Työelämäyhteistyön tilannekuva

Lukioiden työelämäyhteistyö – missä nyt mennään?

Lukiolain uudistuksessa päätettiin edistää lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä. Jatkossa opetus on lukiolain mukaan järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.¹

Työelämäyhteistyön laajuus ja monimuotoisuus vaihtelee lukioiden välillä. Yhteistyö työelämän kanssa ei myöskään monille ole mitenkään uutta, vaan useissa lukioissa on jo ollut pitkään toimivia malleja.

Yleisenä kuitenkin haasteena on, että työelämäkäytännöt eivät ole vakiintuneet.

Tämä havaittiin myös vuonna 2020 julkaistussa Valtioneuvoston TEAS-hankkeen ”Siirtymät sujuviksi – Lukioiden korkeakoulu ja työelämäyhteistyö (SISU)” -selvityksessä.² Selvitys perustui lukioiden rehtoreille tehtyyn kyselytutkimukseen sekä neljässä lukiossa tehtyyn tapaustutkimukseen.

Rehtorikyselystä kävi ilmi, että monissa lukioissa työelämäyhteistyö on monimuotoista, mutta osassa lukioista toiminta ei kuitenkaan ole vakiintunutta. Tämä koski erityisesti pieniä lukioita, kun taas suurissa lukioissa yhteistyötä on enemmän ja se on säännöllisempää.

Selvityksen päätelmistä käy ilmi selvä haaste: “Vaikka yhteistyö on suhteellisen laajaa ja monimuotoista, se on toisaalta jossain määrin epäsystemaattista ja koordinoimatonta, ja se perustuu pitkälti yksittäisten toimijoiden ja oppilaitosten välisiin kontakteihin.”

Koordinaation puute on keskeinen ongelma, joka on tullut ilmi myös Lukiolaisten Liiton työelämähankkeen sidosryhmäkeskusteluissa. Valtakunnallista koordinaatiota ja käytäntöjen levittämistä toivotaan kentällä selvästi enemmän, jolloin voitaisiin lisätä työelämäyhteistyön systemaattisuutta ja pysyvyyttä pitkällä aikavälillä.

Yksittäisiin kontakteihin ja toimijoihin perustuvan työelämäyhteistyön koetaan haastavan jatkuvuutta. Jos lukion henkilöstö tai tavanomainen yhteistyökumppani vaihtuu, tämä voi hetkellisesti heikentää lukion työelämäyhteistyötä.

Siksi työelämäyhteistyö pitäisi integroida vahvasti lukio-opintoihin. Näin voidaan estää työelämäyhteistyön irrallisuutta ja ajautumista toiminnan kategoriaan, jota edistetään vain jos ehditään.

Haasteena on myös resurssit, jotka ovat lukioissa hyvin tiukilla. Työelämäyhteistyö voidaan kokea ylimääräiseksi taakaksi, jota on suoritettava perinteisen aineopetuksen ja ohjauksen ohella. Tällöin siihen laitettavat resurssit voivat olla niukat, mikä on ymmärrettävää myös yleisen rahoitustilanteen valossa: lukiokoulutukseen kohdistuneiden säästöjen jälkeen rahoitusvajetta on peräti 100 miljoonaa euroa.

Huomio erityisesti vähän työelämäyhteistyötä tekeviin ja toimivat käytännöt laajasti jakoon

Koska työelämäyhteistyö on vahvasti koulusidonnaista, myös työelämäyhteistyön puutteet ovat paikallisia. Siksi tukea tarvittaisiin erityisesti niille lukioille, joissa on vain vähän työelämätoimintaa.

Samalla on kiinnitettävä huomioita niihin oppiaineisiin, joissa on tehty vain vähän työelämäyhteistyötä. Monessa lukiossa työelämäyhteistyö näyttää kohdistuvan erityisesti yhteen tai muutamaan oppiaineeseen, erityisesti yhteiskuntaoppiin. Olisi siis tärkeää saada koko oppiaineiden kirjo mukaan. Eikä pelkästään eri oppiaineet, vaan kaikki opettajat ja mahdollisuuksien mukaan huoltajatkin, joilla kaikilla on varmasti paljon kokemuksia ja ajatuksia työelämään liittyen.

Ideat voidaan laittaa kiertoon nykyisin hyvin helpostikin digitaalisten alustojen avulla. Paljon  ideoita työelämäyhteistyöhön löytyy esimerkiksi Trallasta (tralla.fi), joka on verkkoalusta erilaisille paikallisille käytännöille ja malleille. Pyrkimyksenä on saada paikalliset onnistumiset jakoon laajemmalle yleisölle.

Lukiolaisten osallistumisen lisääminen

Lukiolaisten osallistuminen työelämäyhteistyöhön koettiin selvityksessä keskimäärin melko vähäiseksi. Tämä näkyi niin rehtorikyselyssä kuin tapaustutkimuksissa. Toisaalta Lukiolaisten Liiton kyselytutkimuksen perusteella esimerkiksi yli 70 prosenttia lukiolaisista olisi kiinnostunut osallistumaan lukiossa TET-jaksolle, mutta omassa lukiossa ei tarjota sellaista.

Ristiriitaa lukiolaisten suuren kiinnostuksen mutta vähäisen osallistumisen välillä selittää ainakin kaksi asiaa. Ensinnäkin monet lukiolaiset eivät tunne kovinkaan hyvin lukionsa työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä. Tämä havaittiin Lukiolaisbarometrissä.³ Kun kysyttiin, tarjoaako oma lukio erilaisia työelämäyhteistyön muotoja, yleisin vastaus oli “en tiedä”. Kyse voi siis osin olla viestinnästä: vaikka mahdollisuuksia olisi, niistä ei tiedetä. On siis syytä pohtia, miten saisimme tiedon lukion työelämäyhteistyöstä tavoittamaan lukiolaiset.

Toiseksi lukiolaisille tarjottavat työelämäyhteistyön muodot ovat monessa lukiossa vielä hyvin suppeat. Opetussuunnitelmatyö on ollut käynnissä, joten lukioissa tulevaisuuden suunnitelmat ovat edelleen kesken. Nyt on siis hyvä hetki pohtia, miten lukio voisi tehdä laajemmin työelämäyhteistyötä. Ja juuri siksi tämäkin opas on olemassa: tarjoamassa vinkkejä työelämäyhteistyön laajentamiseen.

Vinkki jokaiseen lukioon: KKT-tiimi pystyyn!

Yksi erinomainen tapa edistää lukioiden työelämäyhteistyötä on KKT-tiimi. Tiimi on opettajista ja opiskelijoista muodostuva joukkue, joka pohtii oman lukion kansainvälisyys-, korkeakoulu- ja työelämätoiminnan laajentamista. Eri lukioiden KKT-tiimit voivat myös luoda alueellisen KKT-verkoston, jonka avulla saadaan käytännöt parhaiten leviämään.

Lopuksi on syytä muistaa, että pitkien etäisyyksien maassa työelämäyhteistyön laajentaminen ei ole aina helppoa, vaikka siihen halua olisikin. Viimeistään koronakriisi on aiheuttanut digiloikan, jossa monenlaista opetusta on siirretty verkkoon. Tämä on mahdollisuus myös etätyöelämäyhteistyön rakentamiseen. Ja verkossa myös monen työelämä muutenkin sijaitsee. Parhaillaan luodaan paljon esimerkiksi erilaisia etätyöelämämahdollisuuksia – joita myös tähän oppaaseen on koottu.

1 Lukiolaki 714/2018

² Ahola, S., Aittola, H., Salminen, T. & Spoof, J. (2020). Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:3.

³ Lukiolaisbarometri. (2019). Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/

Teksti:
Toni Ahva

Lukiolaisten fiilikset työelämästä: Tietopaketti lukioiden työelämä yhteistyöstä – näin lukiolaiset ajattelevat työelämästä ja yrittäjyydestä

Suomen Lukiolaisten Liitto kartoitti lukiolaisten mielipiteitä työelämästä ja yrittäjyydestä kyselyllä, johon vastasi syyskuussa 2020 yli 450 lukiolaista ympäri Suomen. Lisäksi lukiolaisten ajatuksia työelämästä ja jatko-opinnoista kartoitettiin vuoden 2019 Lukiolaisbarometrissä, jota olivat toteuttamassa Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, opetus- ja kulttuuriministeriö, Akava ja Suomen Lukiolaisten Liitto.

TET-jakso peruskoulussa tuttu, lukiossa tuntematon

Työelämään tutustumisen (TET) -jakso on varsin tuttu jokaiselle peruskoulun käyneelle. TET-jakso kuuluu perusopetuksen opetussuunnitelmaan, joten siksi sen suorittaa käytännössä jokainen.

Sen sijaan lukiossa TET-jaksot ovat harvinaisia. Opiskelijoista ainoastaan harva (3 %) on päässyt suorittamaan TET-jakson lukiossa.

Kyselystä voidaan havaita kuitenkin huomattavaa kiinnostusta lukion TET-jaksoa kohtaan. 71 prosenttia lukiolaisista olisi kiinnostunut osallistumaan TET-jaksolle.

