päästä eteenpäin. SLL kannattaa lukiouudistuksessa esitettyjä opintopisteitä, jotka mahdollistavat joustavamman opintojaksojen muodostamisen.

SLL olisi tämän lisäksi valmis joustavoittamaan lukion nykyistä tuntijakoa. On luovuttava ajatuksesta, jossa yleissivistys on yksittäisten oppiaineiden yksittäisten kurssien sisältöjä ja tavoitteita. Pikemminkin yleissivistys on kyky hahmottaa ja selittää maailmaa eri tieteenalojen kautta. Oppiainerajat ylittävä opetus tukee myös tämän laajemman ymmärryksen kehittymistä.

Sisäinen motivaatio

PISA-tutkimuksessa suomalaisten oppilaiden suoritusmotivaatio on havaittu vertailumaiden alhaisimmaksi. Vaikka tulokset ovat olleet tästäkin huolimatta erinomaiset, korkealla suoritusmotivaatiolla on yhteys kokeessa menestymiseen. Koulutuksen kehittämisellä on tuettava suomalaisnuorten mahdollisuuksia saavuttaa täysi potentiaalinsa. Motivaatioon voidaan vaikuttaa sekä toimintakulttuuria että koulutuksen rakenteita kehittämällä.

Motivaatiota vahvistaa kokemus opiskeltavan asian mielekkyydestä. Rakenteellisesti tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä lukion valinnaisuutta esimerkiksi oppiaineryhmien sisällä. Pedagogisesti on olennaista tehdä näkyväksi, miten opiskeltava asia kytkeytyy arkielämään esimerkiksi hyödyntämällä opetuksessa ajankohtaisia ilmiöitä.

Myös osallisuus parantaa kouluyhteisöön kiinnittymistä, kouluviihtyvyyttä, opiskelumotivaatiota ja työrauhaa sekä myös sitouttaa opiskelijat yhteisesti sovittuihin käytäntöihin. Tällä hetkellä osallisuus erilaisten suunnitelmien ja sääntöjen laatimisessa ei toteudu riittävästi. SLL pitää lakiesityksen osallisuutta koskevia kirjauksia parannuksina nykytilaan. Koulutuksen järjestäjien on otettava lukiolaisten osallistaminen osaksi lukioarkea ja normaaleja päätöksentekoprosesseja. SLL on esittänyt paikallisten osallisuuskäytänteiden rinnalle valtakunnallista opiskelijapalautejärjestelmää.

Kuormittuneisuus

Joka kolmas lukiolainen tuntee hukkuvansa koulutyöhön vähintään muutaman kerran viikossa. Samoin joka kolmas lukiolainen kokee, että opettajat odottavat liikaa. Opiskelijoille on jäätävä aikaa myös opintojen ulkopuolisille asioille, kuten ystäville ja harrastuksille, jotka tukevat opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia ja lisäävät opiskeluintoa. Lukiossa opintojen mitoitus määritellään vain lähiopetuksen määränä. SLL katsoo, että lukiossa on määriteltävä mitoitus myös opiskelijan itsenäiselle työskentelylle ottamalla käyttöön ECTS-opintopisteet. Kuormittuneisuuteen tulee puuttua myös tarkastelemalla opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen sisältöjen ja tavoitteiden laajuutta.

Lukiolakiesityksessä on vahvistettu opiskelijan oikeutta henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sekä erityisopetukseen. Lisäksi ylioppilastutkinnon kokeiden uusimisrajoituksia esitetään poistettavaksi. SLL katsoo näillä olevan merkittävä vaikutus opiskelijoiden kuormittuneisuuden kokemuksen helpottamiseen.

On koko lukioyhteisön tehtävä tunnistaa hyvinvointiin liittyviä ongelmia ja tukea jaksamista. Lukioissa on oltava välittävä ilmapiiri, jossa jokainen tuntee olonsa turvalliseksi. Myös vertaistuelle on luotava rakenteet jokaisessa oppilaitoksessa. Tästä syystä SLL on esittänyt tutortoiminnan kirjaamista lakiin.

Ennaltaehkäisevän, varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisen otteen kehittäminen lukioiden opiskeluhuollossa on laajasti tunnistettu kehittämiskohde. Kehittämiskohteet on huomioitava opetussuunnitelmatyössä ja opetushenkilökunnan roolia yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa ja toteutuksessa on vahvistettava.

Lisätietoja:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Anni Koivisto, anni.koivisto@lukio.fi, 040 415 5969

Taloudellinen tiedostustoimisto: Kun koulu loppuu 2018

PISA-tutkimus: Suomalaisnuoret tyytyväisiä elämäänsä

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi 2018

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus: Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi 2018

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kouluterveyskysely 2017