Viikkokysymykset
Tällä sivulla on Suomen Lukiolaisten Liiton hallitukseen ja puheenjohtajistoon ehdolla olevien vastaukset vaalien alla viikottain esitettäviin viikkokysymyksiin. Viikkokysymysten vastausten avulla voi tutustua ehdokkaisiin ja heidän ajatuksiinsa liiton kehittämisestä ja tulevaisuudesta.
Kysymykset esitetään ehdokkaille viikoittain maanantaisin, ja vastaukset tulee toimittaa viimeistään torstaina klo 23.59. Jokaiseen viikkokysymykseen tulee erillinen ohjeistus, joka julkaistaan ehdokkaille. Kysymyksien vastaukset julkaistaan tällä sivulla viimeistään lauantaisin.
Lukiolaisten Liiton johto valitaan XLI liittokokouksessa Turussa 7.–9.11.2025 vaaleilla, joissa äänestävät 250 lukiolaista edustaen Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenistöä ympäri Suomen.
Itse ehdokkaisiin voi tutustua täällä.
Ensimmäinen viikkokysymys
Mikä on keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä?
Ehdokkaat puheenjohtajistoon
Veronika Laihonen
Piiri- ja jäsenjärjestöjen suurimmat ongelmat johtuvat pienenevästä toimijakentästä ja siitä, että työtaakka on verrattain suuri eikä jakaudu tasaisesti. Tarvitaan tehokkaampia resursseja keskusliitolta alueellinen kattavuus huomioiden. Tämän lisäksi taakkaa voisi keventää esimerkiksi uudistamalla kouluvierailuja, joka on usein syksyn raskain puristus. Mikäli ryhmämuotoinen jäsenyys saadaan tappiinsa, jäsenhankinta helpottuisi, ja siihen käytetyt resurssit voitaisiin ohjata muualle.
Kristo Heikkinen
Paikallistoiminnan kestävä tulevaisuus vaatii ihmisiä, rahoitusta ja tukea johtamiseen. Jotta toiminta on kiinnostavaa ja sitouttavaa ja aikaa jää kivoihin asioihin, tulee hallintoa keventää. Mukaan tulemisen pitää olla helppoa vuoden ympäri. Liiton tulee tarjota hyvät toimintaedellytykset, kuten piiritoimikunnan laadukas tuki ja toiminnan riittävä rahoitus, jotka mahdollistavat monipuolisten paikallistapahtumien ja virkistystoiminnan järjestämisen motivaation ylläpitämiseksi.
Iris Kässi
Piiri- ja jäsenjärjestöjen struktuurien selkeyttäminen, ja toiminnan tukeminen. Toiminnan hallinnolliset tehtävät eivät voi kuormittaa toimintaa, ja syödä toiminnan hyviä puolia samalla. Piirien pitäisi pystyä järjestämään harrastustoimintaa ilman, että kaikki aika menee hallinnollisiin tehtäviin. Tarvitaan selkeitä ja kevyitä toimintamalleja, kuten valmiita materiaalipohjia ja keskitettyä tukea hallintoon, jotta toimijat voivat keskittyä olennaiseen: vaikuttamiseen ja yhteisön rakentamiseen.
Eemi Jaakola
Piiri- ja jäsenjärjestöjen toimintaa tulee kehittää. Piirit ovat elintärkeä osa liittoa, koska ne pystyvät vastaamaan nopeasti paikallisiin edunvalvontaongelmiin ja tekemään Lukiolaisten Liittoa näkyväksi. Mielestäni tärkein asia piirien kehittämisessä on kohdennettu tuki. Tällä hetkellä piirien rahoitus määrittyy pitkälti piirien tekemän työn perusteella, mitä enemmän tekee sitä enemmän saa rahaa. Tämä aiheuttaa jo valmiiksi hankalassa asemassa oleville piireille entistä vaikeamman tilanteen.
Ulrika Widén
Keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä on jatkuvuuden turvaaminen, mikä vaatii aktiivisia ja sitoutuneita toimijoita.
Tapahtumatoiminta houkuttelee uusia aktiiveja ja motivoi nykyisiä. Piiri- ja jäsenjärjestöjen roolia tapahtumien järjestäjänä onkin kehitettävä niin, että paikallistoiminta on Lukiolaisten keskiössä.
Paikallisia tapahtumia on lisättävä, ja toimiston sekä liiton puheenjohtajiston on tuettava toimintakulttuurin uudistamista.
Pietari Meriläinen
Kehittäisin piiritoimintaa panostaen toimijoiden määrän ja toiminnan laadun kasvattamiseen. Liiton jäsenyyden kannattavuuden ja jäsenmäärän nousu on tässä keskeisessä osassa. Paikallistasolla toimijamäärän lisäämiseksi piiritoiminnan pitäisi olla hallinnollisesti kevyempää ja sisältää enemmän virkistystoimintaa ja kevyitä tapahtumia. Toiminnan laatua voisi parantaa mm. kouluttamalla piiritoimikuntaa nykyistä enemmän johtajuudesta, vastuunkannosta ja toiminnan aikatauluttamisesta ympäri vuoden.
