Viikkokysymykset

Millä keinoin varmistetaan liiton taloudellinen vakaus tulevaisuudessa?

Veronika Laihonen

Ensin meidän tulee pyrkiä saamaan talous nousuun esim. ryhmämuotoisella jäsenyydellä, uusilla yhteistyökumppaneilla ja verkostojen avulla. Jos kuitenkin on tilanne, että talouden vakauttaminen vaatii säästöjä, on tärkeää leikata niistä toimista, jotka vähiten vahingoittaa Lukiolaisten ydintehtäviä ja yhteisöä. Jos tilanne sitä vaatii, on tarkasteltava esimerkiksi syksyn toisia Watereita ja henkilöstöstä leikkaamista, koska tällä hetkellä yli puolet meidän kuluista menee henkilöstökuluihin.

Kristo Heikkinen

Vakaus varmistetaan jatkamalla huolellista talouden seuraamista, ja tarvittaessa tekemällä päätöksiä tappion välttämiseksi. Kehitetään jäsenhankintaa ja jäsenyyttä jatkuvasti, jotta jäsenyytemme on houkutteleva ja jokainen lukiolainen kuulee liitosta. Tulopohjaa laajennetaan etsimällä uusia yhteistyömahdollisuuksia yritysten ja korkeakoulujen lisäksi myös kolmannelta sektorilta kuten ammattiliitoista. Mahdollisia säästöjä tehdessä tulee edunvalvontatyön ja aktiivitoiminnan kestävyys varmistaa.

Iris Kässi

Liiton taloudellista vakautta vahvistetaan ennen kaikkea jäsentuloja kasvattamalla. Keskeisessä roolissa on ryhmämuotoisenjäsenyyden kehittäminen. Se laajentaa mahdollisuuksia saada isompia opiskelijaryhmiä liitettyä jäseniksi kerralla. Samalla yksittäisen jäsenen konkreettisia hyötyjä tulee lisätä, jotta jäsenyys koetaan entistä hyödyllisemmäksi osana lukioarkea. Myös uudistamalla tapahtumatarjontaa ja tekemällä siitä lukiolaisia aidosti kiinnostavaa voidaan näin houkutella uusia jäseniä.

Sami Ollinmäki

Talouden vakaus varmistetaan niin pitkäkatseisella suunnittelulla kuin vastuullisella varainkäytöllä. Liiton tulopohjaa on laajennetta, esimerkiksi oppilaitosjäsenyyden myötä, ja liitolle on luotava puskuria. Kuitenkaan esimerkiksi oppilaitosjäsenyys ei ole mikään taikapilleri, joka automaattisesti korjaisi liiton talouden. Liiton jäsenyydestä on silti tehtävä houkutteleva ja itsestäänselvä osa lukiota, ja se on myytävä etenkin niille, joilla on halukkuutta maksaa, kuten huoltajille.

Pietari Meriläinen

Liiton kivutessa ylös merkittävistä leikkausvuosista taloudellisen vakauden ylläpitäminen on elintärkeää. Taloudellista vakautta voi varmistaa hyvällä suunnittelulla ja luomalla suunnitelmia eri skenaarioiden varalle.

Pelkän taloudellisen tilan vakauttamisen lisäksi Liiton tulisi saada talous kukoistamaan. Tämä voidaan saada aikaan tarkalla taloudenpidolla, jäsenmäärän kasvattamisella, uusien kumppanuuksien avaamisella sekä toiminnan laadun parantamisella ja tehostamisella.

Ulrika Widén

Liiton taloudellinen vakaus varmistetaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja ennakoivalla talousajattelulla. Kestävää perustaa ei luoda tekemällä päätöksiä vain akuutteihin tilanteisiin reagoiden. Vakaus edellyttää varautumista talouden vaihteluihin, menojen hallintaa ja tulopohjan vahvistamista. Pitkän aikavälin ratkaisut tuovat vakautta, vähentävät riippuvuutta hätäratkaisuista ja tukevat liiton strategisia tavoitteita.

Tia Raudaskoski

Liiton talouden vakauttamiseksi tärkeää on saada jäsenmäärä nousuun kehittämällä jäsenyydestä houkuttelevampi, jotta jatkossa jäsenyys nähdään hintansa arvoiseksi. Jäsenyyden kehittäminen maksaa, mutta näen, että se maksaa itsensä takaisin tulojen lisäksi monella muullakin tapaa. Myös ryhmäjäsenyyden käyttöönotto on mahdollisuus lisätuloihin liitolle. Lisäksi tulee pyrkiä solmimaan lisää pitkäkestoisia ja luotettavia yhteistyösopimuksia, jotka pystyvät vakauttamaan taloutta pitkällä aikavälillä.

