Suomessa on käynnissä hallitusneuvottelut, joissa mahdolliset tulevat hallituspuolueet (kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit) neuvottelevat parhaillaan Suomen tulevaisuudesta. Opiskelijajärjestöt kutsuttiin koulutusasioista vastaavan neuvotteluryhmän, Osaava Suomi -reformipöydän, kuultavaksi tiistaina 16.5.2023.
Lue alta Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan puheenvuoro kuulemistilaisuudesta:
Kiitos kutsusta ja mahdollisuudesta tuoda lukiolaisten terveiset tulevalle hallituskaudelle.
Lukiokoulutuksen laadukasta toteutumista on heikennetty jo vuosikymmenen ajan. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa on ollut vuodesta 2013 asti pykälä, jolla leikataan lukiokoulutuksen yksikköhinnasta tietty summa – nykyisellään lähes tuhat euroa. Yhteenlaskettuna tämä tarkoittaa noin sadan miljoonan euron rahoitusvajetta lukiokoulutuksessa.
Nuorten oppimisesta ja hyvinvoinnista ei pystytä huolehtimaan laadukkaasti, jos rahoitus laahaa näin pahasti perässä. Olen huolissani myös poliittisissa keskusteluissa väläytellyistä indeksijäädytyksistä kuntien valtionosuuksiin, sillä ne tulisivat olemaan käytännössä lisäleikkaus myös koulutuksen rahoitukseen.
Lukiokoulutuksella on laissa määrättynä tarkoituksena antaa opiskelijalle valmiudet korkeakouluopintoihin, ja siksi siihen on loogista panostaa silloin, kun tehdään koulutus- ja osaamistasoa nostavia toimia. Lukiokoulutuksessa tulee voida keskittyä laadukkaaseen opetukseen, oppimiseen ja yksilöllisiin koulutuspolkuihin. Siksi lukiokoulutuksen rahoitusleikkurista luopuminen tulee sisällyttää seuraavaan hallitusohjelmaan.
Samalla haluan kiinnittää huomionne lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään. Ikäryhmien pieneneminen asettaa synkkiä pilviä myös lukiokoulutuksen ylle – miten voidaan taata jatkossakin jokaisen nuoren yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen? Tulevaisuuden lukiokoulutuksen saavutettavuutta voidaan tukea niin, että nykyistä pienten lukioiden lisää kehitetään saavutettavuuslisän suuntaan. Silloin juuri harvaan asuttujen alueiden lukioita voitaisiin tukea kohdistetummin, eikä pelkkä lukion koko määrää lisärahoituksen suuruutta.
Toinen tulevalla hallituskaudella tärkeä painopiste on oppimisen tuki ja sen kehittäminen. Lukiolaisbarometrin 2022 mukaan jo joka kolmas lukiolainen tarvitsee lisää tukea. Jos haluamme saada koulutustasoa nostettua, on välttämätöntä keskittyä niihin nuoriin, jotka tarvitsevat enemmän tukea.
Eduskunta on jo oppivelvollisuuden uudistamisen yhteydessä edellyttänyt, että Suomessa tehtäisiin oppimisen tuen kokonaisuudistus, joka ulottuisi aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Me tuemme tätä uudistusta ja toivomme, että tuleva hallitus ottaisi tämän yhdeksi prioriteeteistaan koulutuksen kehittämisessä.
Tuen toimivuus liittyy vahvasti myös nuorten jaksamiseen ja pahenevaan mielenterveyskriisiin.
Tarvitsemme määrätietoisia politiikkatoimia, jotta tämä pitkäaikainen pahoinvointikehitys voidaan katkaista. Se tarkoittaa hoitoonpääsyn parantamisen lisäksi ongelmien ennaltaehkäisyä: päättäjien täytyy etsiä mielenterveyden oireilun juurisyitä ja tehdä aitoja, nuorten hyvinvointia tukevia muutoksia yhteiskuntaan. Tässä on ihan jokaisella neuvottelupöydällä tärkeä tehtävä.
Ehdotamme, että hallituskauden aluksi laaditaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen, jossa on toimia laajasti eri politiikkasektoreilta. Meidän pitää tunnistaa kaiken politiikan vaikutukset nuoriin.
Koulutuksen osalta hyvinvointiin panostamisen tulee tietenkin näkyä jo rahoituksen kautta – puhki kulutetut opettajat ja ylitäydet opintojaksot eivät auta nuoria, vaan aikuiset, joilla on aikaa ja jaksamista nuorille. Lisäksi opiskeluhuollossa täytyy huolehtia riittävistä resursseista, jotta yksilöpalvelut toimisivat kuten pitäisi, ja jotta yhteisöllinen opiskeluhuolto eli oppilaitosten yhteisöllisyystyö tai kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen eivät kärsisi.
Toivon, että nuorten puolustaminen ei ole vain kauniita sanoja, vaan myös prioriteetti näissä neuvotteluissa.
Ella Siltanen
puheenjohtaja
Suomen Lukiolaisten Liitto
Voit tutustua yksityiskohtaisempiin tavoitteisiimme täällä.
Kuvassa opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat: Aale Päivinen (SAKKI), Joonas Soukkio (SAMOK), Ella Siltanen (Lukiolaiset), Venla Tilli (OSKU), Cecilia Huhtala (FSS) ja Lotta Leinonen (SYL).