Lukiolaiset: Lukuvuosimaksuissa ei pidä hutkia ennen tutkimista
Viime viikkoina julkisessa keskustelussa on noussut esiin ilmiö, jossa toisen asteen koulutuksen järjestäjät rekrytoivat opiskelijoita Suomeen ulkomailta. Ilta-Sanomat uutisoi 27. helmikuuta toiselle asteelle valmisteilla olevista lukuvuosimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille, millä pyritään osaltaan hillitsemään opiskelijarekrytointia. Hanke ei ole osa Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaa. Lukiolaisten Liitto vaatii päättäjiltä malttia – lukuvuosimaksujen säätämisessä ei pidä hötkyillä.
Lukiolaisten Liitto muistuttaa, että opiskelijarekrytointi-ilmiö on syntynyt erityisesti pienempien kuntien taloudellisesta ahdingosta. Valtio leikkaa lukiokoulutuksen rahoituksesta vuodesta toiseen noin tuhat euroa per opiskelija, mikä kokonaisuudessaan aiheuttaa lukiokoulutukselle joka vuosi noin sadan miljoonan euron leikkauksen. Rakenteellisen leikkurin ja ikäluokkien pienenemisen vuoksi kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei tulevaisuudessa ole varaa taata lukiokoulutuksen saavutettavuutta.
“Orpon hallituksen tulisi luopua vuosittaisesta rahoitusleikkurista ja taata lukiokoulutukselle riittävä rahoitus, jotta pienten koulutuksen järjestäjien ei tarvitsisi kikkailla rahoituksella opiskelijarekrytoinnin avulla”, vetoaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Veikka Ormio.
Lukiolaisten Liiton mielestä lukuvuosimaksut eivät ole hyvä tapa puuttua opiskelijarekrytointiin tai kohentaa pienten kuntien taloustilannetta. Maksujen myötä Suomeen tulevien opiskelijoiden määrä tullee vähenemään merkittävästi, mikä tekee lukuvuosimaksutuottojen arvioinnista äärimmäisen epävarmaa. Lukiokoulutuksen keskimääräinen vuosihinta on vajaat 10 000 euroa opiskelijaa kohden.
“Olisi käsittämätöntä olettaa, että yhtä moni opiskelija suorittaisi aikaisemmin maksuttoman tutkinnon esimerkiksi 30 000 euron hintaan. Valtionosuusrahoituksen leikkaaminen etupainotteisesti ilman, että todellisista lukuvuosimaksutuotoista on tietoa, olisi todella vahingollista. Leikkaus iskisi kaikkiin lukion opiskelijoihin”, painottaa puheenjohtaja Ormio.
Sen sijaan, että täysikatteellisista lukuvuosimaksuista säädettäisiin ilman riittäviä taustatietoja, Lukiolaisten Liitto esittää kattavan vaikutusarvioinnin laatimista ja tarvittaessa rajatun kokeilun toteuttamista. Näin saataisiin realistinen arvio siitä, millaisia vaikutuksia maksuilla on opiskelijamääriin. Vastaava kokeilu toteutettiin myös korkea-asteella 2010-luvun alussa.
Opiskelijarekrytoinnissa on ilmeisiä eettisiä haasteita. Alaikäisten rekrytoiminen Suomeen opiskelemaan yksin ilman turvaverkkoja luo riskin nuoren hyväksikäytölle ja pahoinvoinnille. Lukiolaisten Liitto näkee, että opiskelijarekrytoinnin haasteisiin tulisi puuttua muilla lainsäädännöllisillä keinoilla.
“Kannustan päättäjiä pohtimaan lukuvuosimaksujen sijaan sitä, miten väestön ikärakenteen muutokseen sopeudutaan maassamme, joka kaipaa kipeästi osaajia. Lukioverkkoa uhkaa ennennäkemättömät muutokset 2030-luvulla, jos toimenpiteisiin ei ryhdytä nykyisessä tai seuraavassa hallituksessa uskottavasti”, Ormio päättää.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Veikka Ormio, 050 377 9700, veikka.ormio@lukio.fi