Konkretiaa lukion työelämäyhteistyöhön
Otetaan tulevaisuus haltuun
”Jos joku kuvailee sinulle 2050-luvun maailman ja se kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, se on luultavasti väärä. Mutta jos joku kuvailee sinulle 2050-luvun maailman ja se ei kuulosta tieteiskirjallisuudelta – se on varmasti väärä. Emme voi tietää yksityiskohtia, mutta ainoa varma asia on muutos itsessään.”
Yuval Noah Harari
Globaalit megatrendit, kuten ilmastonmuutos, digitalisaatio, kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat maailmaa kiihtyvällä nopeudella, mikä on uudenlainen haaste sekä yksilöille että koulutusjärjestelmälle. Miten voimme valmistautua kohtamaan tulevaisuuden, jonka yksityiskohtia emme tunne? Miten voimme kouluttautua ammatteihin, joita ei ole vielä olemassa tai käyttämään teknologiaa, mitä ei ole vielä edes keksitty? Entä miten säilyttää usko tulevaisuuteen ja omaan pärjäämiseen jatkuvan epävarmuuden keskellä?
Vuonna 2017 perustetun Tulevaisuuskoulun tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta tai kertoa, miltä tulevaisuus tulee näyttämään tai mitä siellä tulee tapahtumaan. Valmiiden vastausten sijaan Tulevaisuuskoulu pyrkii vahvistamaan lasten ja nuorten sekä opettajien ja kasvattajien omaa tulevaisuuslukutaitoa. Tulevaisuuslukutaito on tulevaisuudentutkimuksen tieteenalan piirissä vahvistunut suuntaus, joka tarkoittaa yksilön kykyä tunnistaa tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia ja kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä taitoa käyttää näitä kyvykkyyksiä tässä hetkessä tapahtuvan päätöksenteon tukena.
Toisin sanoen tulevaisuuslukutaito tarkoittaa uudenlaista tapaa ajatella, toimia ja tehdä päätöksiä – tulevaisuuteen perustuen. Tulevaisuuslukutaidon tavoitteena on vahvistaa yksilöiden proaktiivista tulevaisuussuhdetta eli halua ja kykyä saada itse haluttua muutosta aikaan sekä henkilökohtaista resilienssiä eli kykyä sietää epävarmuutta ja yllättäviä muutoksia.
Tulevaisuuskoulun toimintaan on vuosien aikana osallistunut tuhansia eri ikäisiä lapsia ja nuoria päiväkoti-ikäisistä nuoriin aikuisiin. Toiminta on pitänyt sisällään erilaisia kursseja, keräleirejä, luentoja, teemapäiviä, työpajoja ja muita tempauksia, kuten esimerkiksi nuorten ilmastolakon yhteydessä toteutetut pop-up-mielenosoituskylttitalkoot. Vuonna 2019 Tulevaisuuskoulu puolestaan toteutti yhdessä Helsingin kaupungin lasten- ja nuorten taide- ja kulttuurikeskus Annantalon kanssa tulevaisuuksien taiteelliseen tutkimiseen tarkoitetun Tulevaisuuslaboratorion, johon tutustui vajaan vuoden aikana yli 56 000 eri ikäistä tulevaisuudentutkijaa.
Tulevaisuuskoulu on alusta lähtien tarjonnut myös koulutusta opettajille ja kasvattajille sekä muille opetus- ja kasvatusalan ammattilaisille ja tuottanut erilaisia tulevaisuuskasvatuksen oppimateriaaleja näiden käyttöön. Esimerkiksi vuonna 2019 Tulevaisuuskoulu toteutti yhdessä Talous ja Nuoret TAT:n kanssa Tulevaisuus ja työn murros opetuksessa -täydennyskoulutuksen, johon osallistui lähes 100 lukio-opettajaa eri puolilta Suomea. Tänä vuonna Tulevaisuuskoulu on laajentanut tarjontaansa myös opinto-ohjaajille ja rehtoreille, joille kummallekin on käynnissä omat koulutushankkeensa. Tulevaisuus ei tule, se tehdään. Tulevaisuuskoulussa kuka tahansa voi oppia, miten tulevaisuus otetaan haltuun tässä ja nyt – ja miten siitä tehdään eilistä parempi.
Teksti:
Otto Tähkäpää. Kirjoittaja on Tulevaisuuskoulun perustaja ja toiminnanjohtaja.
Vinkkejä lukioiden työelämä- ja yrittäjyysyhteistyön vahvistamiseen
Mahdollisuuksia lukion työelämäyhteistyön toteuttamiseen on paljon. Viimeisten vuosikymmenten aikana on tehty paljon erilaisia hankkeita ja pilotteja ympäri maan, joista on kertynyt hyviä kokemuksia.
Sama malli ei sovi joka lukioon. Suunnittelussa on huomioitava lukioiden erilainen opintotarjonta ja painotukset sekä alueelliset vahvuudet, kuten paikalliset yritykset ja muut yhteistyökumppanit.
Me Lukiolaisten Liitossa toivomme, että työelämä- ja yrittäjyysyhteistyötä olisi lukioissa yhä enemmän. On rikkaus, mitä enemmän mahdollisuuksia lukiolaisille pystytään tarjoamaan. Koska vaihtoehtoja on paljon, haluaisimme, että lukiot kokeilisivat rohkeasti erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia työelämäyhteistyöhön.
Olemme koonneet seuraavaksi muutamia käytössä olleita malleja, joista monet lukiolaiset ovat pitäneet. Löytyisikö näistä sopiva teidän lukioonne?
Opiskelijalähtöinen TET-jakso jokaiseen lukioon
Työelämän tutustuminen on perusopetuksesta tuttu konsepti, jota monet lukiolaiset vahvasti toivovat myös lukioon.
- TET-jaksojen pituudet vaihtelevat tällä hetkellä yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Myös lukiolaisilla on erilaisia näkemyksiä jakson pituudesta, mutta yleisimpiä toiveita ovat yhden tai kahden viikon TET-jaksot, koska yhdessä päivässä ei pääse vielä oppimaan kovin paljon.
- TET-jakso pitäisi sovittaa lukion aikatauluihin niin, että sille osallistuminen ei vie opiskelijalta mahdollisuutta osallistua opetukseen. Esimerkiksi koeviikon jälkeistä ajankohtaa on pidetty hyvänä, kun taas juuri ennen koeviikkoa TET-jakso saattaa häiritä kokeisiin valmistautumista.
- Vapaaehtoisuuden pohjalta TET-jaksoja voisi olla tarjolla myös useampi, jolloin avautuisi mahdollisuus tutustua lukion aikana useampaan työpaikkaan. Tämä olisi tärkeää etenkin niille, jotka haluaisivat tutustua useampaan eri alaan.
- Tärkeää on, että TET-paikka tukisi lukiolaisen jatko-opintosuunnitelmia. Lukiolaisen tulee saada valita paikka itsenäisesti, ja opinto-ohjaajalta tulee saada tarvittaessa apua hakemiseen.
- Lukioiden kannattaa huomioida läheisten lukioiden TET-jaksojen ajankohdat, jotta vältytään tilanteelta, jossa kaikki alueen TET-paikat ovat täynnä, kun TET-jaksot järjestetään kaikissa läheisissä lukioissa samanaikaisesti.
