Vaadimme tulevalta hallitukselta muutosta: lukiokoulutuksen rahoitusleikkurista tulee luopua

Lausunnot & kannanotot Uutiset Vaikuttaminen

Lukiokoulutuksen rahoitus ei riitä kattamaan sen kustannuksia. Lukiolaiset vaativat opettajia, opettajaopiskelijoita ja yksityisen opetusalan työnantajia edustavien järjestöjen kanssa tulevalta hallitukselta muutosta lukiokoulutuksen rahoitukseen.

Lukiokoulutukseen kohdennettiin merkittävät väliaikaisiksi aiotut rahoitusleikkaukset 2010-luvun puolivälissä. Vuoden 2013 alusta saakka opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa on ollut pykälä, joka leikkaa lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tietyn opiskelijakohtaisen summan. Summa on tällä hetkellä lähes 1000 euroa. Kymmenen vuotta myöhemmin tämä pykälä on edelleen voimassa heikentäen merkittävällä tavalla lukion rahoitusta. 

Kymmenen vuoden kuluessa on tapahtunut paljon. Vuonna 2018 säädettiin uusi lukiolaki, joka toi koulutuksen järjestäjälle uusia velvoitteita. Vain osa uusista velvoitteista katettiin lisärahoituksella. Velvoitteita lisäsi myös vuonna 2021 toteutettu oppivelvollisuuden laajentaminen, jonka myötä lukio-opiskelusta tuli opiskelijalle maksutonta. Näiden lakiuudistusten toimeenpano on vielä kesken, joten lähivuodet näyttävät uudistusten todelliset kustannukset.  

Velvoitteiden lisääntyessä kustannukset kasvavat. Rahoitusleikkurin vuoksi rahoitus ei kuitenkaan vastaa kustannuksia. Tällöin koulutuksen järjestäjät joutuvat paikkaamaan puuttuvaa rahoitusta muilla keinoin. Erityisen ongelmallinen tilanne on valtionosuusrahoituksen puitteissa toimivien yksityisten lukiokoulutuksen järjestäjien näkökulmasta. Yksityisen toimintamuodon etu on, että järjestäjien saama rahoitus kohdentuu vain ja ainoastaan koulutuksen järjestämiseen, mutta toisaalta niillä ei ole mahdollisuutta paikata puuttuvaa rahoitusta muista lähteistä.  

Kuluneen vuosikymmenen yhteiskunnallinen ilmiö on ollut myös nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen. Lukiolaisbarometrin (2022) mukaan jopa 62 prosenttia opiskelijoista kokee, että opiskelu on henkisesti raskasta. Noin kolmasosa opiskelijoista kokee tarvitsevansa enemmän tukea opiskeluun. Saman ovat huomanneet koulutuksen järjestäjät: Koulutus- ja tutkimusalan barometrin (2022) mukaan noin 70 prosenttia yksityisistä koulutuksen järjestäjistä yleissivistävässä koulutuksessa kertoo kasvattaneensa omia panostuksiaan hyvinvointi- ja tukipalveluihin.  

Opetusalan henkilöstökyselyt (OAJ, Opetusalan työolobarometri, 2021 ja 2019) osoittavat, että lukion opetushenkilöstön kokema kuormitus on opetusalan korkeinta. Opiskelijalähtöisen lukiokoulutuksen toteuttaminen laadukkaasti edellyttää koulutuksen riittävää ja vakaata resursointia. 

Nuorten hyvinvoinnista ja oppimisen edellytyksistä huolehtiminen onkin tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Tulevaisuuden osaajatarpeet edellyttävät myös osaamis- ja koulutustason nostoa. Tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin ikäluokasta on yleisesti jaettu. Se vaatii katseen suuntaamista korkeakoulujen lisäksi erityisesti lukiokoulutukseen, jonka laissa määriteltynä tarkoituksena on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.  

Antaakseen riittävät valmiudet korkea-asteen opintoihin ja vastatakseen moninaistuvan yhteiskunnan tarpeisiin, on lukiokoulutuksessa oltava mahdollista panostaa yhä enemmän laadukkaaseen opetukseen ja oppimiseen sekä yksilöllisiin opintopolkuihin. Muutoshaasteen tuo myös väestönkehityksen vaikutus koulutuksen saavutettavuuteen.  

Lukiokoulutuksen rahoituspohjan on jatkossa vastattava koulutuksen todellisia kustannuksia samalla tukien järjestäjäverkon hallittua mukautumista koulutustarpeeseen. Lukiokoulutuksen rahoitusleikkurin poistaminen tulee sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan.  

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 

Sivistystyönantajat 

Suomen Lukiolaisten Liitto 

Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry