Perjantaina 16.6.2023 julkaistu Orpon hallitusohjelma herättää lukiolaisissa monia ilon pilkahduksia, mutta myös huolenaiheita. Lukiokoulutusta koskevassa osiossa hallitus on tunnistanut monia keskeisiä kehityskohteita, ja ratkaisuissa näkyy Lukiolaisten Liitonkin pitkäaikaisia tavoitteita. Kiitämme erityisesti seuraavista:

+ Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan. Lukiolla on omat vahvuutensa, ja niistä tulee pitää kiinni.
+ Lukioiden rahoitusta kehitetään. Pienten lukioiden lisää uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta paremmin.
+ Lukiolaisille annetaan mahdollisuus korvata lukiodiplomilla yksi viidestä ylioppilaskokeesta.
+ Lukiolaisille säädetään oikeus tukiopetukseen.
+ Opinto-ohjaukseen panostetaan ja oppimisen tuen ketju yhtenäistetään varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Hallitusohjelman liitteen mukaan lukiokoulutukseen suunnataan 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodesta 2025 alkaen. Tällä summalla ei kuitenkaan kurota kiinni nykyistä 100 miljoonan euron rahoitusvajetta. Jää nähtäväksi, vahvistaako tuleva rahoituslisäys tulevaisuuden lukiota vai riittääkö se kattamaan edes nyt suunniteltuja uudistuksia.

“Hallitusohjelmassa on monia hyviä tavoitteita. Hienoa, että neuvottelijat ovat kuunnelleet koulutuksen asiantuntijoita tarkasti! Rahoituspuoli kuitenkin vielä laahaa perässä, ja lukiokoulutuksen rahoitusta kehittäessä olisi tärkeää luoda suunnitelma rahoitusleikkurista luopumiseen. Valitettavasti myös kuntarahoituksen indeksileikkaukset osuvat koulutukseen”, kommentoi Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen.

Lukiolaistenkin ajama laaja toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi on hallitusohjelman valopilkku, ja ohjelmassa on muutenkin tunnistettu nuorten hyvinvointi tärkeäksi painopisteeksi. Nuorten hyvinvointityön johtaminen on myös nimetty selkeästi opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäväksi.

Mielenterveyspalveluiden saatavuuden kehittäminen ja nuorten terapiatakuu ovat kipeästi kaivattuja panostuksia, kun jo joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden ongelmista ja lukiolaisista lähes kaksi kolmasosaa kuormittuu opinnoissaan. Opiskeluhuollon kehittämisen kannalta on keskeinen linjaus, että varhainen mielenterveyden tukeminen tuodaan osaksi eri ammattiryhmien koulutusta.

Kiitettävien asioiden ohella hallitusohjelma sisältää lukuisia heikennyksiä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, korkeakoulutukseen sekä pienituloisten perheiden, työttömien ja opiskelijoiden toimeentuloon. Nämä leikkaukset kohdistuvat myös nuoriin. Tältä osin ohjelman tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään – kirjaukset nuorten hyvinvoinnin edistämisestä voivat jäädä vain kauniiksi sanoiksi valtiontalouden tasapainottamisen rinnalla. Tulevalla hallituskaudella lakiesitysten nuori- ja mielenterveysvaikutusten arvioinnin merkitys korostuu.

“Olen huolissani siitä, että leikkaustoimet lisäävät nuorten mielenterveyden oireilua ja palveluiden tarvetta, jolloin luvatut panostukset ovat kuin laastari avohaavaan eikä pahoinvoinnin juurisyihin kyetä puuttumaan. Nuoret eivät ole irrallinen osa yhteiskunnasta, vaan päätöksillä on suoria vaikutuksia myös nuoriin ja esimerkiksi heidän luottamukseensa tulevaisuutta kohtaan”, painottaa Siltanen.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Ella Siltanen (050 377 9700, ella.siltanen@lukio.fi)