Työelämä- ja yrittäjyysaamukahvit
Ilmainen kahvi on monesti paras houkutin. Lukion järjestämillä aamukahveilla voidaan tehdä eri toimialoja tutuksi. Aiheena voi olla myös yrittäjyys, jolloin paikalle voidaan pyytää nuoria yrittäjiä kertomaan lukiolaisille yrittäjyyden askeleista. Monissa lukioissa on panostettu paljon siihen, että paikalliset yritykset ja lukiolaiset kohtaisivat, jotta lukiolaiset voisivat sitä kautta löytää myös kesätyöpaikan – ja ehkä tulevaisuudessa varsinaisenkin työpaikan.
RO-vartit työelämäkäyttöön
Ensimmäisen lukiovuoden jälkeen ryhmänohjaustuokioissa tai -varteissa käytävät asiat monesti vähenevät. Siksi RO-hetkiin voisi lisätä esimerkiksi yrittäjyystarinoita tai miniesittelyjä eri toimialoista.
Pelillistäminen käyttöön!
Pelillistäminen on tervetullutta lukion opetukseen! Erilaisista pakohuonepeleistä on tullut todella suosittuja, ja niillä voidaan edistää tiimitaitoja ja yhteisöllisyyttä. Työelämän pakohuonepelissä voidaan ratkaista työelämään liittyviä tehtäviä, joiden avulla pääsee etenemään seuraavaan vaiheeseen. Työelämä- tai yrittäjyysteemaisen pakohuonepelin voi rakentaa yhdessä opiskelijoiden kanssa, jolloin se voitaisiin jättää seuraavan vuoden opiskelijoille ratkaistavaksi ja brändätä oman lukion omaksi pakohuonepeliksi, joka tulee jokaiselle lukiolaiselle vastaan tietyssä vaiheessa opintoja.
Ope-TET
TET kannattaa laajentaa myös opettajien ja opinto-ohjaajien käyttöön. Tulevaisuuden lukiossa työelämäyhteistyöllä on yhä laajempi rooli, ja se koskettaa kaikkia opetushenkilöstössä. Ope-TET tarjoaa mahdollisuuden tutustua lyhyesti esimerkiksi paikallisiin yrityksiin ja sellaisiin kohteisiin, joita opettajat voivat suositella eteenpäin lukiolaisille.
Oppiaineiden yhteistyöstä voimaa
Uudet opetussuunnitelmat ja siirtyminen opintopisteisiin mahdollistavat yhä helpommin eri oppiaineiden sisältöjen yhdistämisen. Samoin työelämäyhteistyötä voi yhdistää opintokokonaisuuksiin kätevästi.
Matematiikan ja englannin opintojaksolla voidaan mennä tutustumaan pelialan yritykseen, äidinkielen ja yhteiskuntaopin opintojaksolla viestintätoimistoon tai kemian ja biologian opintojaksolla pienpanimoon.
Lukiolaisten sanomaa
“Pidän lukiostani, mutta se tuntuu välillä liikaa ylppäribootcampiltä” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta
“On hyvä, että on järjestetty edes muutamia koulutusalaesittelyjä. Opotunteja on vain pari vuodessa – ja muuten työelämään tutustuminen jää omalle ajalle.” 3. vuoden lukiolainen Pohjois-Karjalasta
“Yrittäjyyskasvatus on loistavaa, opettaja innokas ja innostava! Enemmän konkreettisia työelämämahdollisuuksia esille.” 2. vuoden lukiolainen Kymenlaaksosta
“Lukiossani ei ole puhuttu yrittäjyydestä edes opon tunneilla. Eikä oppiaineissa käsitellä tarpeeksi käytännönläheisesti yrittämistä, uraa ja työmarkkinoita.” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta
“Tykkäsin lukioni työelämäkurssista, jossa piti laatia raportti ja esitys omasta kesätyöpaikasta. Oli kiva kuunnella muiden esityksiä.” 2. vuoden lukiolainen Varsinais-Suomesta
“Lukiossa olisi kivaa, jos eri alojen ihmisiä tulisi esittelemään omaa työtänsä, ja voisi vaikka hakea tavallaan lukion kautta jopa töihin.” 3. vuoden lukiolainen Uudeltamaalta
“Lukioihin voisi sopia ihan opiskelijalähtöinen TET-jakso. TET-jakso, jonka suorittamisesta jokainen saa päättää itse, ja jonka suorituspaikan saa jokainen päättää itse. Toki ensisijaisena TET-paikkana jokin sellainen, jonne voisit kuvitella työllistyväsi itse joskus.” 1. vuoden lukiolainen Kanta-Hämeestä
“Olisi kiva, jos mahdollisimman paljon eri aloilta tultaisiin kertomaan minkälaista työtä he tekevät, koulutuksestaan yms. Koska tosi monelle lukio on se “kun ei tiedä mitä haluaa tehdä isona, niin ehtii kolme vuotta miettiä” -vaihtoehto yläasteen jälkeen.” 2. vuoden lukiolainen Keski-Suomesta
Seuraavat vinkit ovat yhteistyökumppaniltamme YES-verkostolta. Lisää lukiokoulutuksen työelämä- ja yrittäjyysmalleja löydät YES-verkoston julkaisusta “Uuden osaamisen lukio” yesverkosto.fi/materiaalit/uuden-osaamisen-lukio-kasikirja sekä osoitteesta tralla.fi/uudenosaamisenlukio.
Kurssi yhteistyössä Hankenin kanssa
Lukiolaisille tarjottiin Sociala medier – Synlighet, analys och effekt -kurssi, jossa käsiteltiin sosiaalista mediaa. Kurssin järjesti Hanken Svenska Handelshögskolan, ja lukiolaiset opiskelivat kurssilla yhdessä korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Lukiolainen sai kurssista viiden opintopisteen suorituksen. Kurssiin sisältyi vierailu Niken pääkonttorilla Amsterdamissa.
“Kurssin jälkeen opiskelijoiden kiinnostus opiskeluun kauppakorkeakoulussa kasvoi. Opiskelijat saivat huomattavasti selkeämmän kuvan siitä, miten yliopisto-opinnot on järjestetty ja mitä yliopistossa opiskelu vaatii. Lisäksi monet kurssille osallistuneista kiinnostuivat ottamaan lisää lukiokursseja yrittäjyyteen ja liiketalouteen liittyen. “
Joakim Bonns, rehtori, Korsholms gymnasium
YES Business Tour
YES Business Tour on opetushenkilöstölle suunnattu tutustumisretki alueen yrityksiin. Kiertoajeluun valitaan erilaisia yrityksiä. Ajelun aikana opetushenkilöstö tutustuu alueen elinkeinoelämään, luo kontakteja yrittäjiin ja yrityksiin sekä saa ideoita yhteistyölle. Vierailujen kesto yrityksiin vaihtelee, ja osaan yrityksistä voidaan myös tutustua bussista käsin. Raision lukio ja YES Varsinais-Suomi
Yes lukiotreffit
Lukiotapahtuma, jossa on inspiroiva puhuja. Tapahtuman tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen tarjoamalla esikuvia. Yhteistyötahoina tapahtumassa voi olla paikalliset yrittäjät, yrittäjäjärjestö ja kunta. Tapahtumia toteutetaan säännöllisesti esimerkiksi kerran vuodessa tai kuukaudessa. Kesto voi vaihdella 15 minuutista yhteen koulupäivään.
“Vuoden 2017 pääpuhujana oli entinen freestyle-laskija Pekka Hyysalo, joka inspiroi opiskelijoita tarinallaan. Vuonna 2018 tapahtumassa esiintyi innostava mediapersoona Arman Alizad, jonka yrittäjyystarina vei kuulijat mennessään. Niin Hyysalo kuin Alizad antoivat nuorille motivaatiota ja rohkeutta etsiä omaa juttuaan.”
