Kunta- ja aluevaalit 2025

Kunta- ja aluevaaleissa valitaan valtuutetut kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin. Lukiolaisten näkökulmasta kunta- ja aluevaalit ovat ne tärkeimmät vaalit. Suurin osa lukiolaisia suoraan koskevista päätöksistä tehdään kunta- tai aluetasolla.

Tällä hetkellä valtuutettujen keski-ikä on noin 50 vuotta. Pidetään siis ääntä lukiolaisten asioista ja huolista, jotta päätöksissä huomioidaan myös nuoret!

Täysi-ikäiselle helpoin tapa vaikuttaa on äänestäminen. Kuitenkin myös alle 18-vuotiaat voivat vaikuttaa päätöksentekoon monin tavoin. Tältä sivulta löydät tietoa kunta- ja aluevaaleista ja sivun lopusta Lukiolaisten vinkit vaikuttamiseen!

Kunta- tai aluevaaliehdokas!

Jos pääset kevään vaaleissa läpi, haluaisitko olla valtuustossa lukiolaisten puolella – toimia saavutettavan ja laadukkaan lukiokoulutuksen puolesta sekä suojella nuorten opiskelukykyä? Osoita tukesi lukiolaisille ja ilmoittaudu lukiolaisten puolella olevaksi ehdokkaaksi! Ilmoittautumislomakkeen löydät painamalla alla olevaa linkkiä.

Kunta- ja aluevaalit pähkinänkuoressa

Mitkä ihmeen kunta- ja aluevaalit?

Kunta- ja aluevaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vuonna 2025 Suomessa käydään ensimmäistä kertaa niin sanotut tuplavaalit, eli kunta- ja aluevaalit järjestetään samaan aikaan. Vaaleissa valitaan noin 10 000 valtuutettua kaikkien Suomen kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin.

Esimerkiksi näistä teemoista päätetään kunnanvaltuustossa:

  • Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukiokoulutuksen tilat ja resurssit
  • Kulttuuri- ja liikuntapalvelut esim. kirjastot ja teatterit
  • Infrastruktuuri- ja kaavoitusasiat esim. joukkoliikenne ja jätehuolto

Näistä asioista päätetään aluevaltuustossa:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, esim. opiskeluhuolto ja mielenterveyspalvelut
  • Pelastustoimi, esim. palokunta

Milloin äänestetään?

Virallinen vaalipäivä on 13.4.2025.

Ennakkoäänestää voi Suomessa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4.

Jokainen saa itse valita, äänestääkö ennakkoon vai vaalipäivänä. Tähän ei tarvitse erityistä syytä eikä sitä tarvitse ilmoittaa minnekään.

Jos äänestät virallisena vaalipäivänä, täytyy sinun äänestää sinulle osoitetussa äänestyspaikassa. Saat tiedon äänestyspaikastasi kirjeellä tai Suomi.fi-viestillä (jos olet tilannut viestit Suomi.fi-palvelusta) hyvissä ajoin ennen vaaleja. Oman paikan voi tarkistaa myös aanestyspaikat.fi-sivulta.

Jos äänestät ennakkoon, voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen riippumatta asuinpaikastasi, eikä sinun tarvitse huolehtia esimerkiksi sairastumisesta ja muista menoista vaalipäivänä – siksi ennakkoon äänestäminen kannattaa. Voit tarvittaessa äänestää ennakkoon myös ulkomailta.

Ennakkoäänestyspaikat löytyvät kunnittain tältä sivustolta.

Kuka voi äänestää ja miten?

Kunta- ja aluevaaleissa voi äänestää jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu. Kunta- ja aluevaaleissa myös muilla kuin Suomen kansalaisilla voi olla äänioikeus, jos heidän kotikuntansa on ollut Suomessa 51 päivää ennen vaaleja.

Saat hyvissä ajoin ennen vaaleja kirjeen tai Suomi.fi-viestin, jossa on tieto äänioikeudestasi sekä vaalipäivän äänestyspaikastasi. Ei haittaa, vaikka kirje katoaisi – tiedot saa myös netistä ja äänestämiseen tarvitset mukaan vain henkkarit (poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti tai vastaava kuvallinen asiakirja).

Äänestyshetkeen on luotu kuvalliset ohjeet – askel askeleelta! Ennakkoon äänestämisen ohjeen löydät täältä ja vaalipäivänä äänestämisen ohjeen täältä. Muistathan, että vaikka äänestäisit ennakkoon toisella puolen Suomea, äänesi menee aina oman vaalipiirisi ehdokkaalle.

Tarkempaa tietoa äänioikeuteen ja äänestämiseen sekä yleisesti kunta- ja aluevaaleihin liittyen voit lukea myös osoitteesta vaalit.fi/alue-ja-kuntavaalit.

Kuka voi asettua ehdolle?

Ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja valitsijayhdistykset.