Kiinnostusta on paljon, mutta mahdollisuuksia vähemmän. TET-jakson suorittaminen ei nimittäin ole mahdollista monessa lukiossa.

Ainoastaan 13 prosenttia lukiolaisista vastasi, että omassa lukiossa on mahdollista suorittaa TET-jakso. Kolmannes lukiolaisista ei tiedä, tarjoaako oma lukio tällaista mahdollisuutta.

Oletko osallistunut TET-jaksolle peruskoulussa

• Kyllä 99 %
• En 1 %

Oletko osallistunut TET-jaksolle lukiossa?

• Kyllä 3 %
• En ole, mutta olisin kiinnostunut osallistumaan 71 %
• En ole, enkä haluaisi osallistua 18 %
• En osaa sanoa 8 %

Vahva toive: enemmän työelämään tutustumista lukioon

Kysyttäessä lukiolaisten kantaa työelämäyhteistyöhön, kannat olivat hyvin myönteisiä. Peräti neljä viidestä (81 %) lukiolaisesta haluaa lukioihin enemmän mahdollisuuksia tutustua työelämään.

Samoin laajasti toivottiin mahdollisuutta vapaaehtoiseen TET-jaksoon. Mahdollisuuden tarjoamista kannatti yli kaksi kolmasosaa lukiolaisista (72 %).

Tarjoaako oma lukiosi mahdollisuutta suorittaa TET-jaksoa?

• Kyllä 13 %
• En tiedä 32 %
• Ei 55 %

Yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia

Tiedustelimme, mikä on lukiolaisten oma suhde yrittäjyyteen. Vastauksista havaitaan, että yrittäjyys kiinnostaa lukiolaisia laajasti.

Yrittäjyyttä ensisijaisena uravaihtoehtona pitää 17 prosenttia lukiolaisista. Myös Lukiolaisbarometrissa hieman alle viidennes lukiolaisista (18 %) kertoi haluavansa yrittäjäksi.

Sen lisäksi peräti neljä viidestä lukiolaisesta (80 %) voisi harkita ryhtyvänsä yrittäjäksi. Ainoastaan 3 prosenttia lukiolaisista ei ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteessa.

Vuonna 2011 Suomen Lukiolaisten Liiton tutkimuksessa Menestyksen pelinrakentajat tarkasteltiin samaa kysymystä. Luvut ovat pysyneet noin kymmenessä vuodessa lähes samoina.

Lisäksi kysyimme lukiolaisilta, näkevätkö he tarpeen lisätä yrittäjyyskasvatuksen määrää lukioissa. Noin puolet (47 %) toivoi lisää yrittäjyyskasvatusta lukioihin.

2011

• Yrittäjyys on ensisijainen uravaihtoehtoni 19 %
• Voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi 77 %
• En ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteissa 4 %

2020

• Yrittäjyys on ensisijainen uravaihtoehtoni 17 %
• Voisin harkita ryhtyväni yrittäjäksi 80 %
• En ryhtyisi yrittäjäksi missään olosuhteissa 3 %

Lukiolaisilta kriittisiä arvosanoja omalle lukiolle

Pyysimme lukiolaisia antamaan omalle lukiolleen kouluarvosanan asteikolla 4-10 työelämäyhteistyöhön liittyen.

Ensimmäisenä lukiolaiset saivat arvostella, miten oma lukio on onnistunut kertomaan työelämästä ja uravalinnoista. Selvästi eniten annettiin arvosanoja 7 ja 8, ja keskiarvoksi muodostui 7+.

Toisena kysyttiin, miten oma lukio on onnistunut kertomaan yrittäjyydestä. Tähän kysymykseen arvosanat olivat kriittisempiä ja jakautuivat enemmän. Eniten lukiot saivat arvosanoja 6 ja 7, keskiarvona 6+.

Työelämäyhteistyön nykytila

Myös Lukiolaisbarometrissä kartoitettiin lukioiden työelämäyhteistyön nykytilaa. Sen perusteella eniten lukioissa järjestetään korkeakouluvierailuja ja -tapahtumia. Lisäksi noin kolmasosalla lukiolaisista on mahdollisuus erilaisiin työelämäprojekteihin tai -vierailuihin. Muut vaihtoehdot ovat selvästi harvinaisempia.

Huomattavaa – ja huolestuttavaa – on “en tiedä” -vastauksien suuri määrä. Monissa kysymyksissä yli puolet lukiolaisista eivät tiedä lukionsa tarjoamista mahdollisuuksista. Alueen mukaan tarkasteluna havaittiin, että Pohjois- ja Itä-Suomessa tietoa yhteistyötavoista on eniten mutta toisaalta työelämäyhteistyömahdollisuuksia vähiten, mikä johtuu pienemmistä lukioista.