Susanna Kajander, Pieksämäen lukio
Suomi Design – ideasta tuotteeksi
Kurssi, jossa tutustuttiin suomalaisiin suunnittelijoihin sekä eettiseen tuotantoon. Kurssin alussa inspiraationa toimi asiantuntijan luento. Lisäksi käytiin vierailulla tutustumassa designin historiaan. Opiskelijat suunnittelivat viikon aikana oman tuotteen ja toteuttivat sen muotoilijan vetämässä työpajassa.
Ristiinan lukio ja Mikkelin lukio
Jakso viikossa
Opintojaksolla opiskellaan viikon ajan vain yhtä kurssia. Tällainen opintojakso mahdollistaa joustavat opetusmenetelmät sekä erilaisten vierailujen järjestämisen. Jaksolla tarjottavat kurssit on suunniteltu useiden eri oppiaineiden opettajien yhteistyönä työelämälähtöisesti.
Kiimingin lukio
Seuraavat ideat löydät Trallasta. Tralla.fi on maksuton työkalupakki, joka on suunnattu opettajille, opinto-ohjaajille ja koulutuksen järjestäjille. Tralla tarjoaa laajan valikoiman materiaaleja, menetelmiä ja työkaluja työelämä- ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen helposti yhdestä paikasta. Sinne voit tallentaa myös oman lukionne mallin.
Video-cv
- Mistä on kyse? Video-CV on nykyaikainen tapa tuoda esiin omaa persoonaa ja erottautua työnhaussa. Video-CV -työskentely kehittää opiskelijan työnhakutaitoja ja vahvistaa omien vahvuuksien tunnistamista ja esiin tuomista.
- Tavoitteet: Opiskelija erottautuu työnhaussa positiivisesti, jolloin hänen työelämään siirtyminen helpottuu. Tämä auttaa myös löytämään oman alan, kun opiskelija joutuu tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja sanoittamaan niitä. Video-CV:n tekeminen lisää myös rohkeutta esiintymiseen.
- Toteutus: Kolme oppituntia (3 x 75 min) ja itsenäistä työskentelyä. Riihimäen lukiossa Video-CV- työskentelyä on toteutettu ykkösten toimintapajana osana yrittäjän viikkoa.Mallia on kehitetty Kolmas tulevaisuus -hankkeessa.
Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/video-cv-kolmas-tulevaisuus/
Työelämäpassi
- Mistä on kyse? Etu-Töölön lukiossa pilotoitiin työelämäpassia, jossa opiskelija sai pisteitä eri työelämään liittyvistä tehtävistä. Mallin tarkoituksena on kerätä selkeästi nähtäväksi paketiksi opiskelijoiden työelämässä hankkimia tietoja ja taitoja.
- Työelämäpassi on kokonaisuudessaan sähköinen ja toimii pääsääntöisesti yhden opettajan ylläpitämänä. Aloittaa voi heti lukion alettua ja passia saa kerryttää 3. lukiovuoden 2. jaksoon asti.
- Suorittaminen: Kun opiskelijalla on kasassa tarvittava määrä pisteitä, hän saa passista kurssin. Suorituksia voivat olla esimerkiksi raportit kesätöistä, eri alojen ammattilaisten haastattelut, LinkedIn-profiilin laatiminen tai työnhakuvideon kuvaaminen.
- Valmistelut: Infotilaisuuden lisäksi mallia on esitelty muutamassa työpajassa ja ryhmänohjauksen yhteydessä. Esittely on tapahtunut mallin kehittäjien toimesta, ja tietoa on jaettu valmiiden RO-tiedotteiden kautta.
Mallia on kehitetty Tunne Työ – suunnittele ura -hankkeessa.
Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/tyoelamapassi/
Yrittäjän viikko
- Mistä on kyse? Yrittäjän viikon sisällöt mahdollistavat yrittäjien ja mahdollisten tulevien työntekijöiden kohtaamiset. Yrittäjän viikko on teemaviikko, jonka aikana eri vuosikurssin opiskelijoille järjestetään omaa ohjelmaa.
- Tavoitteet: Opiskelija laajentaa käsitystään työelämästä ja erityisesti yrittäjyyden mahdollisuuksista tulevaisuuden työnä. Aktiviteetit edistävät opiskelijoiden työelämätaitoja ja yrittäjämäistä asennetta sekä kehittävät opiskelijoiden valmiutta tunnistaa ja sanoittaa vahvuuksiaan. Samalla lukio verkostoituu paikallisesti ja löytää yhteistyökumppaneita.
- Toteutus: Teemaviikko järjestetään koululla ja mahdollisuuksien mukaan tehdään vierailuja yrityksiin. Tapahtumaviikko voidaan järjestää syyskuussa lähellä Yrittäjän päivää (5.9.). Työelämäasioista kiinnostuneet opettajat muodostavat ryhmän, joka järjestää tapahtuman. Vastuun voi myös jakaa niin, että vuosikursseittain ohjelmaan osallistuvat opettajat muodostavat ryhmiä, jotka hoitavat yhden teemaviikon päivän.
Mallia on kehitetty Kolmas tulevaisuus -hankkeessa.
Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/yrittajanviikko-kolmas-tulevaisuus/
Yritysmuotojen vertailu -videosarja
- Mistä on kyse? Eri yritysmuodot – videosarjalla tubettaja Juuso Pekkarinen selvittää, mitä eri yritysmuotoja on olemassa ja miten ne eroavat toisistaan. Videosarjalla tutustutaan 4H-yrittäjyyteen, NY-yritystoimintaan, osuuskunta toimintaan, kevytyrittäjyyteen, toiminimeen ja osakeyhtiöön.
- Tavoitteet: Videoilta yrittäjyydestä haaveilevat saavat nopeasti tietoa eri yritysmuodoista. Juuson matkassa pääsee vierailemaan eri toimijoiden luona ja kuulemaan yritysmuotojen eroista. Samalla voi huomata, että yrittäjyyshaaveiden kanssa ei tarvitse olla yksin vaan apuja on saatavilla.Videosarja toteutettiin Leader Viisarin Tulevaisuuden tekijät -hankkeessa.
Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/yritysmuotojen-vertailu-videosarja/
Tiimikurssipari -pilotti
- Mistä on kyse? Lappeenrannan Lyseon lukion 1. vuosikurssin opetukseen on sisällytetty tiimikurssi -toimintaa. Kaikilla lukion 1. vuosikurssin opiskelijoilla on toisessa jaksossa opiskelua tiimeissä. Kurssiyhdistelmiä ovat olleet esimerkiksi ÄI2 ja TE1 sekä MU1 ja FY1.
- Tavoitteet: Tavoitteena on saada työkaluja lukion 1. vuoden opiskelijoiden ryhmäyttämiseen sekä kokeilla yhteisopettajuutta ja tiimioppimista. Lisäksi haluttiin kokeilla, mitkä kurssit voisivat toimia yhdessä tulevan opetussuunnitelman moduuleissa.
- Toteutus: Mallin toteuttamisessa piti ottaa huomioon esimerkiksi kiinnostuneiden opettajien rekrytointi, yhteissuunnitteluun tarvittava aika sekä rakenteiden mietintä niin, että samat opiskelijat ovat molemmilla kursseilla. Juurruttaminen vaatii työyhteisön tukea ja riittävästi kiinnostuneita opettajia. Lisäksi tarvitaan paljon yhteistyötä esimerkiksi sopivien kurssiyhdistelmien miettimiseen.Mallia on kehitetty Tunne Työ – suunnittele ura -hankkeessa.