Aluevaaleissa valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan 50 äänioikeutetun allekirjoitus. Kuntavaaleissa valitsijayhdistyksen perustamiseen riittää 5–10 allekirjoitusta riippuen kotikuntasi koosta.

Puolueiden kautta ehdokkaaksi voi päästä ottamalla yhteyttä puolueen kunnallis- tai piirijärjestöön. Ehdolle asettuminen tulee hoitaa viimeistään 4.3.2025.

Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Ehdokkaaksi voi asettua siinä kunnassa tai hyvinvointialueella, jonka asukas on.

Miksi äänestäisin?

Mitä enemmän nuoret tuovat mielipiteitään esiin ja äänestävät, sitä suurempi mahdollisuus on sille, että yhteiskunta panostaa koulutukseen ja nuorten palveluihin.

Mikäli nuoret eivät pidä ääntä itselleen tärkeistä asioista ja palveluista, niistä on helpompi leikata. Kuluneilla valtuustokausilla esimerkiksi lukiokoulutuksen rahoitusta on vähennetty monilla paikkakunnilla, mikä on johtanut opintotarjonnan supistumiseen ja opetusmateriaalien laadun heikkenemiseen.

Yhdessä voimme pysäyttää tämän kehityksen!

Sinun ei tarvitse seurata politiikkaa aktiivisesti tai osallistua vapaa-ajallasi poliittisiin keskusteluihin, jotta voit äänestää kunta- ja aluevaaleissa. Lukiolaisena olet itse oman elämäntilanteesi asiantuntija, ja jokaisen lukiolaisen ääni on tärkeä!

Muita hyviä syitä äänestämiselle on koottu ilmannuoria.fi-sivuille.

Miten vaalien tulos määräytyy?

Kunta- ja aluevaaleissa ääni ehdokkaalle on samalla ääni puolueelle tai muulle ryhmittymälle, kuten vaaliliitolle tai valitsijayhdistykselle. Tämän vuoksi ennen ehdokkaan valintaa on hyvä tutustua eri puolueisiin ja niiden arvoihin sekä tavoitteisiin.

Jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella valitaan valtuuston määrittämä määrä valtuutettuja. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä on oikeus asettaa 1,5-kertainen määrä ehdokkaita suhteessa koko valtuuston kokoon.

Ääntenlaskenta tapahtuu d’Hondt’in laskentamenetelmällä, josta voit lukea lisää täältä.

Lukiolaisten kunta- ja aluevaalitavoitteet

1. Turvataan saavutettava lukiokoulutus

  • Lukiokoulutukselle tulee taata riittävä rahoitus. Monipuolinen ja laadukas koulutus tai toimiva oppimisen tuki eivät toteudu ilman tarpeenmukaista rahoitusta. Rahoitusleikkauksiin ei ole varaa.
  • Suomessa tulee säilyttää alueellisesti kattava lukioverkko. Saavutettava lukioverkko on sellainen, jossa opiskelijan ei tarvitse muuttaa opiskellakseen lukiossa. Lukioita ei saa lakkauttaa siellä, missä ne turvaavat koulutuksen saavutettavuuden.
  • Lukioiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Erilaisia yhteistyömuotoja ovat esimerkiksi lukioiden väliset opintojaksotarjottimet, kiertävät opettajat ja osittainen etäopetus. Yhteistyön lisäämisellä voidaan vastata väestöllisten muutosten aiheuttamiin haasteisiin.
SLL_Kuvapankki_Final-4

2. Varmistetaan lukiokoulutuksen laatu

  • Lukioissa tulee olla monipuolinen opintotarjonta. Opintojaksotarjottimen tulee sisältää laaja valikoima erilaisia koulukohtaisia valinnaisia, kuten projektikursseja. Opintojaksoja voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien tai korkeakoulujen kanssa.
  • Lukiolaisen tulee voida valita painettu oppimateriaali. Painettu oppikirja on monelle oppimisen kannalta parempi vaihtoehto. Opiskelijoita tulee myös kuulla tehtäessä oppimateriaalihankintoja.
  • Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyötä tulee lisätä. Lukion oppimäärään voisi sovittaa esimerkiksi TET-jakson, jonka voisi suorittaa joko korkea-asteen opintoihin tai työelämään tutustuen.
SLL_Kuvapankki_Final-34