Lukiolaiset haluavat lisää tietoa työelämästä ja erityisesti uramahdollisuuksista

Parannettavaa lukiokoulutuksen työelämälähtöisyydessä riittää. Siksi tiedustelimme lukiolaisilta, mistä he haluaisivat tietää lisää. Selvästi eniten toivottiin lisätietoa eri uramahdollisuuksista. Siksi myös tässä oppaassa on laaja toimialaesittelyjen kokonaisuus.

Lisäksi yli puolet lukiolaisista toivoi lisää tietoa työntekijöiden oikeuksista, työelämän pelisäännöistä sekä työhakemuksen ja CV:n laatimisesta.

Näiden lisäksi avovastauksissa nousi esille kiinnostus etenkin työelämän ja yrittäjyyden verotusta kohtaan. Se, että lukiolaiset haluavat lisää tietoa eri uravaihtoehdoista, ei tule yllätyksenä. Lukiolaisbarometrin mukaan ainoastaan joka viides lukiolainen (20 %) on varma siitä, mille koulutusalalle haluaa suunnata valmistuttuaan. Noin neljäsosa (27 %) lukiolaisista miettii useamman vaihtoehdon välillä, ja kolmasosa (31 %) on tilanteessa, jossa he ovat vasta sulkeneet vaihtoehtoja pois joitakin vaihtoehtoja. Joka viides lukiolainen (20 %) ei tiedä vielä lainkaan, mille alalle hakeutuisi.

Mitä haluaisit oppia lukiossa nykyistä enemmän?

1. Tietoa eri uramahdollisuuksista 86 %
2. Tietoa työntekijän oikeuksista ja työelämän pelisäännöistä 57 %
3. Työhakemuksen ja CV:n laatimisesta 53 %
4. Työhaastatteluun valmistautuminen 45 %
5. Tietoa yrityksen perustamisesta 42 %

Ohjauksessa vielä parannettavaa

Lukion opinto-ohjaukselta vaaditaan monenlaista: sen tulisi auttaa lukiolaisia lukio-opintojen suunnittelussa, auttaa valitsemaan opinnot ja ylioppilaskirjoitusten kokeet, ohjata jatko-opintoihin ja auttaa urasuunnittelussa. Ohjaus ei ole kuitenkaan ole vain opinto-ohjaajien harteilla, vaan tukea urasuunnitteluun pitäisi saada koko kouluyhteisöltä ja eri oppiaineista.

Eniten kehitettävää lukiolaiset näkevät ohjauksessa jatko- opintoihin ja urasuunnitteluun liittyen. TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksen mukaan lukiolaisista ainoastaan 43 prosenttia koki saaneensa jatko-opinnoista riittävästi ohjausta opintojensa aikana. Urasuunnitteluun riittävästi ohjausta koki saaneensa vain 20 prosenttia lukiolaisista. Lisäksi vain kaksi viidestä lukiolaisesta (40 %) saa tällä hetkellä riittävästi tietoa työelämästä.

Lukiolaisten ajatukset työelämästä

Tulevaisuusraportissa lukiolaisilta kysyttiin asenteista työelämää kohtaan.

• 79 % pitää tärkeänä menestyä työelämässä
• 78 % haluaa tehdä työelämässä merkityksellisiä töitä/asioita
• 56 % pitää tärkeänä ansaita paljon rahaa
• 55 % odottaa innolla työelämään pääsyä
• 21 % pelkää työelämän olevan liian raskasta

Lukiolaisbarometrissa lukiolaisia pyydettiin ajattelemaan parinkymmenen vuoden päähän ja sen perusteella vastaamaan, mitä he ajattelevat erilaisista väitteistä tulevaisuuden työelämään liittyen.

• 89 % arvioi, että data- ja medialukutaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa
• 66 % katsoo korkeakoulutuksen merkityksen korostuvan tulevaisuudessa
• 66 % uskoo vuorovaikutustaitojen olevan yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa
• 55 % uskoo, että valtaosa fyysisestä työstä siirtyy automaation tekemäksi
• 40 % pitää työpaikan vaihtamista useaan kertaan työuran aikana todennäköisenä

Tärkeimmät tietolähteet opiskeluvalinnoista – Top 8

Opinto-ohjauksen kautta saaduilla tiedoilla on suuri merkitys tuleviin opiskeluvalintoihin, mikä näkyy Tulevaisuusraportin vastauksista. Samoin vaikuttavat esittelytilaisuudet ja korkeakouluvierailut. Lukiolaisten vastauksissa näkyy myös vahvasti tiedon hakeminen nettisivujen ja somen kautta – ja myös omalla lähipiirillä on vaikutusta.