Lisätietoja: https://tralla.fi/tuotekortit/tiimikurssipari-pilotti/
Yritys hyvä
- Mistä on kyse? Yritys Hyvä on kilpailu, jonka tavoitteena on innostaa yrittämään ja pohtimaan, mitä yrittäminen ja yritteliäisyys merkitsevät.
- Tavoitteet: Yritys Hyvä -kilpailun ydin on yrittäjyyden käsittely nuorelle mielekkäällä tavalla. Kilpailun sisällöt ja tehtävät sopivat eri oppiaineisiin.
- Toteutus: Kilpailutehtäviin voi keskittyä tunnin, pari tai vaikkapa koko lukukauden. Osallistumistapoja on lukuisia: musavideon tekoa, ainekirjoitusta, yrittäjyysprojektin tai vaikuttamistyön toteuttamista, pitchausta, vlogaamista tai sarjakuvan piirtämistä sekä paljon muuta. Tehtävistä löytyy erilaisille osaajille mielekästä tekemistä yksin tai yhdessä ryhmän kanssa.
- Milloin: Kilpailuaika vuosittain 5.9–1.3. Kaikki kilpailuun lähetettyjen töiden tekijät ohjaajineen palkitaan tuotepalkinnolla. Voittajatyöt palkitaan rahapalkinnoin 100–1000 €. Rahastipendejä jaetaan yli 10 000 € arvosta.
Kilpailun järjestää Kehittämiskeskus Opinkirjo.
Lisätietoja: https://yrityshyva.fi/
Circula
- Mistä on kyse? Circula on peli, jossa korostuu yhdessä tekeminen, ideointi ja oppiminen. Circula-pelin lähtökohtia ovat pelaajien omat voimavarat – taidot ja persoonallisuus – sekä ylijäämäresurssit, jotka voivat olla materiaaleja, tavaraa tai tiloja.
- Tavoitteet: Kiertotalous luo uusia, innostavia mahdollisuuksia kestävään tulevaisuuteen. Kiertotalous voi tarjota lähivuosina ja -vuosikymmeninä runsaasti uusia työpaikkoja. Siksi on tärkeää, että yrittäjät ja yritystoimintaa harkitsevat ymmärtävät kiertotalouden mahdollisuudet. Toisaalta kuluttajat luovat kysynnän kiertotalouden palveluille ja tuotteille.
- Toteutus: Pelissä muodostetaan yritystiimit, joiden tavoitteena on kehittää omien voimavarojensa ja saatavilla olevien resurssien pohjalta kannattavaa liiketoimintaa. Yrityksen tulisi käyttää luonnonvaroja kekseliäästi ja kestävästi ja samalla auttaa ratkaisemaan sosiaalisia ja/tai ympäristöongelmia. Jokainen tiimi kehittää omaa yritystään, mutta pelin yllätykset ohjaavat tiimit tekemään myös yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
- Miten alkuun: Peli on saatavilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi sekä selkokielisenä versiona. Opettajat voivat ottaa sen käyttöön helposti tulostamalla materiaalit ilmaiseksi verkosta osoitteessa circula.fi. Circula on tuotettu Suomen itsenäisyyden rahasto Sitran rahoituksella ja julkaistu maksuttomasti opetuskäyttöön. Circula-pelin on kehittänyt Suomen ympäristöopisto SYKLI yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n, Savon koulutuskuntayhtymä Sakkyn ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian kanssa.
Lisätietoja: https://circula.fi/
Etsitkö ideoita lukiolaisten yrittäjyysosaamisen kehittämiseen?
Yrittäjyystaitojen työkalupakki Tralla.fi on maksuton palvelu opettajille, opinto-ohjaajille ja kaikille yrittäjyyskasvatuksen parissa työskenteleville. Palvelu tarjoaa laajan valikoiman oppimateriaaleja, menetelmiä ja malleja lukiolaisten yrittäjyysosaamisen kehittämiseen.
Tralla.fi-palvelu
- Oppimateriaaleja ja malleja lukiolaisten yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjämäisten valmiuksien kehittämiseen helposti yhdestä paikasta
- Hakukone, jonka avulla materiaaleja ja palveluita voi hakea esim. oppiaineen tai sisällön perusteella
- Ajankohtaista tietoa mm. yrittäjyyskasvatuksesta ja lukioiden kehittämistoiminnasta
- Kaikilla mahdollisuus jakaa helposti hyviä käytäntöjä muille lukioille ja kerätä omia suosikkeja talteen
- Tilaisuus oppia ja vahvistaa lukion yrittäjämäistä toimintakulttuuria sekä omaa, että opiskelijoiden yrittäjyysosaamista
- Kieliversiot ruotsi ja englanti
Eri oppiaineisiin mm. valmiita tehtäviä, videoita ja pelejä, jotka soveltuvat myös etäopetukseen.
Runsaasti eri lukioiden esimerkkejä yritys- ja korkeakouluyhteistyöstä.
Duunikoutsi valmentaa nuorta työelämään
Talous ja nuoret TATin Duunikoutsi-mobiilisovellus sisältää kaiken, mitä nuoren tarvitsee tietää työelämästä ja toimii tukena nuoren ohjaamisessa kohti vahvempaa itsetuntemusta ja parempaa työelämätietoutta. Sovelluksen avulla nuori oppii omien vahvuuksien ja taitojen tunnistamista ja osaamisen sanoittamista, saa tukea työnhakuun aina hakemuksen ja CV:n kirjoittamisesta työhaastatteluihin valmistautumiseen. Lisäksi nuori saa tietoa työelämän pelisäännöistä ja pääsee tutustumaan inspiroiviin uratarinoihin. Valmiit harjoitukset sovelluksen hyödyntämiseen nuorten ohjaamisen tukena löytyy. Kun koulu loppuu-sivustolta ja TATin aineistonpankista.
Maksuton Duunikoutsi-sovellus on 13-25 -vuotiaille suunnattu työelämävalmentaja. Nuori voi tehdä sovelluksen haasteita tavoitteensa mukaisesti kolmesta eri osiosta sen mukaan onko hakemassa TET-jaksolle, Ekaa työpaikkaa vai Uralle kesätöistä. Lisäksi sovellus sisältää motivoivia vinkkejä ja videoita työelämää varten. Sovelluksen avulla nuori pääsee harjoittelemaan työelämässä tarvittavia taitoja, kuten esimerkiksi sosiaalisia taitoja, yhteistyötaitoja, päätöksentekokykyä, palveluorientoituneisuutta, joustavuutta, luovuutta, ongelmanratkaisukykyä ja ennen kaikkea työnhakua.
SOVELLUS LUO NUORELLE OSAAMISPOHJAISEN CV:N
Osaamispohjainen CV on vaihtoehto perinteiselle CV:lle ja sen käyttö työnhakumarkkinoilla on yleistymässä. Osaamispohjainen CV on erinomainen vaihtoehto, jos esimerkiksi työkokemusta on vasta vähän tai toisaalta jos sitä on ehtinyt kertyä laajastikin. Sovelluksen Ekaa työpaikka tai Uralle kesätöistä -osioista nuori saa ladattua itselleen myös osaamispohjaisen CV:n, joka on esitäytetty Duunikoutsin tehtävien pohjalta. Kun nuori suorittaa määritellyt sovelluksen haasteet, hän voi lähettää itselleen sähköpostiin henkilökohtaisen CV-pohjan, johon on tallennettu tietoja nuoren osaamisesta Duunikoutsissa suoritettujen tehtävien perusteella. Sähköposti sisältää valmiiksi täytetyn CV-pohjan, CV-mallin sekä ohjeet osaamispohjaisen CV:n viimeistelyyn.
