Lukiolaiset ja SAKKI: Matematiikan osaamisen vahvistaminen koko koulutusjärjestelmän asia

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkisti tänään 14.3. tulokset matematiikan osaamisen arvioinnista, jossa seurattiin samoja opiskelijoita vuosina  2005-2015. Arvioinnin mukaan matematiikan osaaminen eriytyy jo varhaisina kouluvuosina, mutta erityisen selkeää osaamistason vaihtelu oli peruskoulun yläluokista eteenpäin toisen asteen koulutuksen loppuun. Lukiossa 13 % opiskelijoista ei kirjoita matematiikkaa. Heidän osaamisensa ei keskimäärin lisäänny lukioaikana, vaan pysyy 9. luokalla saavutetulla tasolla. Ammatillisessa koulutuksessa tietyillä aloilla osaaminen jopa taantuu.

Suomen Lukiolaisten Liitto ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto pitävät tilannetta hälyttävänä.

“Lukion osalta esitetään matematiikan pakollisuutta ylioppilaskirjoituksissa. Ratkaisu on luvattoman helppo tilanteessa, jossa jo nyt lukiolaiset istuvat vähintään kuudella pakollisella matematiikan kurssilla – oppimatta mitään. Matematiikan kirjoittavat ne, jotka ovat kiinnostuneita siitä tai kokevat sen hyödylliseksi, joten ei ihmekään, että heidän osaamisensa on vahvempaa. Säädöksillä ei voi pakottaa innostumaan matematiikasta. Kyse on pedagogiikasta”, Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Ammatillisessa koulutuksessa erot ovat isot eri tutkintojen opiskelijoiden välillä: joissakin tutkinnoissa matematiikan taidot kehittyvät, joissakin taidot taantuvat jopa perusopetuksen 3. luokan tasolle. Matemaattinen osaaminen ei ole ammatillisessa koulutuksessa juurikaan parantunut verrattuna vuoteen 1998, jolloin edellinen kansallinen arviointi suoritettiin. Raportista käy ilmi, että puutteet matemaattisissa perustaidoissa vaikeuttavat nyky-yhteiskunnassa toimimista ja ammattiin opiskelevien jatko-opintoihin siirtymistä.

“On hälyttävää, että maailman parhaaksi kutsutusta koulutusjärjestelmästä valmistuu nuoria, joilla ei ole riittävästi matemaattisia taitoja selviytyä kaupan kassalla. Nyt kun ammatillisessa koulutuksessa on käynnissä historiallisen suuri reformi, on pidettävä huoli siitä, että kaikille opiskelijoille turvataan sellainen osaamisen taso, jolla pärjää niin arjessa, työelämässä kuin jatko-opinnoissa. Koulutukseen kohdistuvat säästöt iskevät pahiten juuri niihin opiskelijoihin, joilla on kaikista vakavimmat puutteet perustaidoissa”, toteaa SAKKIn liittohallituksen jäsen Riku Korkee.

Aiempien tutkimusten mukaan jopa 47 prosenttia 12-vuotiaista suhtautuu kyynisesti kouluun. Kyyninen asenne heijastuu myös osaamiseen, kun koulua ei koeta mielekkääksi tai merkitykselliseksi. Myös matematiikan osaamisen pohja rakennetaan varhais- ja perusopetuksessa. Siksi nyt on panostettava erityisesti kouluviihtyvyyteen ja varhaiseen tukeen – muuten toimenpiteet toiselle asteelle jäävät pelkäksi kaunisteluksi.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Pietu Heiskanen

Suomen Lukiolaisten Liitto

[email protected]

050 439 4498

 

Koulutuspoliittinen asiantuntija Antti Seitamaa

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry

[email protected]

040 199 0720