Mitkä tietolähteet ovat tärkeimpiä, kun mietit tulevia opiskeluvalintojasi?

Lähde: TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 tutkimus

1. Opinto-ohjaaja 44 %
2. Koulussa pidetyt esittely- ja infotilaisuudet 43 %
3. Oppilaitoksen nettisivut 43 %
4. Media (internet, some, TV) 40 %
5. Korkeakouluvierailut 29 %
6. Vanhemmat ja sukulaiset 28 %
7. Ystävät ja tutut 22 %
8. Eri aloista kertovat videot 21 %

Lähteet:

• Suomen Lukiolaisten Liiton työelämäkysely 2020
  • vastaajina 454 lukiolaista, kysely toteutettiin syyskuussa 2020
  • ensimmäisen vuoden lukiolaisia oli 17 % vastaajista, toisen vuoden 39 %, kolmannen vuoden 41 % ja neljännen tai useamman vuoden 3 %
  • vastaajia jokaisesta maakunnasta, eniten Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta
• Lukiolaisbarometri. (2019). Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. https://www.otus.fi/julkaisu/lukiolaisbarometri-2019/
• TAT Nuorten tulevaisuusraportti. (2020). Helsinki: Talous ja Nuoret TAT. https://www.tat.fi/julkaisut/tat-nuorten-tulevaisuusraportti-2020/
• Menestyksen pelinrakentajat: Lukiolaisten näkemyksiä työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta. (2011). Helsinki: Suomen Lukiolaisten Liitto. https://lukio.fi/app/uploads/2019/07/menestyksen_pelinrakentajat_2011.pdf

Teksti:
Toni Ahva

Lukiolaiset mukaan opetuksen suunnitteluun

Nuorten osallisuus on laaja yhteiskunnallinen kysymys. Valitettavasti tälläkin hetkellä lukuisat nuoret kokevat olevansa ulkopuolisia: heidän äänensä ei kuulu yhteiskunnassa ja sen päätöksissä.

Osallisuuden puutteesta voidaan yhtenä esimerkkinä pitää nuorten äänestysaktiivisuutta, joka on selvästi heikompaa kuin vanhempien sukupolvien. Äänestämättä jättämisestä syntyy haaste: painottuvatko päätöksenteossa vanhempien sukupolvien näkökulmat, ja unohtuvatko nuorten asiat? Kyse on ennen kaikkea sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta.

Osallisuus ei synny ylhäältä käsin tai pakottamalla, vaan se rakennetaan paikallisesti ja omaehtoisesti. Siksi lukioilla on nuorten osallisuuden kasvattamisessa todella tärkeä rooli. Osallisuuden kokeminen kouluyhteisössä ja paikalliset vaikuttamisen paikat rohkaisevat vaikuttamaan myös laajemmin yhteiskunnassa.

Osallisuuteen on onneksi kiinnitetty huomiota. Lukion opetussuunnitelmien uudistamisessa on painotettu lukiolaisten hyvinvointia, ja hyvinvoinnin edistämiseen pyritään nuorten osallisuutta vahvistamalla.

Selvitin, miten lukiolaisten osallisuus nähdään Helsingissä, jossa lukiolaiset on otettu aiempaa vahvemmin mukaan opetussuunnitelmatyöhön.

Opiskelijoista täysivaltaisia jäseniä

Miten lukiolaiset voitaisiin ottaa paremmin mukaan opintojen suunnittelussa? Helsingissä tähän löydettiin rohkea ratkaisu: lukiolaiset otettiin täysivaltaisiksi jäseniksi mukaan opetussuunnitelmatyöhön.

Opetussuunnitelmatyöstä vastaa koulutuksen järjestäjä, eli esimerkiksi Helsingin kaupunki. Paikallisella tasolla työtä tekevät rehtorit ja opettajat – ja nyt myös opiskelijat.

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla työskentelevän erityissuunnittelija Riina Ståhlbergin mielestä lukiolaisten osallisuus on erittäin tärkeää. Ståhlberg on ollut järjestämässä opetussuunnitelmien valmistelua Helsingissä.

“Lukiolaisten osallistuminen lukion kehittämiseen on valtavan tärkeää – heidän ajattelunsa on raikasta, he näkevät asioita eri näkökulmista kuin me virkamiehet ja opettajat. Lukio on lukiolaisia varten – lukion on oltava sellainen, jossa nuoret viihtyvät, haluavat oppia ja voivat hyvin”, sanoo Ståhlberg.