TEKOÄLY OHJAA JA AUTTAA NUORTA – TOIMII MYÖS OHJAUKSEN TUKENA
Sovelluksen Robokoutsi eli ”työelämävalmentaja” ohjaa nuorelle tekoälyn avulla opeteltavia aiheita ja tekee oppimisen näkyväksi muodostamalla kokoavan aihekartan. Sovelluksen etusivulla heiluttelevaa Robokoutsi-hahmoa klikkaamalla aukeaa chat-ikkuna, jossa Robokoutsi kertoo sovelluksesta ja suosittelee nuorelle haasteita ja vinkkejä. Kun tarjotut tehtävät on suoritettu, nuori arvioi niiden kiinnostavuuden emojeilla. Nuoren antaman palautteen perusteella sovellus osaa tarjota nuorelle ajankohtaista ja nuoren omien kiinnostuksen kohteiden mukaisia sisältöjä.
Kun nuori käyttää sovellusta Robokoutsin ohjaamana, muodostuu nuorelle oma aihekartta. Värikoodatun aihekartan avulla voi tarkastella mitä sisältöjä nuori on jo suorittanut ja kuinka kiinnostavana nuori on kunkin aiheen kokenut (vihreä= kokee aiheen kiinnostavana ja ajankohtaisena, punainen= ei kokenut aihetta kiinnostavana). Aihekarttaa voi hyödyntää esimerkiksi oppilaan yksilöohjauksessa ja keskustella nuoren kanssa esimerkiksi seuraavista asioista:
• Miksi kyseiset aiheet kiinnostavat tällä hetkellä?
• Mitä olet oppinut?
• Mitä ajatuksia teemat ja harjoitukset ovat herättäneet?
• Miksi jokin osio ei kiinnosta?
VALMIIT HARJOITUKSET OPOTUNNEILLE
Oppilaan ohjaaja voi hyödyntää TATin suunnittelemia valmiita harjoituskokonaisuuksia niin peruskoulussa kuin toisella asteella sekä muissa ohjausympäristöissä. Harjoitukset käsittelevät sovelluksen teemoja kattavasti aina itsetuntemuksesta TET-jaksolle valmistautumiseen ja TET-kokemusten purkuun sekä työnhakuun ja työelämän pelisääntöihin liittyen.
Harjoitukset löytyvät sivustolta https://www.kunkoululoppuu.fi/duunikoutsi tai
TATin opettajan aineistopankista: https://www.tat.fi/opettaja/
SOVELLUKSESTA
Duunikoutsi-sovelluksen on kehittänyt Talous ja nuoret TAT yhdessä EK:n, SAK:n, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Oikotien kanssa. Sovelluksen ensimmäinen versio julkaistiin toukokuussa 2019. Duunikoutsi palkittiin keväällä 2020 vuoden parhaana digitaalisena oppimisratkaisuna eOppimiskeskuksen järjestämässä eEemeli-kilpailussa.
Lataa maksuton Duunikoutsi-sovellus Google Play-kaupasta tai App Storesta.
DUUNIKOUTSI OHJAA JA AUTTAA NUORTA:
• TET-jaksolle ja ensimmäisten työpaikkojen hakemisessa
• Työelämätaitojen kartuttamisessa
• Työhakemuksen tekemisessä
• Omien vahvuuksien tunnistamisessa
• Tuoreen työelämätiedon saamisessa
• Itsetuntemuksen kehittämisessä
• Urasuunnittelussa hakemisessa
• Oman polun löytämisessä
Opopassi - digitaalinen työkalu lukion opinto-ohjaukseen
Opopassi on digitaalinen tulevaisuuden suunnittelun työkalu lukion opinto-ohjaukseen, ja sen avulla opiskelija voi suorittaa lukion opetussuunnitelmaan perustuvan valtakunnallisen OP2-kurssin. Opopassin tavoitteena on tukea lukion opiskelijan tulevaisuuden suunnittelun prosessia ja yksilöllisen jatko-opintopolun löytymistä. Opopassin avulla OP2-kurssi voidaan toteuttaa opinto-ohjaustunteina, opiskelijan itsenäisinä suorituksina tai kokonaan verkkokurssina.
Opopassi toimii nettiselaimessa, eikä sen käyttö vaadi kirjautumista. Opopassi on maksutta kaikkien Suomen opinto-ohjaajien ja opiskelijoiden käytössä. Opopassia tehdessä on kiinnitetty erityistä huomiota sen visuaalisuuteen ja sekä navigoinnin helppouteen ja käyttäjäystävällisyyteen. Opopassi on haluttu tehdä innostavaksi ja helppokäyttöiseksi oppimisympäristöksi.
OPOPASSIN KOKOAMINEN
Opopassi perustuu pisteiden keräämiseen. Opopassi on valmis, kun opiskelija on kerännyt kasaan 20 pistettä. Pisteitä voi kerätä niin Opopassin valmiista pistetehtävistä, kuin koulun ulkopuolisesta toiminnasta ja tapahtumista. Muita pisteitä voi saada esimerkiksi osallistumalla erilaisiin virtuaalisiin tai muulla tavalla toteutettuihin oppilaitosvierailuihin, uravarjostuksiin tai vaikkapa ajankohtaisiin webinaareihin. Opopassin tekeminen motivoivaa ja innostavaa, kun opiskelija kerää Opopassiinsa opopisteitä itse valitsemistaan tehtävistä.
Opopassissa ensimmäiset viisi pistettä kerätään kaikille yhteisestä osiosta. Tämän osion aiheet perustuvat suoraan OP2-kurssin opetussuunnitelmaan.
Opopassin kaikille yhteiset tehtävät liittyvät eri teemoihin, kuten itsetuntemus, jatko-opinnot, työelämä ja yrittäjyys. Nämä kaikille yhteiset osiotovat perusta oman jatko-opintopolun rakentumiselle. Nämä osiot on helppo toteuttaa esimerkiksi opo-tunteina lukiossa tai opiskelijan itsenäisinä suorituksina. Yhteisten osioiden jälkeen opiskelija valitsee oman jatko-opintopolun, jolla haluaa edetä. Jatko-opintopolkuja on yhteensä 12. Jatko-opintopolulta opiskelija kerää loput 15 pistettä. Opiskelija voi suunnata oman Opopassinsa etenemällä jollain seuraavista poluista:
- Taide-polku
- Kauppa-polku
- Tekniikka-polku
- Sportti-polku
- Yhteiskunta-polku
- Luma-polku
- Ympäristö-polku
- Ravinto-polku
- Kauppa-polku
- Humanisti-polku
- Sote-polku
- Maailma-polku
- Turva-polku
Opiskelija voi esimerkiksi suunnata oman kiinnostuksensa liittyen ulkomailla opiskeluun ja valita Maailma-polun. Jokaisen polun pistetehtävät on suunniteltu siten, että ne tukevat oman jatko-opintosuunnitelman kehittymistä juuri kyseisellä alalla. Polun viimeisessä vaiheessa jokainen opiskelija tekee itselle jatko-opintosuunnitelman. Ideana on, että jokainen pistetehtävä vie kohti oman henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman kehittymistä. Opopassin polut takaavat sen, että OP2-kursi on jokaisella opiskelijalla hyvin henkilökohtainen ja omannäköinen. Opiskelijan Opopassia ja siitä syntynyttä jatko-opintosuunnitelmaa voidaan hyvin käyttää lukion opinto-ohjauksessa henkilökohtaisen jatko-opinto-ohjauksen tukena tai lähtökohtana.
