Lukiolakiin esitetään muutoksia – mitä se tarkoittaa lukiolaiselle?

Uutiset Vaikuttaminen

Politiikan syksy on täynnä suuria päätöksiä lukiokoulutuksen kannalta, kun hallituksen esitystä lukiolain ja ylioppilastutkintolain muuttamiseksi käsitellään eduskunnassa. Lakiesityksen käsittely on alkanut eduskunnassa torstaina 17.10.2024 ja päätöksiä on odotettavissa loppuvuoden aikana. 

Keskeisimmät muutokset jakautuvat neljään osaan:

1) taito- ja taideaineiden ylioppilaskokeeseen, 

2) englanninkieliseen lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkintoon, 

3) oppimisen tukeen ja 

4) lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään.

Lue tästä, millaisia muutoksia lukiokoulutukseen on luvassa, jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa!


1) Taito- ja taideaineiden kokeet osaksi ylioppilastutkintoa

Jatkossa lukiolainen voisi suorittaa musiikin, liikunnan tai kuvataiteen kokeen osana ylioppilastutkintoa, ja korvata kokeella yhden pakollisista ylioppilastutkinnon kokeista (muu kuin äidinkieli ja kirjallisuus). Käytännössä ylioppilastutkinnon koe koostuisi valmistavasta näytöstä ja perinteisemmästä koesalissa tehtävästä osuudesta. Tarkemmin kokeen sisällöstä ei ole vielä päätetty, vaan sisällön valmistelu alkaa lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen. Musiikin, kuvataiteen ja liikunnan lukiodiplomit poistuisivat käytöstä, mutta muita lukiodiplomeita voisi edelleen suorittaa.

Lukiolaisten arvio: Uudistus on hyvä juttu! Taito- ja taideaineet ovat tärkeä osa yleissivistystä, ja uudistuksen myötä lukiolaisten näissä aineissa tekemä työ tunnistetaan paremmin. Kun uusia ylioppilastutkinnon kokeita valmistellaan, on tärkeää pitää huolta siitä, että kokeessa pidetään kiinni taito- ja taideaineiden vahvuuksista, kuten luovuudesta ja omiin mielenkiinnon kohteisiin panostamisesta. Opiskelijan tulee myös tietää hyvissä ajoin, miten korkeakoulut pisteyttävät näitä uusia kokeita opiskelijavalinnoissa. 


2) Englanninkielinen lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto

Lakimuutoksen myötä Suomessa voisi suorittaa lukiokoulutuksen englanniksi. Englanninkielisen oppimäärän suorittanut lukiolainen voisi suorittaa myös ylioppilastutkinnon englanniksi. Englanninkielinen lukiokoulutus olisi tarkoitettu heille, jotka eivät pysty suorittamaan lukiota suomeksi tai ruotsiksi. Englanninkielinen oppimäärä ja ylioppilaskokeet vastaisivat sisällöltään täysin suomen- ja ruotsinkielistä oppimäärää ja kokeita.

Lukiolaisten arvio: Uudistus on hyvä juttu! Jokaisella Suomessa asuvalla nuorella tulee olla oikeus laadukkaaseen koulutukseen – myös heillä, jotka eivät puhu kotimaisia kieliä. Yleensä nuoret eivät pysty vaikuttamaan vaikkapa vanhempien päätökseen muuttaa toiseen maahan. Uudistuksen myötä näiden nuorten sivistykselliset oikeudet paranevat. Uudistuksessa tulee varmistaa opettajien riittävä kielitaito englanninkielisen opetuksen antamiseen sekä laadukkaat englanninkieliset oppimateriaalit, sillä kustantajilla ei ole taloudellista kannustetta englanninkielisten materiaalien tuotantoon.


3) Oppimisen tuen kehittäminen

Oppimisen tukea yhtenäistetään hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Lukiolaisille tämä tarkoittaa lakiin kirjattua oikeutta tukiopetukseen. Lisäksi oppimisen tukea tarvitsevan opiskelijan oikeusturvaa parannetaan niin, että opiskelija saisi jatkossa valituskelpoisen päätöksen erityisopetuksesta. Oppimisen tuen uudistukseen on budjetoitu 10 miljoonaa euroa.

Lukiolaisten arvio: Uudistuksen tavoitteet ovat hyvät, mutta käytännön toteutus uhkaa jäädä riittämättömäksi. Lukion oppimisen tuki tarvitsee kipeästi kehittämistä, sillä tähän asti lukiolaisten oikeus erityisopetukseen ja muuhun oppimisen tukeen ei ole toteutunut yhdenvertaisella tavalla. Huolena uudistuksessa on erityisopettajien riittävyys ja uudistukseen tarkoitettujen rahojen kohdentuminen. On nimittäin mahdollista, etteivät rahat menekään oppimisen tuen parantamiseen, vaan paikkaamaan lukiokoulutuksen rahoitusvajetta, jolloin lukiolaisen oikeudet tukeen eivät parane. 


4) Rahoitusjärjestelmän uudistaminen

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään niin, että nykyinen ”pienten lukioiden lisä” muuttuu enemmän saavutettavuuden parantamisesta palkitsevaan suuntaan. Siinä otettaisiin siis opiskelijamäärän lisäksi huomioon alueen väestörakenne.

Lukiolaisten arvio: Uudistus on riittämätön, sillä rahoitusjärjestelmä kaipaa isompaa remonttia. Lukiolaisille jotka opiskelevat harvaan asutun alueen lukiossa, tämä on hyvä uutinen. Uudistuksen myötä syrjäisillä seuduilla sijaitsevat lukiot saavat lisää rahaa. Muutos on kuitenkin hyvin maltillinen eikä huomioi sitä, että koulutuksen saavutettavuuteen vaikuttavat muutkin asiat kuin väestötiheys, kuten esimerkiksi vieraskielisten osuus opiskelijoista tai suuret ryhmäkoot, jotka keskittyvät isoihin kaupunkeihin. Hallituksen tulisi huomioida, että lukiokoulutuksen saavutettavuutta parannetaan parhaiten luopumalla lukiokoulutuksen rahoitusleikkurista, joka syö tällä hetkellä koulutuksen laatua. 


Lisätietoja:
koulutuspoliittinen asiantuntija Jenni Suutari, 050 325 2496, jenni.suutari@lukio.fi