Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotti eilen korkeakoulujen kanssa linjatut toimenpiteet opiskelijavalintojen kehittämiseksi. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa opintojen aloitusta laajentamalla todistusvalinnan käyttämistä. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) katsoo, että korkeakoulut ovat nyt viemässä valintojaan oikeaan suuntaan – ministeriön työlistalle jää kuitenkin vielä ylioppilastutkintoa koskevien käytäntöjen uudistaminen.

“Todistusvalinta on selvä viesti siitä, että lukiossa tehdyllä työllä on merkitystä. Samalla on tärkeää, että korkeakouluihin hakeutuminen ei ole jatkossakaan kerrasta poikki: osana uudistusta korkeakoulut kehittävät yhteishaun ulkopuolista hakeutumista alanvaihtajille, laajentavat avoimen väylän hyödyntämistä sekä ennen kaikkea säilyttävät pääsykoeväylän niille hakijoille, joita ei voida valita todistusten perusteella. Myös ylioppilaskirjoitusten uusimismahdollisuuksia lisätään. Meidän mielestämme uusimisrajoitukset pitäisi poistaa kokonaan”, SLL:n puheenjohtaja Pietu Heiskanen kommentoi.

Aiemmin keväällä julkaistussa raportissa ylioppilastutkinnon kehittämiseksi ministeriön työryhmä esitti, että jatkossa hyväksyttyä arvosanaa voisi korottaa kaksi kertaa. Lisäksi työryhmä esitti, että koulutuksen järjestäjä voisi periä arvosanan korottajilta erillisen maksun kattamaan järjestelykustannuksia. Opiskelijat maksavat jo nyt tutkintomaksuja 14 euroa jokaiselta tutkintokerralta sekä lisäksi 28 euroa jokaisesta tekemästään kokeesta.

“Tämä ei kelpaa missään nimessä. On aivan nurinkurinen ajatus, että meillä on maksuton lukiokoulutus, jonka päättävä ylioppilastutkinto onkin maksullinen. Toisen asteen koulutuksen on oltava aidosti maksutonta. Korkeakouluun hakeutumisen on oltava maksutonta. Tämän asian pitää olla hallituksen pöydällä jo tulevassa budjettiriihessä, jotta opiskelijavalintojen uudistamisessa voidaan edetä”, Heiskanen vaatii.

SLL on ollut pettynyt siihen, miten opiskelijavalintojen uudistamisesta on viestitty. Monet lukiolaiset ovat olleet epätietoisia siitä, miten heidän lukiossa tekemänsä valinnat vaikuttavat korkea-asteelle siirtymiseen. Nyt korkeakouluille on annettu vuosi aikaa tehdä linjaukset opiskelijavalintojen käytännöistä vuodelle 2020.

“Parempi tietysti olisi, että valintaperusteet olisivat olleet tiedossa jo tänä syksynä uusien lukiolaisten aloittaessa. Kurssivalintoja tehdään tietysti omien vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden mukaan, mutta rinnalla on hyvä olla tieto siitä, millaisia odotuksia eri koulutusohjelmilla on hakijoilleen“, Heiskanen päättää.

Lisätietoja: Puheenjohtaja Pietu Heiskanen, pietu.heiskanen@lukio.fi, 050 439 4498