OPISKELIJA KOKOAA OMAN OPOPASSINSA VALITSEMALLEEN ALUSTALLE
Opiskelija kokoaa oman Opopassinsa valitsemalleen alustalle. Alusta voidaan valita yhdessä opinto-ohjauksen kurssilla tai valinta voi jäädä opiskelijan päätettäväksi. Opopassin voi koota esimerkiksi blogialustalle, erilliselle asiakirjalle, nettisivupohjalle tai vaikkapa slides-esitykseen. Opiskelija voi tehdä omasta Opopassista täysin omanlaisensa. Vai mielikuvitus on rajana. Opiskelija palauttaa oman Opopassinsa omalle opinto-ohjalleen, joka antaa OP2-kurssin suorituksen. Joskus Opopassia voidaan käyttää lukiossa myös vain soveltuvin osin, eikä sen avulla välttämättä suoriteta kokonaista kurssia. Opopassin avulla OP2-kurssi on mahdollista suorittaa myös täysin itsenäisesti tai verkkokurssina, mutta tällöin kurssisuorituksesta ja arvioinnista on sovittava etukäteen oman oponsa kanssa.
Alunperin Opopassi kehitettiin pelkästään omaan opetuskäyttöön, mutta hyvin nopeasti materiaalin halusivat käyttöönsä myös muut opinto-ohjaajat. Opopassin suosio sai Alatalon ja Järvisen innostumaan kehittämään materiaalia sopivaksi laajemmin koko Suomen OP2-kurssin käyttöön. Opopassista onkin haluttu luoda käyttötarkoitukseltaan monipuolinenja moneen taipuva kokonaisuus. Sekä opiskelija että opinto-ohjaaja pääsevät itse vaikuttamaan siihen, miten Opopassia käyttävät. Opiskelijan yksilöllisyys korostuu, kun jokainen opiskelija valitsee itseään kiinnostavan henkilökohtaisen jatko-opintopolun ja syventyy omien kiinnostuksen kohteidensa pariin valitsemiaan tehtäviä tehden. Jokaisen nuoren lukion jälkeiset suunnitelmat ovat erilaiset, joten myös Opopassista voi rakentaa omannäköisen kokonaisuuden.
Opopassi julkaistiin elokuussa 2018 ja sivuilla on vieraillut kahdessa vuodessa noin miljoona kävijää. Se on saavuttanut jo 70 000 käyttäjän määrän. Opinto-ohjaajat ovat ottaneet työkalun innolla vastaan, ja nuoret ovat olleet innostuneita uudenlaisesta oppimisympäristöstä ja tulevaisuuden suunnittelun työkalusta.
Talous ja nuoret TAT tekee sisällöllistä yhteistyötä Opopassin kanssa ja tarjoaa Opopassiin TATin Bisneskursseilta tuttuja materiaaleja sekä asiantuntemusta kaupallisen osaamisen, tulevaisuuden työelämätaitojen ja kiertotalouden osalta. Opopassin tavoitteena on jatkaa hyvin alkanutta matkaa myös kauas tulevaisuuteen. Opopassi tekee yhteistyötä eri toimijoiden ja korkeakoulujen kanssa. Yhteistyötahot valitaan sillä kriteerillä, että ne toimivat joka tapauksessa nuorten parissa, esimerkiksi jatko-opintoihin tai työelämään liittyvällä kentällä. Opopassin sisältöä kehitetään jatkuvasti vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja uuden lukioiden opetussuunnitelman sisältöjä. Opopassia päivitetään aktiivisesti ja pyritään vastaamaan myös käyttäjiltä saatuihin palautteisiin ja kehittämisehdotuksiin.
MITEN OTAT OPOPASSIN KÄYTTÖÖN?
Opinto-ohjaajille järjestetään maksuttomia Opopassin käyttökoulutuksia joko webinaareina tai mahdollisuuksien mukaanOpopassitiimi voi tulla kouluttamaan opoja myös paikkakunnalle. Pääset ilmoittautumaan koulutuksiin ja tutustumaan Opopassiiin sen omilta nettisivuilta www.opopassi.fi
OPOPASSIN TARINA: Opopassi on saanut alkunsa kahden lukion opinto-ohjaajan, Anniina Järvisen ja Satu Alatalon, halusta kehittää uudenlaista, digitaalista materiaalia opinto-ohjauksen käyttöön. Pääkaupunkiseudulla työskentelevät Järvinen ja Alatalo ovat toimineet opintoohjaajina jo kymmenen vuoden ajan.
Miten käytämme rahaa?
Tulot vaihtelevat elämän aikana ja voivat koostua useista eri lähteistä, kuten erilaisista etuuksista, tuista ja palkasta. Kaveripiiri, perhe, harrastukset ja työelämä vaikuttavat tapoihin käyttää rahaa. Ostopäätöksiimme vaikuttaa myös markkinointi, ja teemme päätöksiä nopeasti tunteisiin perustuen. Markkinoinnissa vedotaankin tunteisiimme eri tavoin ja meille luodaan jatkuvasti uusia tarpeita. Arvostamme myös nykyhetkeä enemmän kuin tulevaisuutta. Tämän vuoksi teemme mieluummin ostoksia osamaksulla ja luotolla verrattuna siihen, että säästäisimme rahat etukäteen.
Etenkin muuttuvissa elämäntilanteissa on hyvä pysähtyä pohtimaan, minkälaista elämää haluaa elää nyt ja tulevaisuudessa. Rahalla on keskeinen rooli omanlaisen elämän toteuttamisessa. Omat tulot ja menot kannattaakin ottaa seurantaan heti, kun alkaa ansaita omaa rahaa ja muuttaa ensimmäiseen omaan kotiin.
PENNO AUTTAA
Viisaita valintoja raha-asioissa ei ole aina helppo tehdä, mutta ennakointi kannattaa. Raha-asioiden hallitsemiseksi on kehitetty välineitä, joita on helppo käyttää. Hyvä väline on Takuusäätiön tarjoama maksuton Penno.fi -verkkosovellus. Se toimii hyvin myös puheeksioton välineenä. Penno.fi -verkkosivulta voi katsoa esittelyvideon.
Penno toimii puhelimella ja tietokoneella. Pennoon voi kirjata toistuvat tulot ja menot sekä päivittäisiä kuluja, jotka voi lajitella helposti erilaisiin kategorioihin. Jo parin kuukauden jälkeen oma rahankäyttö tulee näkyväksi. Pennon graafeista voi seurata menojen kehittymistä ja niiden jakautumista eri kategorioihin. Arjen pienet menot tulevat näkyviksi ja tällöin säästökohteita löytyy helposti. Penno auttaa myös säästötavoitteen saavuttamisessa.
VÄLTTÄMÄTÖNTÄ, TARPEELLISTA VAI TURHAA?
Kun tietää mihin kuluttaa, voi menot eritellä välttämättömiin, tarpeellisiin ja turhiin. Välttämättömät asiat ovat niitä, joita ilman ei voi elää. Esimerkiksi ensimmäiseen omaan asuntoon muuttava nuori ei ehkä tule ajatelleeksi, mitkä kaikki asiat siirtyvät hänen vastuulleen. Kun budjetti on tiukka, välttämättömyyksien määrittely ja turhista asioista luopuminen korostuvat entisestään.
