Lukiolaisten kirjoitusurakka alkaa tänään äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeella. Reilu 50 000 opiskelijaa suuntaa tänä keväänä koulujen liikuntasaleihin joko suorittamaan ylioppilastutkintoa tai uusimaan hyväksyttyjä tai hylättyjä kokeita.

Ylioppilastutkinnolla on pitkä historia ja vakiintunut asema suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Sitä voi luonnehtia suomalaisen koulutusjärjestelmän kruununjalokiveksi. Tutkinto koostuu haastavista ja korkealaatuisista loppukokeista, jotka ylläpitävät koulutuksen laatua. Ylppärit ovat kehittyneet ajassa ja siten mittaavat hyvin tiedon soveltamisen taitoa.

”Kaikille samanlainen koe ja yhdenmukainen arviointi on tasapuolinen tapa mitata lukiosta valmistuvien osaamista”, painottaa Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen.

Koulutusjärjestelmän jalokivi kaipaa kuitenkin ajoittain hiomista. Ylioppilastutkintoa tulee kehittää siten, että kirjoitettavien aineiden valinnanvapautta lisätään, oikaisuvaatimusten käsittelyyn liittyviä käytänteitä muutetaan ja vieraiden kielten kokeita täydennetään suullisella osuudella.

Nykyinen tutkinnon rakenne* on liian kankea ja sisältää liikaa pakollisia kirjoitettavia aineita. Lukiolaisten Liiton mielestä lukiolaisten valinnanvapautta tulisi lisätä. Ideaalimalli olisi sellainen, jossa pakollisia kokeita olisi vain äidinkieli, vieras kieli ja reaalikoe. Muut voisi valita itse.

”Ei yleissivistys ole sitä, että pakotetaan kirjoittamaan tietyt aineet. Lukiolaisen pitäisi saada valita vapaammin kirjoitettavat aineet kiinnostuksensa kohteista ja saada loistaa niissä”, puheenjohtaja Meriläinen visioi.

Vieraiden kielten kokeisiin Lukiolaisten Liitto kaipaa suullista osiota. Vieraiden kielten puhetaito on nykymaailmassa vähintään yhtä tärkeää kuin luku- ja kirjoitustaito. 

”Ylioppilastutkintolautakunta on kehittänyt mallia suullisiin kokeisiin, mutta käyttöönottoon kaivataan päättäjiltä lisää resursseja”, Meriläinen korostaa.

Yksi pieni, mutta monen lukiolaisen arjessa erittäin iso asia on tapa, jolla YTL käsittelee kokeiden oikaisuvaatimukset. Jos kokelas kokee saaneensa epäreilun arvostelun, joutuu hän maksamaan oikaisuvaatimuksen tekemisestä, eikä hän saa YTL:ltä perusteluja siitä, miksi hänen arvosanansa nousi tai ei noussut. 

Lukiolaisten Liitto vaatii, että lukiolaisen oikeusturva taataan. Oikaisuvaatimuksen maksua tulee alentaa ja kaikille on annettava perustelut kokeen arvioinnin muuttamisesta tai muuttamatta jättämisestä.

”On nurinkurista, että lukiokursseilla arvioinnista voi valittaa maksutta ja valitukseen saa aina kattavan vastauksen. Ylppäreissä, jossa on isommat panokset pelissä, valittamisesta on tehty vaikeaa. Tähän pitää tulla muutos”, vaatii Meriläinen.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi

* Ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viisi koetta. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe on pakollinen kaikille. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri koetta kolmesta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Yhden pitää olla pitkän oppimäärän koe.