Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkistivat maanantaina 26.3. tutkimuksen, joka tarkasteli ensikertalaisten asemaa opiskelijavalinnoissa sekä koulutukseen siirtymistä. Tutkimuksen mukaan korkeakoulutukseen sijoittuminen ei ole nopeutunut vuoteen 2017 mennessä. Ensikertalaiskiintiöilläkään ei ole ollut juuri vaikutusta, sillä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa tavoitteleva hakijajoukko on kasvanut niin suureksi.

Esimerkiksi vuoden 2017 valinnoissa ensikertalaiskiintiöllä oli merkitystä vain muutamassa sadassa tapauksessa, kun kokonaisuudessaan paikkoja täytettiin noin 50 000. Tuoreista ylioppilaista edelleen vain kolmannes pääsee aloittamaan opinnot seuraavana syksynä. Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) on huolissaan tilanteesta.

“On selvää, että tarvitsemme yhä vaikuttavampia toimia, jotta ylioppilaiden siirtyminen jatko-opintoihin sujuvoituu. Tähän koulutuspolitiikan kuumaan perunaan on löydettävä ratkaisut, kun nykyinen järjestelmä ei selvästikään ole ihanteellinen. Mielestäni sovitut toimenpiteet todistusvalinnan lisäämisestä ovat kannatettavia, etenkin kun pääsykoeväylä säilyy edelleen mahdollisena reittinä korkeakouluun”, SLL:n puheenjohtaja Alvar Euro kommentoi.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös valmennuskursseja ja niiden vaikuttavuutta. Opiskelupaikan saannin todettiin onnistuvan parhaiten niillä hakijoilla, jotka ovat käyneet valmennuskurssin. Lisäksi opiskelijan perhetaustalla on vaikutusta: mitä korkeammin koulutetut vanhemmat, sitä todennäköisemmin hakija osallistuu valmennuskurssille. Sen sijaan osin yllättäväkin tulos oli, että valmennuskurssin hinnalla tai toteutusmuodolla ei ollut merkitystä valituksi tulemiseen. Todistusvalinnan lisäämistä kritisoivat tahot ovat esittäneet, että uudistuksen myötä valmennusbisnes aikaistuu lukio- ja ylioppilaskoepreppaukseen.

“Valmennuskurssit eivät ole mahdollisia kaikille, joten niiden merkitystä opiskelijavalinnoissa pitää torjua. Tutkimuksen perusteella kaikkein tärkeintä vaikuttaa olevan se, että kokeeseen valmistautumiseen saa tukea. Pääsykokeisiin valmistautuva opiskelija on oman onnensa nojassa, ja siihen turvattomuuden tunteeseen valmennuskurssit iskevät. Koko lukioaika antaa eväitä ylioppilaskirjoituksiin. Lisäksi kertauskurssit ja sosiaalinen tukiverkosto auttavat rytmittämään kokeisiin valmistautumista. Tästä syystä ajattelen, että lukioon valmennusbisnes ei pääse pesiytymään vastaavassa laajuudessa – ja hyvä niin“, Euro toteaa.

Laadukas lukiokoulutus edellyttää kuitenkin riittäviä resursseja. Aiemmat lukioon kohdistuneet rahoitusleikkaukset ovat tarkoittaneet esimerkiksi kurssien karsimista ja itsenäisen opiskelun lisäämistä. Näin luodaan markkinarakoa kaupalliselle toiminnalle. SLL muistuttaakin hallitusta kiinnittämään huomiota lukion toimintaedellytyksiin tulevassa kehysriihessä.

Lisätietoja: puheenjohtaja Alvar Euro, alvar.euro@lukio.fi, 050 918 6674

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 26.3.