Monet tarpeellisen kategorian asioista voi jäädä välttämättömien ja turhien asioiden välimaastoon. Tarpeelliset asiat ovatniitä, jotka edesauttavat päivittäistä arkeamme mutta joiden puuttuminen ei sitä kaada. Jokaisella meillä on varmaankin myös turhia menoeriä. Turhista asioista luopuminen helpottuu, kun laskee niihin kuluvan rahan ja pohtii hetken sitä, mitä muuta tällä rahalla voisi saada.
Marttaliitto ja Takuusäätiö ovat julkaisseet Välttämätön, tarpeellinen, turha -pelin. Siinä voi lajitella menoja kolmeen eri kategoriaan. Pelissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, mutta se toimii hyvin talousneuvonnassa ja keskustelun herättäjänä.
Pelin voi ottaa omaan käyttöön vapaasti Marttakoulusta:
www.martat.fi/valttamaton-tarpeellinen-vai-turha/
SÄÄSTÄMÄLLÄ LOMPAKKOA MYÖS LUONTOA SÄÄSTYY
Kun haluaa säästää sekä lompakkoa että luontoa, kannattaa tutustua Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin. Ne löytyvät Takuusäätiön nettisivuilta (takuusaatio.fi/hallitserahojasi) Viitebudjettien avulla voi tarkastella ja peilata omaa kulutusta kohtuullisen minimikuluttamisen tasoon. Viitebudjetit soveltuvat hyvin välineeksi talousneuvontaan, talouskasvatukseen ja erilaisiin koulutuksiin.
Kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin on tehty myös hiilijalanjälkilaskelmat. Esimerkiksi viitebudjettien mukaisesti kuluttavan alle 45-vuotiaan ihmisen hiilijalanjälki on yli puolet pienempi kuin keskivertosuomalaisen.
Takuusäätiön sivuilla voi laskea oman hiilijalanjäljen ja verrata sitä keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeen (takuusaatio.fi/hallitserahojasi).
NÄIN KÄYTÄT PENNOA:
1. Siirry sivulle Penno.fi. Kirjaudu käyttäjäksi omalla sähköpostiosoitteellasi ja keksimälläsi salasanalla.
2. Vaihtoehtoisesti voit käyttää Penno-vihkoa. Sen voit tulostaa Pennon etusivulta.
3. Kirjaa Pennoon säännölliset tulot ja menot. Tämän jälkeen voit syöttää sinne menoja sitä mukaa kun niitä tulee.
4. Vaihda asetukset-sivulla itsellesi sopiva kuukausijakson alkupäivä (esim. palkkapäivä).
5. Penno näyttää sinulle käytettävissä olevan rahamäärän kuukautta ja päivää kohti.
KANNUSTA PUHUMAAN RAHASTA
Noin puolella miljoonalla ihmisellä Suomessa on maksuvaikeuksia esimerkiksi yllättävien elämäntilanteiden tai pienituloisuuden vuoksi. Kuluttamiseen ja luoton käyttöön kannustetaan, mikä johtaa helposti yli varojen elämiseen. Emme mielellämme selvitä hankalia raha-asioita, koska se voi herättää ikäviä tunteita. Tämän vuoksi on tärkeää, että raha-asioista puhutaan ja kannustetaan puhumaan ääneen jonkun kanssa.
Takuusäätiön Velkalinjalla (0800 98009) ja Kysy rahasta -chatissa (takuusaatio.fi) voi keskustella rahahuolista ja pohtia ammattilaisen kanssa, mitä veloille voi tehdä. Palvelut ovat maksuttomia ja niissä voi keskustella nimettömänä ja luottamuksella. Takuusäätiön neuvontaan kannattaa ottaa yhteyttä niin pienissä kuin suuremmissakin rahahuolissa.
TYÖKALUJA
Löydät lisää työkaluja raha-asioiden puheeksi ottamiseen ja raha-aiheisiin neuvonnallisiin välineisiin Takuusäätiön nettisivuilta (takuusaatio.fi/hallitserahojasi) ja yrittäjyyskasvatuksen Tralla.fi -sivulta.
Bisneskurssit lisäävät taloudellista osaamista
Talous ja nuoret TAT tarjoaa monipuolisesti erilaisia oppimateriaaleja ja opettajan koulutusta toiselle asteelle, jotta nuori oppisi tärkeimmät tiedot ja taidot työelämästä, yrittäjyydestä ja taloudesta.
Talous ja nuoret TATin Bisneskurssit perustuvat lukion opetussuunnitelmaan ja vastaavat tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Osa oppimateriaaleista vastaa kokonaisia lukiokursseja (38 h), ja osa materiaaleista on lyhyempiä paketteja, joita voi käyttää osana muuta opetusta. Oppimateriaalien kautta nuori oppii tärkeitä työelämätaitoja, kuten aloitteellisuutta, vastuullisuutta, yhteistyötä ja kriittistä ajattelua.
Bisneskurssit
Bisneskurssit ovat digitaalisia lukiolaisille suunnattuja oppimateriaaleja, joita opiskellaan Claned-oppimisympäristössä. Bisneskurssit sisältävät neljä eri kurssikokonaisuutta, joiden aikana opitaan kansainväliseen liiketoimintaan liittyviä tietoja
ja taitoja, joita hyödyntämällä nuoren on helpompi toimia niin yrittäjänä kuin työntekijänäkin omalla tulevalla työurallaan. Kurssit sisältävät oikeiden yritysten case-esimerkkejä.
1. Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen
Kurssilla opitaan esimerkiksi, mitä kaupallistaminen tarkoittaa, ja tutustutaan markkinointiin ja henkilöbrändäykseen.
2. Vuorovaikutus ja neuvottelutaidot
Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä opitaan erilaisista kommunikaatiotyyleistä.
3. Globaalit markkinat
Kurssilla tutustutaan megatrendien vaikutukseen liiketoiminnassa ja erilaisiin liiketoimintakulttuureihin sekä opitaan vastuullisen liiketoiminnan merkityksestä.
4. Talous, raha ja yrittäjyys
Kurssilla opitaan sijoittamisesta ja tutustutaan yritystoiminnan edellytyksiin, kuten rahoitukseen.
Muut materiaalit toiselle asteelle
TAT on tuottanut yhdessä Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa lukiolaisille suunnattuja maksuttomia korkeakouluopintoja. Valittavissa on Bisneskurssien teemoihin liittyviä kursseja sekä lisäksi Oman talouden hallinnan -opintojakso. Lukiolainen voi suorittaa näitä opintojaksoja lukio-opintojen rinnalla mistä päin Suomea tahansa. Opintojen suorittaminen auttaa siinä, että nuori pääsee tutustumaan yliopisto-opintoihin jo lukion aikana.
TAT tarjoaa lukioon myös lyhyempiä oppimateriaalikokonaisuuksia (20 h) kiertotaloudesta, tekoälystä ja aineettomista
oikeuksista.
Miten saat materiaalit käyttöön?
Bisneskurssien maksuttomia materiaaleja voi käyttää kuka tahansa toisen asteen opettaja tai opo. TAT kouluttaa kuukausittain opettajia, jotta heillä olisi parhaat mahdolliset valmiudet työelämätaitojen opettamiseen.
Tutustu materiaaleihin osoitteessa www.bisneskurssit.fi. Sivustolta pääset tilaamaan oman kurssipohjan ja ilmoittautumaan kuukausittaisiin opettajankoulutuswebinaareihin. Bisneskurssit tarjoavat nuorille onnistumisen avaimet tulevaisuuden työelämään.
