Historian kolmas Lukiolaisbarometri on julkaistu perjantaina 27.9.2024. Lukiolaisbarometri tuottaa seurantatietoa lukiossa opiskelevien koulutuksesta, opintoihin hakeutumisesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudennäkymistä. Barometrissa on havaittavissa lukiokoulutuksen polarisoitumista, josta Lukiolaisten Liitto on huolissaan.

Opiskelijoiden arvio omasta jaksamisesta ja oppimisesta on hieman kohentunut pandemian ajoista, mutta lukiolaisten hyvinvointi on edelleen huolestuttavalla tasolla. Barometrin mukaan 59 prosenttia lukiolaisista kokee opiskelun olevan henkisesti raskasta, siinä missä kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 63 prosenttia.

”Näyttää siltä, ettei lukiolaisten hyvinvointi ole kohentunut pandemian jälkeen toivotulla tavalla. Moni lukiolainen voi hyvin, mutta olen todella huolissani lukiolaissukupolven jakautumisesta hyvinvoiviin ja pahoinvoiviin nuoriin”, pohtii Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.

Barometrin mukaan vähemmistöön kuuluminen lisää lukiolaisten kuormittuneisuutta ja tuen tarvetta. Esimerkiksi etniseltä taustaltaan tai terveydentilaltaan vähemmistöasemassa olevat ilmoittivat muita useammin tuen tarpeesta ja opiskelun henkisestä kuormittavuudesta. Tuen tarve polarisoituu myös huoltajien koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan, sillä ei-korkeakoulutettujen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien huoltajien lapset tarvitsevat muita enemmän tukea.

”Hallituksen pyrkimykset oppimisen tuen uudistamiseksi uhkaavat jäädä pannukakuksi. Jopa 39 prosenttia keskeyttämistä harkitsevista ilmoitti barometrissa keskeyttämisen syyksi oppimisvaikeudet, siinä missä vuonna 2022 vastaava luku oli 29 prosenttia. Oikeus oppimisen tukeen vaatii toteutuakseen lisää erityisopettajia ja pienempiä ryhmäkokoja”, toteaa Kiattrakoolchai.

Lukiokoulutus säädettiin maksuttomaksi vuonna 2021. Oppivelvollisuusiän nostamisen jälkeen ei ole havaittu pelättyä lukion keskeytysten nousua. Siitä huolimatta rahahuolet uhkaavat yhä lukio-opintojen suorittamista loppuun: jopa 12 prosenttia keskeyttämistä harkitsevista ilmoittaa sen syyksi lukio-opintojen keskeytykselle.

”Lukio-opintojen loppuun saattamisen tulee olla mahdollista kaikille tulotasosta ja oppimisvaikeuksista riippumatta, jotta opintojen keskeyttäminen ei yleisty. Hallituksen käynnistämässä opintotuen kokonaisuudistuksessa on mahdollisuus puuttua peliin ja estää oppivelvollisten velkaantuminen”, päättää Kiattrakoolchai.

Lukiolaisten hyvinvointi on polarisoitunut, mutta suunnan voi vielä kääntää. Lukiolaisten Liitto peräänkuuluttaa päättäjiä tekemään tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden lausuntoihin perustuvia päätöksiä.

Lukiolaisbarometrin tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa lukio.fi/lukiolaisbarometri.

Median yhteydenotot ja haastattelupyynnöt:

markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija Hanna Hämäläinen, 050 512 9934, hanna.hamalainen@lukio.fi

Tarkentavat ja taustoittavat tiedot tuloksista:

tutkija Tina Lauronen, 050 367 7259, tina.lauronen@otus.fi

Lukiolaisbarometri on lukio-opiskelijoille suunnattu kysely opinnoista, arjesta ja tulevaisuudesta. Lukiolaisbarometrin tiedonkeruu toteutettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa Suomessa toimivien lukioiden kautta verkkokyselynä 1.12.2023–8.2.2024. Kyselyyn vastasi 13 236 lukiolaista yhteensä 111 oppilaitoksesta. Tutkimusta rahoittaa Suomen Lukiolaisten Liitto opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksen turvin. Lukiolaisbarometri on aiemmin julkaistu vuosina 2019 ja 2022.

Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma valtakunnallinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, palvelu- ja harrastusjärjestö. Vuonna 1985 perustettu Lukiolaiset on yhtä kuin lukiolaiset lukiolaisten asialla.