Ståhlbergin mukaan parasta on ollut, että kaikki ovat oppineet yhdessä. Viranhaltijat ovat oivaltaneet, että lukiolaisten näkemykset rikastavat kehittämistyötä. Joskus lukiolaiset myös haastavat opettajia arvioimaan toimintaa aivan uudelleen.

“Erityisesti tulevaisuuden pohdinta on ihan parasta nuorten kanssa. He näkevät sellaisia hiljaisia signaaleja yhteiskunnan kehityskuluista, joita en ainakaan itse olisi oivaltanut”, Ståhlberg kertoo.

“Miitteihin oli poikkeuksellisen mukavaa mennä”

Sibelius-lukiossa opiskeleva Siiri Varis on osallistunut opetussuunnitelmatyöhön Helsingissä.

“Päädyin opetussuunnitelmatyöstöön hieman sattuman kautta ja osin ilmaisen kahvin houkuttelemana, mutta duunista tuli lopulta eri muodoissa iso osa arkeani”, kertoo Varis.

Varis kokee, että opetussuunnitelmien perusteissa esitellyt teemat on laadittu aidosti lukiolaista ajatellen. Erityisen hyvältä on tuntunut ajatus siitä, että nuoret ymmärrettiin sidosryhmänä, eikä ainoastaan tekemisen kohteena.

Variksella oli työstössä peräti kolme vastuualuetta. Hän laati muutaman muun lukiolaisen kanssa spiikkejä nykylukiolaisten tarpeista ja toiveista. Lisäksi hän suunnitteli kansainvälisyys, korkeakoulut ja työelämä -tiimin kanssa aihealueen toteutusta – ja oli myös yksi kyseisen tiimin kirjoitusvastaavista.

“Tiimissä oli hyvä meininki ja kannustava ilmapiiri: miitteihin oli poikkeuksetta mukavaa mennä. Vaikuttamistyö on minulle ennestään tuttua useista proggiksista, mutta opetussuunnitelmatyö erosi aiemmista vaikuttamisen paikoista, koska siellä roolini lukiolaisena oli korvaamaton”, Varis kuvailee.

Osallisuudesta pysyvä osa lukioyhteisöä

Uusia opetussuunnitelmia voidaan pitää lukiolaisten osallisuuden näkökulmasta historiallisina, koska lukiolaiset on osallistettu monissa kunnissa aiempaa tiiviimmin mukaan.

Helsingissä lukiolaiset kävivät jopa kouluttamassa opettajia siitä, mitä heidän sukupolvensa ajattelee, arvostaa ja millaisesta tulevaisuudesta he haaveilevat. Ståhlberg kertoo, että opettajat ovat kokeneet koulutukset arvokkaiksi.

Opetussuunnitelmia tehtiin keskellä koronapandemiaa, mikä tuotti työskentelylle haasteita. Teams-työryhmätyöskentely pitkien opiskelu- ja työpäivien päälle oli kaikille raskasta. Onneksi kuitenkin opetussuunnitelmien yhteinen osa saatiin lähes valmiiksi ennen kuin pandemia iski, ja siinä työssä lukiolaiset olivat aktiivisesti mukana.

Helsingissä myös jatkossa on lähtökohtana, että lukiolaiset ovat yhtälailla opettajien ja opiskeluhuollon henkilöstön kanssa kehittämässä kouluaan ja päättämässä asioista.

Lukioiden osallistava toimintakulttuuri ei synny hetkessä. Se vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa johdonmukaisesti lukiolaisille annetaan vaikuttamisen paikka aina, kun siihen on mahdollisuus.

Erityisiä mahdollisuuksia osallisuudelle: työelämä- ja korkeakouluyhteistyö

Työelämälähtöisyys on yksi selkeä kokonaisuus, jossa lukiolaisten osallisuudelle on selvä tarve. Työelämäyhteistyön rakentaminen ei ole ainoastaan rehtorin, opinto-ohjaajien tai opettajien työpöydällä, vaan siinä lukiolaisten rohkeilla tulevaisuuden visioilla on tärkeä rooli.

Helsingissä on tuettu esimerkiksi vertaisohjauksen malleja, joissa opiskelijat antavat toisilleen tukea opinnoissa ja tulevaisuuden suunnittelussa.