Yrittäjyyden oppimateriaalit
Yrittäjyydestä on tarjolla kolme maksutonta, digitaalista oppimateriaalikokonaisuutta oppimisympäristö Clanedissa. Näiden oppimateriaalien tehtävänä on innostaa nuoria yrittäjyyteen ja antaa heille eväät yritystoiminnan aloittamiseen. Kurssit ovat suunniteltu ammatilliseen oppilaitokseen, mutta kursseja voi hyvin soveltaa myös lukiolaisten kanssa.
1. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta
Kurssin aikana opitaan yrittäjälle tärkeistä ominaisuuksista ja opitaan suunnittelemaan omaa yritystoimintaa.
2. Yritystoiminnan suunnittelu
Kurssin aikana opitaan laatimaan liiketoimintasuunnitelma ja ymmärtämään omaan liiketoimintaan liittyviä tärkeitä asioita, kuten kohderyhmä ja hinnoittelu.
3. Yrityksessä toimiminen
Kurssin aikana opitaan esimerkiksi oman tai -harjoitusyrityksen kautta yritystoiminnan aidosta arjesta ja saadaan keinoja arvioida yrityksen toimintaa.
Teksti: Talous ja nuoret TAT
Tukea KKT -verkostosta
Uusi lukion opetussuunnitelma astuu voimaan 2021. Yksi merkittävistä muutoksista koskee lukio-opetuksen kansainvälisyyttä sekä korkeakoulu- ja työelämälähtöisyyttä. Lukiolain mukaan opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälisyysosaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyystaitoja.
Kansainvälisyyden sekä korkeakoulu- ja työelämälähtöisen lukion toimintakulttuurin tueksi on perustettu Helsingin kaupungin lukioiden yhteinen KKT-verkosto (kansainvälisyys, korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö), jossa ovat mukana kaikki Helsingin kaupungin 15 lukiota.
Verkoston jäseniksi on kutsuttu jokaisesta lukiosta kaksi opettajaa ja kaksi opiskelijaa, ja verkosto kokoontuu noin kaksi kertaa lukukaudessa. Korkeakoulu- ja työelämäyhteistyöhankkeiden koordinaattorit sekä kansainvälisyyden pedagoginen asiantuntija tukevat verkoston toimintaa.
KKT-verkoston tavoitteina on jakaa opettajien ja lukioiden osaamista ja kehittää yhdessä kansainvälisyyttä sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä. KKT-verkoston tapaamisissa jokainen lukio jakaa parhaita vinkkejään, keskustelee erilaisista yhteistyömuodoista ja kehittää lukio-opetusta, toimintakulttuuria sekä yhteistyöverkostoja entistä enemmän lukion opetussuunnitelman mukaiseksi. Verkoston avulla yhteistyö on tehokasta myös korkeakoulujen, työelämän ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden suuntaan. Näin jokainen lukiolainen saa entistä paremmat mahdollisuudet löytää oman jatko-opinto- ja työelämäpolkunsa.
KKT-toiminta lukioissa
KKT-verkoston jäsenten tehtävä on jakaa verkoston kautta saatua tietoa, ideoita, käytäntöjä ja yhteyksiä omassa lukiossaan. Jotta lukion kansainvälisyyden sekä korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön kehittäminen ei jäisi yksittäisten opettajien vastuulle, on lukioihin perustettu tiimejä, joissa kehitystyötä on mahdollista tehdä yhdessä.
Jokaisen opettajan tehtävä on uuden opetussuunnitelman mukaisesti ohjata lukiolaisia KKT-teemoissa omassa oppiaineessaan. Opetuksen suunnittelun avuksi on Helsingin kaupungin lukioilla ollut mahdollisuus järjestää fasilitoitu KKT-workshop, joissa opettajat ovat saaneet tukea KKT-teemojen kehittämisessä ja päässeet jakamaan jo olemassa olevia ideoita ja käytänteitä toisilleen.
Verkoston toimintaa kehittämässä
Korkeakouluyhteistyömallin luominen Helsinkiin –hanke (OPH)
Opetushallituksen rahoittamassa hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja mallinnetaan korkeakouluyhteistyötä Helsingin kaupungin 15 lukiossa. Hankkeen tavoitteena on parantaa lukiolaisten tietoja jatko-opinnoista, antaa lukiolaisille kokemuksia korkeakouluopinnoista sekä -kampuksista ja auttaa lukiolaisia jatko-opintopolkunsa löytämisessä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on kehittää Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyölle malli.
Hankkeessa kartoitetaan jo käytössä olevia yhteistyömuotoja, kokeillaan uusia menetelmiä ja annetaan esimerkkejä erilaisista toimivista yhteistyömuodoista. Hankkeessa pilotoidaan mm. lukiolaisille suunniteltuja korkeakouluyhteistyötä
sisältäviä kursseja ja kurssin osia, mahdollistetaan opiskelijoille osallistuminen avointen korkeakoulujen opintoihin sekä järjestetään lukiolaisille ja opettajille tapahtumia ja tutustumismahdollisuuksia korkeakouluihin. Opettajille järjestetään myös työpajoja ja yhteistyötapaamisia korkeakoulujen kanssa, joiden avulla korkeakouluyhteistyö saadaan entistä
paremmin osaksi opetusta.
Lisätietoja hankkeesta:
https://www.tunnetyo.fi/korkeakoulu-1
https://tralla.fi/projektit/korkeakouluyhteistyomallinluominen-helsinkiin/
Tunne Työ 2.0 (ESR)
Tunne Työ 2.0 (2020–2021) on laaja ESR-kumppanuushanke, jossa kehitetään lukiokoulutuksen toimintamalleja ja rakenteita niin, että ne tukevat lukiolain ja uuden opetussuunnitelman toteuttamista ja tavoitteisiin pääsemistä työelämälähtöisesti. Johdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön valmiuksia työelämäyhteistyöhön vahvistetaan seminaarein ja koulutuksin. Hankkeen tarkoituksena on tukea heitä onnistumaan yhteiskunnan vaatimuksia vastaavan lukion kehittämisessä.
Kehitystyötä tehdään oppilaitosten, opiskelijoiden ja yritysten kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on Helsingin kaupunki ja osatoteuttajia ovat neljä lukiokoulutuksen järjestäjää: Espoo, Vantaa, Lahti ja Lappeenranta sekä Lab ammattikorkeakoulu ja Nuori Yrittäjyys ry. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Lisätietoa hankkeesta:
www.tunnetyo.fi
Työelämälähtöisiä toimintamalleja:
https://tralla.fi/projektit/tunne-tyo-suunnittele-ura/
KKT-verkostosta opiskelijoiden sanomana
“Olisi tärkeää, että lukiolaiset saisivat enemmän ideoita jatko-opintoihin. Tarvitaan uusia ideoita ja vaikuttamista omiin jatkosuunnitelmiin.”
Teksti: Piritta Ekroth, Helena Antikainen ja Eerika Kantonen
“Koululla jatko-opintoinfoissa ei saa riittävästi tietoa jatko-opinnoista, vaan vierailijat kertovat enemmän omista kokemuksistaan. Yleisinfoa korkeakouluista ja hakuprosesseista tarvitaan lisää.“
“Nuoret haluavat nähdä eri vaihtoehdot, jotka heille ovat tarjolla. Esimerkiksi jatko-opinnot kotimaassa ja ulkomailla pitää esitellä opiskelijoille. Samoin työelämään pitää saada tuntumaa esimerkiksi TETin kaltaisilla järjestelyillä ja kurssien sisällä.”
“KKT-teemoja tulisi kehittää ihan pakollisten kurssien puitteissa.”
