Hallitustunnustelija Petteri Orpo esitti 14.4.2023 eduskuntaryhmille kysymyksiä selvittääkseen sopivia hallituskumppaneita neuvotteluja varten. Löysimme kysymyspatteristosta lukuisia lukiolaisia koskettavia teemoja. Näin me vastaisimme Orpolle ja edistäisimme lukiolaisten asemaa tulevina vuosina: 

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Pidämme tärkeimpänä, että tällä vaalikaudella tehdään ratkaisuja nuorten mielenterveyskriisiin, lukiokoulutuksen liian pitkään jatkuneeseen rahoitusvajeeseen sekä oppimisen tuen kehittämiseen. Näihin keskittymällä voidaan puuttua moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja luoda parempaa tulevaisuutta Suomelle, kun nuoret voivat paremmin.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?

Tunnistamme sopeuttamistarpeen. Emme ota kantaa mittaluokkaan tai laajempiin kokonaisuuksiin, mutta haluamme muistuttaa mahdollisten leikkausten tulevaisuusvaikutuksista: esimerkiksi leikkaamalla koulutuksesta, terveyspalveluista tai toimeentuloturvasta vaikutukset nuorten hyvinvointiin voivat olla nykyistäkin mielenterveyskriisiä kohtalokkaampia. Toimenpiteitä suunniteltaessa on tehtävä kriittistä pohdintaa siitä, millaista Suomea haluamme rakentaa ja millainen paikka maamme on tulevaisuuden lapsille ja nuorille.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Viimeistään nyt on puututtava nuorten pahoinvoinnin juurisyihin kaikessa politiikassa – laaditaan Suomeen poikkihallinnollinen toimenpideohjelma nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen. Ohjelmassa tulee olla toimia eri politiikanaloilta, sisältäen mm. toimeentulon, koulutuksen, nuorisotyön ja sote-palvelut, mutta myös laajempi katsaus aina ympäristöpolitiikasta verotukseen, koska kaikki politiikka vaikuttaa nuoriin. On myös tärkeää, että nuoret pääsevät itse mukaan miettimään ratkaisuja.

Kun mieli särkyy, on tärkeää, että apua on saatavilla helposti ja nopeasti. Vahvistetaan opiskeluhuoltoa sekä matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita. Parannetaan mielenterveyden tukea opiskeluhuollossa panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tuetaan hyvinvointialueita opiskeluhuollon ja muiden sote-palveluiden saumattoman yhteistyön rakentamisessa ja palveluiden kehittämisessä. Ei tingitä ennaltaehkäisevistä palveluista, joilla voidaan estää ongelmien paheneminen.

Tärkeä osa-alue nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on toimeentulo. On aika ottaa opiskelijoiden etuudet mukaan sosiaaliturvauudistukseen. Nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää tulee yksinkertaistaa tinkimättä nuorten toimeentulosta. Samalla opintotuen kokonaisuuden voisi siirtää OKM:stä STM:n vastuulle.

Tiiviimmällä aikavälillä opiskelijoiden toimeentuloa on kehitettävä siten, että opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun eikä pakota etenkään toisen asteen opiskelijoita nostamaan lainaa tai käymään töissä oman toimeentulonsa turvaamiseksi.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon?

Osaamis- ja koulutustaso saadaan nousuun määrätietoisella panostamisella koulutukseen. Lukiokoulutuksessa on noin 100 miljoonan euron rahoitusvaje, joka kalvaa koulutuksen laatua ja synnyttää eroja eri lukioiden välille. Karsitut kurssitarjottimet, 40 opiskelijan ryhmät ja väsyneet opettajat eivät luo osaamista. Puretaan lukiokoulutuksen rahoituksen pysyvät leikkaukset ja nostetaan koulutuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle.

Osaamistaso ei nouse, jos annamme syrjäseutujen nuorten tippua kyydistä. Koulutuksen alueellista saavutettavuutta voidaan kuitenkin edistää rahoitusjärjestelmän kautta. Kehitetään pienten lukioiden lisää tukemaan paremmin saavutettavuutta.