Työelämälähtöisyyden vahvistamista tukee myös korkeakouluyhteistyö, johon Helsingissä ollaan rakentamassa mallia, jossa opiskelijat voivat tutustua korkeakoulujen kurssitarjontaan, vierailla eri korkeakoulukampuksilla ja opiskella korkeakoulujen sisältöjä.

Vaikuttamisesta harrastus lukiolaisille

Osallisuus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Osallistaminen synnyttää yhteisöllisyyttä, jossa lukiolaiset voivat kokea kuuluvansa kouluyhteisöön entistä vahvemmin. Tämä torjuu yksinäisyyttä ja tukee oppimista, kun opiskelijat tuntevat yhteisönsä paremmin ja uskaltavat pyytää apua arjen haasteisiin matalammalla kynnyksellä.

Myös Varis painottaa yhteisön merkitystä vaikuttamisessa.

“Hommat on paitsi kivempia, myös helpompia yhdessä kuin yksin. Maali voi olla mitä vain: sohvat lukion aulaan, yhteinen nyrkkeilysäkki taloyhtiöön tai yrittäjyyskurssit opetussuunnitelmaan”, hän kertoo. “Asian ollessa itselle tärkeä, on käsittämättömän siistiä onnistua vakuuttamaan myös muut siitä, miten ainutlaatuisesta jutusta on kyse.”

Vaikuttamista harrastuksena Varis suosittelee vahvasti muillekin lukiolaisille. Hän pitää sitä henkisesti rikastavana harrastuksena, joka vaatii sitkeyttä ja pitkää pinnaa. Mutta lopussa kiitos seisoo.

“Mistään ei kuitenkaan tavoita samalla tavalla kiksejä kuin siitä, että saa lopulta mielipiteensä läpi ja merkityksellisen tavoitteen maaliin.”

Teksti:
Toni Ahva

Työelämätaitoja jokaiselle lukiolaiselle

Lukion perustehtävänä on valmentaa opiskelijoita kohti korkeakouluopintoja ja työelämää. On tärkeää, että jo opintojen aikana opiskelijat saavat mahdollisuuden tutustua työelämään ja sen arjen vaatimuksiin. Lukiolaki ja lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 määräävät, että lukion oppimäärän mukainen opetus järjestetään siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää työelämä-ja yrittäjyysosaamistaan. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukion aloittaneilla opiskelijoilla 1.8.2021 alkaen.

On hienoa, että lukiossa syvennetään työelämävalmiuksia eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opintojen ohjausta. Työelämän ja lukioiden yhteistyömuodot vaihtelevat paikalliset tarpeet huomioiden, mutta mahdollisuus työelämään tutustumiseen on annettava kaikille lukiolaisille riippumatta koulutuksen järjestäjästä.

Yksi mahdollinen muoto tehdä yhteistyötä lukion ja työelämän kanssa on työelämään tutustumisviikkoa eli TET-viikko, joka integroidaan osaksi opintojaksoja. Yhteistyömuoto on kiinteä osa lukion laaja-alaisia osaamistavoitteita. TET-viikkoon luontevasti yhdistyy vuorovaikutusosaamista, monitietoisuutta ja luovaa osaamista, yhteiskunnallista osaamista sekä eettisyys- ja ympäristöosaaminen. Osana työelämään tutustumista lukiolainen saa lisää oppia yhteistyö- ja tiimitaidoista, motivoitumisesta uuden oppimiseen, joustavuutta ja kykyä arvioida. Näiden lisäksi työelämään tutustuminen kehittää lukiolaisen omaa osaamista.

Jatkossa jokaisella uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevalle lukiolaiselle annetaan mahdollisuus työelämätaitojen kartuttamiseen hyödyntäen monipuolisesti erilaisia opiskeluympäristöjä. Nämä taidot lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta myös kansainvälisesti. Tarkoituksena on tukea opiskelijan opiskelumotivaatiota sekä sitä kautta auttaa löytämään omat vahvuudet. Työelämätietous avaa myös lukiolaiselle näkymiä tulevaisuusajatteluun ja ennakointiin. Nyt onkin oiva paikka koulutuksen järjestäjillä suunnitella opintojaksoja, joihin on mahdollista yhdistää kansainvälisyys ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin tutustumista.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. On kaikkien etu, että jatko-opinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan lukion toimintakulttuurissa, laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa. Lukion opetus ja muut toiminta on järjestettävä niin, että opiskelijoilla mahdollisuus saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Uusi opetussuunnitelma tuo työelämätaidot osaksi kaikkien lukiolaisten arkea. Nykykäytännöt vaihtelevat laajasti. Nyt vahvistetaan lukiolaisten työelämätaitoja!