3. Suojellaan nuorten opiskelukykyä

  • Opiskelijahuollon tulee olla laadukas lähipalvelu lukiolaisille. Hyvinvointialueen rahoituksessa nuorten palvelut tulee turvata. Mielenterveysavun tulee olla saatavilla silloin, kun lukiolainen sitä tarvitsee. Nuorille tulee tarjota maksuttomia kuukautissuojia sekä henkilökohtaiseen tilanteeseen sopiva maksuton ehkäisy.
  • Lukioiden tulee sijaita esteettömissä, viihtyisissä ja terveellisissä tiloissa. Sisäilma- ja esteettömyysongelmiin tulee puuttua välittömästi. Tiloihin tehtävissä muutoksissa tulee kuulla opiskelijoita.
  • Jokaiselle toisen asteen opiskelijalle tulee taata monipuoliset mahdollisuudet maksuttomaan harrastukseen. Kunnissa tulisi olla tarjolla laajasti erilaisia liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia nuorten toiveisiin perustuen. Oppilaitosten tilat ja harrastevälineet tulee avata vapaamuotoiselle harrastustoiminnalle opetuskäytön ulkopuolella opiskelijoille maksuttomasti.
  • Opiskelijakuntien toimintaedellytyksiä tulee tukea. Jokaisessa lukiossa tulee järjestää laadukasta opiskelijakuntatoimintaa, joka edistää opiskelijoiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulutuksen järjestäjän tehtävä on tukea toimintaa osoittamalla sille riittävät resurssit.
SLL_Kuvapankki_Final-19

Nuoretkin voivat vaikuttaa

Kiinnostaako vaikuttaminen, muttet ole vielä täysi-ikäinen? Ei hätää, myös alaikäisillä nuorilla on monia keinoja vaikuttaa päätöksentekoon.

Olemme listanneet tähän erilaisia tapoja tutustua vaaleihin ja saada omaa ääntä kuuluviin. Löydä näistä itsellesi sopivimmat tavat ja haasta myös kaverisi mukaan vaikuttamaan!

1. Osallistu lukiosi vaalitempauksiin.

2. Mene tukijoukoksi äänestämään täysi-ikäisen ystäväsi kanssa. Muistathan kuitenkin, että vaalisalaisuuden vuoksi kenenkään ei tarvitse kertoa, ketä äänestää!

3. Tutustu ehdokkaisiin ja puolueisiin, jotta saat tulevaisuuden varalle kuvan siitä, kuka ajaa juuri sinulle tärkeitä asioita. Kokeile esimerkiksi erilaisia vaalikoneita. Ne ovat hyvä väline omien näkemysten pohtimiseen, vaikka ei vielä pääsisi itse äänestämään.

4. Pohdi, mihin asioihin haluaisit vaikuttaa omalla alueella, nuorten arjessa tai lukiokoulutuksessa yleisesti.

5. Esittele omat ehdokasvalintasi sekä lukioon tai nuorten elämään liittyvät kehitysideat somessa. Tägää oman alueesi ehdokkaita, jotta he näkevät sisältösi!

6. Kirjoita mielipidekirjoituksia tai muita tekstejä ajankohtaisista aiheista. Tarjoa niitä paikallisille sanomalehdille ja muille medioille!

7. Osallistu vaaleihin liittyvään keskusteluun kaveriporukassa, perheen kesken, koulussa ja harrastuksissa.

8. Järjestä lukiollasi kunta- tai aluevaaliehdokkaille vaalipaneeli muiden opiskelijoiden kanssa.

9. Osallistu puolueiden ja ehdokkaiden vaalitilaisuuksiin, joita järjestetään esimerkiksi toreilla, kauppakeskuksissa ja muissa julkisissa paikoissa. Kysy ehdokkailta kysymyksiä tilaisuuksissa tai vaikka somessa.

10. Osallistu nuorten vaaleihin, joissa mitataan ehdokkaiden kannatusta alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Lue lisää nuorten vaaleista ja ilmoita oma lukiosi mukaan 3.3.2025 mennessä: nuorisoala.fi/nuortenvaalit

Löydä ehdokas, joka on lukiolaisten puolella

Haluaisitko tietää, ketkä ehdokkaat ovat lukiolaisten puolella? Tällä sivulla voit tutustua ehdokkaisiin, jotka ovat allekirjoittaneet seuraavat tavoitteet:

  1. Et ole valmis leikkaamaan lukiokoulutuksen rahoituksesta ja haluat taata kuntasi nuorille kohtuullisen koulumatkan päässä sijaitsevan, turvallisen ja terveellisen lukion.
  2. Haluat varmistaa, että kunnassasi nuorilla on saatavilla monipuolista opintotarjontaa sekä itselle sopivia ja laadukkaita oppimateriaaleja.
  3. Haluat pitää opiskeluhuollon palvelut nuorille lähipalveluna ja edistää nuorten harrastamista ja osallisuutta.

Lukiolaisten puolella olevia ehdokkaita täydentyy sivulle pitkin kevättä vaaleihin saakka. Ehdokkaita voi filtteröidä puolueen ja hyvinvointialueen perusteella.

PS. Jos olet ehdolla kevään kunta- ja aluevaaleissa ja olet samaa mieltä Lukiolaisten tavoitteista, käy ilmoittamassa itsesi Ehdokkaat lukiolaisten puolella -sivun alalaidasta löytyvän lomakkeen kautta lukiolaisten puolelle.