Ehdokkaat liittohallitukseen
Tia Raudaskoski
Piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä tulee keskittyä nyt erityisesti jäsenhankintaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä tulee olla käytössään tarvittavat resurssit jäsenhankinnan toteuttamiseen monipuolisesti ja houkuttelevasti kouluvierailujen lisäksi myös esimerkiksi kotiväeniltojen, vetävien tapahtumien ja oikeanlaisten näkyvyyden paikkojen muodossa. Lisäksi tulee huolehtia toimijoiden voimavaroista. Ilman piiri- ja jäsenjärjestöjen tekemää jäsenhankintatyötä liitolla ei ole jäseniä.
Emmi Mattsson
Keskeisintä toiminnan kehittämisessä tulee olla jatkuvuuden varmistaminen. Piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminta kehittyy ja uudistuu uusien näkökulmien ja täten uusien kasvojen myötä. Piiri- ja jäsenjärjestöjen tulee näyttäytyä houkuttelevana uusille mahdollisille aktiiveille ja toimijoille. Samalla meidän tulee varmistaa se, että nykyisistä toimijoista ja aktiiveista pidetään huolta, jotta he pysyvät motivoituneina ja sitoutuneena toiminnan toteuttamiseen.
Teo Jokinen
Toimintaa tulee piiri- ja jäsenjärjestöissä kehittää siihen suuntaan, että ne voivat toteuttaa sitä toimintaa kuin on tarkoituskin. Toiminnan tulee keskittyä paikallisuuteen niin tapahtumissa kuin edunvalvonnassakin. Tapahtumatoimintaa tulee monipuolistaa uusien ideoiden myötä ja lisätä esimerkiksi muiden piirien kanssa yhteisiä tapahtumia. Edunvalvonnassa piirin alueella lukiolaisten tarpeiden tulee aidosti välittyä eteenpäin ja sitä tulee tukea piiritasolla aktiivisesti ja monipuolisesti.
Minttu Sornikoski
Keskeisintä on saada uusia lukiolaisia innostumaan liiton toiminnasta ja kannustaa piirejä luomaan sellaista toimintaa, että mukaan halutaan lähteä matalalla kynnyksellä. Lisäksi toiminnan kehittämisen kannalta on luoda hyvät suhteet piirin lukioihin, jotka voivat tuoda esiin omia toiveitaan toiminnan suhteen ottaen huomioon alueelliset haasteet. Esimerkiksi mikä ei aktivoi lukiolaisia osallistumaan. Ilman aktiiveja ei ole toimintaa, mitä kehittää.
Albert Ollinkari
Keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä tulisi olla selkeiden ohjeiden ja valmiiden materiaalien tarjoaminen liiton taholta, jotta tapahtumien ja yritysyhteistyön järjestäminen olisi helpompaa. Samoin saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi uusille jäsenille tarkoitettujen tapahtumien järjestämisenä ja avoimien vastuualuetiimien pitämisenä olisi tärkeää, jotta uusia aktiiveja saisi mukaan matalalla kynnyksellä heti heidän aloittaessaan lukion.
Linnea Hettula
Piiri- ja jäsenjärjestötoiminnan vetovoimaisuuden avainasemassa ovat ympärivuotiset matalan kynnyksen tapahtumat, joihin toiminnasta kiinnostuneilla on aidosti tervetullut olo. Vetovoimaisuutta merkittävämpää on kuitenkin toiminnan pitovoima. Tämän vuoksi meidän tulisi huomioida entistäkin enemmän uudet toimijat yksilöinä omissa vaikutuspiireissämme ja osallistaa heitä piirien tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Piiritoiminnan tulee pysyä avoimena alueellisen kattavuuden ylläpitämiseksi.
Emma Meriheinä
Toiminnan kehittämisessä keskeisintä on yksittäisen toimijan taakan keventäminen. Avaintekijöitä tähän ovat mm. tiimitoiminnan vakiinnuttaminen, yhteistyön lisääminen, sekä virkistystoimintaan panostaminen. Keventäminen tukee toiminnan vapaaehtoisuutta ja mieluisuutta sekä ehkäisee toimijoiden uupumista. Toimintaa tulee tehdä riittävästi – ei täydellisesti. Tärkeintä on kestävä, iloinen ja yhteisöllinen tekeminen, jossa kukaan ei jää yksin, eikä kaikki kasaudu yhden tai kahden ihmisen harteille.
Sofi Prants
Nykyisellään paikallistoiminnan suurin epäkohta on se, ettei resursseja laadukkaan toiminnan pyörittämiseen ole. Erityisesti, kun aktiiveja on vähän, taakka jatkuvasta toiminnasta jää yksinomaan piiritoimikunnan harteille. Paikallistoiminta on niin merkittävä osa liittoa, ettei sitä voi jättää 24:n vapaaehtoisen jaksamisen varaan. Keskeisintä olisi siis tarjota keskusliitolta laadukasta ja ajankohtaista tukea puheenjohtajistoille, jotta he voisivat johtaa ja motivoida alueensa toimijoita hyvin.
Jesse Makkonen
Piiri- ja jäsenjärjestöjen yksi suurin ongelma on toimijoiden motivaatio. Tärkeintä on lähteä motivoimaan nykyisiä toimijoita, jotta paikallinen edunvalvonnan ja jäsenhankinnan taso voi pysyä samanlaisena tai parantua. Toimijoiden motivointi vaatii sitä että he oikeasti kokevat ja tietävät mitä liiton tekee ja sen tärkeydestä. Erityisesti minkälaista valtakunnallista edunvalvontaa liitto tekee. Panostaisin siis liiton sisäiseen viestintään, jotta jokainen tietää mitä liitto tekee!