Teksti:
Armi Nurmi, Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtaja

Uutta lukion opetussuunnitelman perusteissa – työelämävalmiudet vahvasti mukana

Lukion opetussuunnitelmat uudistuvat syksyllä 2021. Uudet paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan Opetushallituksen julkaisemien lukion opetussuunnitelman perusteiden pohjalta.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään esimerkiksi laaja-alaisen osaamisen ja eri oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, lukiokoulutuksen tehtävää ja arvoperustaa, opiskelijan ohjausta ja tukemista sekä oppimisen arviointia. Perusteet ovat tärkeä pohja: niillä edistetään opetuksen yhdenvertaista toteutumista koko maassa.

Uutta opetussuunnitelmissa on, että valtakunnalliset opinnot jäsennellään moduuleiksi, jotka toimivat palikoina paikallisesti rakennettaville opintojaksoille. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain, jotka muodostuvat opintopisteistä. Opintojaksot voivat olla eri laajuisia ja yhteisiä useammalle eri oppiaineelle.

Uudistus luo erinomaisen pohjan myös lukiokoulutuksen työelämäyhteistyölle.

Merkittävin kirjaus työelämävalmiuksien kannalta on, että nyt lukiolaki ja lukion opetussuunnitelman perusteet määräävät selkeästi, että lukiolaisella tulee olla mahdollisuus kehittää työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan.

Seuraavaksi pallo on lukioilla: nyt tulee rakentaa paikallinen yhteistyö siten, että mahdollisuus työelämään tutustumiseen annetaan jokaiselle lukiolaiselle. Paikallisiin opetussuunnitelmiin kirjataan, miten työelämäyhteistyötä lukioissa käytännössä toteutetaan.

Teksti: Toni Ahva

Työelämävalmiudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa

Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)

Lukion opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin.

Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä, millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa tarvitaan. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen, aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden mukaisesti.

Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan, vahvuuksiaan ja osaamistaan. Lukio luo edellytykset sille, että opiskelijat jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.

Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa lukion toiminnoissa kehittämällä erityisesti monipuolisia lukion ja työelämän sekä lukion, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava lukion ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä keskeisenä osana.

Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot, motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta oman osaamisen kehittämiselle.

Lukio linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien kanssa.

Lähde: Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 (Opetushallitus)

Muita uusi työelämään liittyviä kirjauksia lukion opetussuunnitelman perusteissa

Lukiokoulutuksen tehtävä

• Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia elämänhallintaan ja työelämään.

Opiskeluympäristöt ja -menetelmät

• Opiskeluympäristöissä otetaan huomioon työelämän asettamat tarpeet. Oppimiseen tarjotaan tilaisuuksia myös autenttisissa työympäristöissä, kuten yrityksissä, muissa työelämän organisaatioissa tai omassa harjoitusyrityksessä.

Opetuksen yleiset tavoitteet

• Opetus antaa opiskelijalle koulutusmahdollisuuksista, yhteiskunnasta ja työelämästä tietoja ja kokemuksia, joiden avulla hän osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan, jatkokoulutustaan ja tulevaa työelämää kotimaassa ja kansainvälisesti.

Laaja-alainen osaaminen

• Laaja-alainen osaaminen käsittää opiskelijan hyvään yleissivistykseen ja hyväksi ihmiseksi kasvamiseen, kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sekä jatkoopinto-, työelämä- ja kansainvälisyysvalmiuksiin tarvittavien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostaman kokonaisuuden.

Yhteiskunnallinen osaaminen

• Yhteiskunnallinen osaaminen tukee opiskelijaa hänen suuntautuessaan jatko-opintoihin, työelämään ja kansa laistoimintaan. Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskeli ja sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämänalueilla. Hän harjaantuu suunnitte lemaan tulevaisuuttaan avarakatseisesti sekä rohkaistuu ottamaan perusteltuja riskejä ja sietämään epävarmuutta, turhautumista ja epäonnistumisia.

Oppiaineiden moduuleissa viittauksia työelämään

• Esimerkiksi RUA6 Ruotsin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op), RUB15 Opiskelu- ja työelämä (2 op), ENA6 Englannin kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op), VKA6 Kieli jatko-opinnoissa ja työelämässä (2 op).

Lisäksi kokonaan uusi elementti kielten oppimäärissä:

• kieliprofiili, jonka yksi tarkoitus on sekä hyödyntää kielellisen osaamisen näyttöjä opiskelijan lukion ulkopuolisesta toiminnasta, ja olla jatkossa käytettävissä mm. työnhaun yhteydessä.

Artikkeli perustuu Opetushallituksesta saamiimme tietoihin.