Riittävän rahoituksen lisäksi tarvitsemme keinoja kehittää koulutuksen laatua. Perustetaan  lukiokoulutukseen kansallinen opiskelijapalautejärjestelmä, jotta opiskelijoiden ääni kuuluu koulutuksen kehittämisessä – vastaava löytyy jo ammatillisesta ja korkeakoulutuksesta.

Lukiolaisbarometrin mukaan noin kolmasosa lukiolaisista kaipaa enemmän tukea opiskeluun.  Jos haluamme kasvattaa korkeakoulutettujen määrää, on välttämätöntä suunnata huomio niihin nuoriin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea. Toteutetaan valtakunnallinen, koko koulutuspolkua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun koskeva erityisopetuksen ja oppimisen tuen kokonaisuudistus. Panostetaan erityisesti koulutusten välisiin nivelvaiheisiin.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle? & 17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Suomen tulee ehdottomasti olla edelläkävijä päästöjen vähentämisessä, fossiilivapaan energiantuotannon ja puhtaan teknologian kehittämisessä ja käyttöönotossa sekä luonnon hiilivarastojen suojelussa ja hiilinielujen vahvistamisessa. Ilmasto- ja ekokriisin ehkäisemisen tulee olla päätöksenteon keskiössä. 

Tämä on elinehto myös sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta: nykylapset ja -nuoret elävät tehtävien päätösten ja niiden vaikutusten kanssa pisimpään. Siirtymä hiilineutraaliin ja ekologisesti kestävään yhteiskuntaan on toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Kunnianhimoisten toimenpiteiden lisäksi pidämme tärkeänä, että nuoret ovat osallisia ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Valtioneuvoston kansliaan perustetun nuorten ilmasto- ja luontoryhmän toiminta tulee vakiinnuttaa ja sillä tulee olla aito mahdollisuus vaikuttamiseen. Lisäksi nuoria tulee tukea ilmasto- ja ympäristöahdistukseen liittyvien tunteiden käsittelyssä, ja luoda nuorille mahdollisuuksia kanavoida kyseisiä tunteita vaikuttamiseen.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Pidämme tärkeänä, että sisäiseen turvallisuuteen panostetaan ja jengi- ja nuorisorikollisuuteen pohditaan ratkaisuja. Toisaalta muistutamme, että ratkaisuehdotukset olisi tärkeintä kohdistaa nuorten pahoinvoinnin ja syrjäyttämisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen. Eduskunnan vastuu ja velvollisuus on paneutua nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuvaan ja pyrkiä ratkaisemaan nuorten pahoinvoinnin syitä kestävästi ja pitkäjänteisesti. Nuorten ongelmia voidaan torjua ainoastaan pitkäjänteisellä, rakenteisiin sidotulla ennaltaehkäisevällä työllä. Lisätietoa teemasta löytyy kansanedustajille joulukuussa toimitetusta vetoomuksesta.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Sitoudumme! Pidämme erittäin tärkeänä, että Suomen tuleva hallitus sitoutuu yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen ihmisoikeussopimuksia kunnioittaen. Uuden hallituksen ratkaistavaksi jää edelleen Suomen ihmisoikeusrikkomusten korjaaminen, kuten saamelaiskäräjälain uudistaminen, riittävän perustoimeentulon varmistaminen, transnuoret huomioivan translain luominen ja vammaisten oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutusten arvioinnin tulee olla jatkossa entistä vahvempi osa lainvalmistelua ja sille tulee varata riittävästi aikaa.

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

Teemme mieluusti yhteistyötä sellaisen hallituksen kanssa, joka on sitoutunut panostamaan koulutukseen ja parantamaan nuorten hyvinvointia sekä asemaa yhteiskunnassa. Viisautta ja voimia neuvotteluihin!

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Ella Siltanen, 050 377 9700, ella.siltanen@lukio.fi