Olen 20 vuotias nuori mies, asun Vantaalla ja valmistuin ylioppilaaksi kesällä 2022 Martinlaakson Lukiosta. Tällä hetkellä olen suorittamassa varusmiespalvelusta.

Olen halukas edistämään nuorten asioita eduskunnassa. Ne asiat koskettavat myös itseäni ja tiedän, kuinka paljon apua oikeasti tarvitaan. Uudellamaalla on pula koulupsykologeista. Esimerkiksi Vantaalla oli viimevuoden puolella 1700 nuorta per koulupsykologi. Eduskunnassa on tälle vuodelle asetettu tavoitteeksi, että yhtä ammattilaista kohden olisi 780 nuorta. Vantaalla tarvitaan 16 koulupsykologia lisää, jotta tavoitteeseen päästään. Espoossa vastaava luku oli 12. Muut Uudenmaan kunnat kärsii samoista ongelmista.

Ongelmana kuitenkin on se, että koulupsykologeja ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Sisäänottoprosentti suomenkielisiin kandi-vaiheesta alkaviin psykologian alan tutkinto-ohjelmiin oli vuonna 2021 noin 4 %. Ongelmien ratkomiseksi pitäisi tehdä toimenpiteitä suuntaamalla lisää resursseja yliopistoille, jotta koulupsykologeja saadaan koulutettua lisää.

Myös erittäin tärkeää olisi ennaltaehkäistä ongelmia jo varhais- ja ala-aste iässä. Perheidän hyvinvoinnilla parannetaan myös lasten hyvinvointia.

Olen 39-vuotias kajaanilainen diplomi-insinööri, kolmen lapsen äiti, vihreiden puoluevaltuuston puheenjohtaja, Kajaanin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen sekä valtuutettu niin Kainuun maakuntaliitossa kuin Kainuun hyvinvointialueellakin.

Minusta on äärimmäisen tärkeää, että koulutuksen rahoitusta ei ensi kaudella leikata. Päinvastoin, panostuksia koko koulutusketjuun pitäisi tehdä, jotta saamme osaamistason nousuun ja sille kuuluvalle tasolla.

Lähdin politiikkaan mukaan luonto- ja ympäristöasioiden takia. Haluan tehdä kaikkeni, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään siedettävälle tasolle ja jotta luonnon monimuotoisuus nostetaan sille kuuluvaan arvoon. Myös päätöksenteossa.

Lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat minulle tärkeitä. Minun mielestäni meidän aikuisten velvollisuus on huolehtia siitä, että jokainen lapsi saa hyvät lähtökohdat elämään. Nuorten osalta tämä tarkoittaa ainakin panostuksia koulutukseen, mielenterveyspalveluihin, opintotuen lainapainotteisuuden vähentämistä sekä jatkuvasta suorittamisesta ja tehostamisesta luopumista.

56-vuotias perushoitaja Virolahdelta. Olen työskennellyt viimeiset 17 vuotta laboratoriossa näytteenottajana.
Nuorten asiat ovat hyvin lähellä sydäntäni sillä olen kahden 16-v ja 18-v nuoren miehen äiti. Ymmärrän hyvin minkälaisia haasteita nuorten elämään liittyy.
Haluan ehdottomasti lisää keinoja auttaa nuoria monissa haastavissa elämäntilanteissa ja että lukiossa on mahdollisuus saada apua opiskelun haasteisiin. Jokainen satsaus näihin asioihin on panostusta tulevaisuuteen.

Olen avoliitossa asuva kahden lapsen isä. Koulutukseltani olen koneenrakennusteknikko ja olen sillä alalla ollut valtaosan työelämässä, työnjohtotehtävissä ja yrittäjänä. Toimin edelleen pienkiintöistöjen korjausrakentamisen asiantuntija tehtävissä.

Yhteiskunnalliset asiat on aina olleet minulle tärkeitä ja olen ollut mukana niissä aktiivisesti. Luottamustehtävissä olen toiminut mm. kaupunginvaltuutettuna, haalituksen jäsenenä, maakuntavaltuutettuna, energiayhtiön hallituksen jäsenenä, Valtion nuoriso-ja liikuntaneuvoston jäsenenä. Kuulunut Suomen Yrittäjiin. Sotilasarvoltaan Alikersantti.

Vapaa-aikana harrastan laskettelua , hiihtoa ja kesällä metsässä hyötyliikuntaa ja kalastusta. Sosiaalisesti olen helposti lähestyttävissä ja kuuntelen ihmisten huolia ja murheita ja yritän auttaa niiden ratkaisussa.

Olen 39-vuotias psykoterapeutti ja sairaanhoitaja, ja olen koko työurani työskennellyt mielenterveystyön parissa. Vasemmistoliiton toiminnassa olen ollut mukana nelisen vuotta, ja nämä ovat toiset vaalini ehdokkaana. Ne ensimmäiset olivat 2022 aluevaalit, joissa äänimäärä riitti varavaltuutetun paikkaan Etelä-Karjalan aluevaltuustoon. Vasemmistoliitossa olen aktiivinen paikallis- ja piiritason toimija. Lähdin mukaan poliittiseen toimintaan, koska haluan edistää yhdenvertaisuutta ja olla mukana varmistamassa sitä, että saamme turvattua hyvinvointivaltion olemassaolon myös tulevaisuudessa. Yhteiskunnassamme on paljon rakenteita, jotka lisäävät eriarvoisuutta. Tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että koulutustaso ja varallisuus periytyvät Suomessa vahvasti - eli toisin sanoen jokaisella lapsella ja nuorella ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia kouluttautua ja ylipäätään elää tasavertaisena ja osallisena yhteiskunnan jäsenenä. Nämä rakenteet täytyy korjata, ja haluan olla siinä työssä mukana. Yhdenvertaisuus tarkoittaa minulle myös esimerkiksi eri vähemmistöjen oikeuksien edistämistä, feminismiä ja sitä, että pidämme myös luonnosta, eläimistä ja ilmastosta huolta.