Teo Jokinen

Suurin työ talouden tasapainottamiseksi ja vakauttamiseksi on jo tehty. Kuitenkin edelleen vakauden turvaamiseksi tulee tehdä toimia, eli käytännössä tulojen lisäämistä tai kulujen karsimista. Tulojen lisääminen on osoittautunut hankalaksi, joten uskonkin, että menojen leikkaaminen on realistisempi vaihtoehto ja se tapahtuu esimerkiksi vähentämällä yhdet Waterit syksyltä tai karsimalla alueellisesta tapahtumapaikkojen kattavuudesta kustannustehokkuuden nojalla.

Minttu Sornikoski

Jäsenhankinnalla ja muuttamalla tapahtumien rakennetta. Uskon, että jos uskallettisiin koskea Watereiden rakenteeseen, tapahtumakonseptista voitaisiin saada enemmän houkutteleva myös uusille osallistujille. Myös vetoisat ja helposti matkustettavat kaupungit kannattaa valita tapahtumapaikoiksi. Tämä auttaa vakauttamisessa. Lisäksi jäsenhankintaa tulee tehostaa piirien resurssit ottaen huomioon. Koulukäynnit on tehokas tapa saada uusia jäseniä, mutta rinnalle tulee keksiä myös jokin muu tapa.

Emmi Mattsson

Liiton taloudellinen vakaus varmistuu parhaiten harkinnallisuuden myötä. On suoritettava aktiivisempaa jäsenhankintaa mm. vastuulukiotapaamisissa aktivoitumisessa. Sen lisäksi varainhankinnan tekemisessä tulee pohtia uusia keinoja hyödyntää yritysyhteistyötä ja uudenlaisia tapahtumayhteistyömuotoja. Ryhmäjäsenyys jäsenyysmuotona tulee myös ajaa loppuun, jotta sitä pääsee markkinoimaan opiskelijakunnille ja opetuksen tarjoajille. Menojen suhteen tulee pysyä talousarvion asettamissa raameissa.

Emma Meriheinä

Liiton taloudellisen tilanteen korjaaminen täytyy aloittaa juurisyistä. Jäsentuotot on tällä hetkellä liiton epävakaimpia tulonlähteitä. Nyt on muutoksen aika, sillä jotain on tehtävä ja heti.

Kolme pointtia:
Ryhmäjäsenyyttä tulee kehittää meitä sekä lukioita hyödyttäväksi jäsenmuodoksi. Jäsenetuja pitää parantaa nimenomaan paikallisella tasolla esim. liittymisetujen avulla. Kumppanuuksia tulee avartaa koskettamaan lukiolaisten jokapäiväistä arkea, eikä vain vuosittaisia kohokohtia.

Jesse Makkonen

Liiton tulisi ensisijaisesti saada toiminnastaan houkuttelevampaa, sillä jos haluamme pitää toiminnan saman tasoisena leikkaamisen kohteita ei enään paljoa ole. Ryhmämuotoinen jäsenyys on myös erittäin hyvä tapa parantaa liiton taloudellista tilannetta, mutta se ei todennäköisesti ole oikotie onneen. Liiton tulee hyödyntää sidosryhmiä, jotta perustoiminta olisi halvempaa, kuten esimerkiksi liittokokouspaikkojen saaminen ilmaiseksi.

Anni Kaipio

Mielestäni ryhmämuotoisesta jäsenyydestä voisi olla paljon apua liiton talouden vakauttamisessa. Useat lukiot ostavat opiskelijakortin muilta yrityksiltä koko lukiolle, joten yksittäiset opiskelijat eivät välttämättä halua ostaa itse opiskelijakorttia. Ryhmämuotoisesta jäsenyydestä on puhuttu jo muutaman vuoden ajan ja se pitäisi viimeinkin saada toteutettua vuonna 2026.

Millä keinoilla liiton jäsenhankintaa pitäisi mielestäsi tehdä, jotta lukiolaisten järjestäytymisaste nousisi tulevaisuudessa?

Veronika Laihonen

Oleellinen avain tässä on tietysti ryhmämuotoinen jäsenyys, johon minulla on optimistiset odotukset ensi vuotta ajatellen. Sen toteutuessa koulukäyntien tekeminen tulisi muuttumaan; tarkoituksena ei välttämättä olisi enää myydä liiton jäsenyyttä, vaan saada uusia toimijoita mukaan toimintaan. Rehtoritapaamisilla olisi isompi painoarvo, koska ryhmäjäsenyyttä myytäisiin juuri rehtoreiden kautta.

Myös etäkoulukäyntejä tulisi kehittää ja vanhempainiltojen vierailuja korostaa enemmän jatkossa.

Kristo Heikkinen

Jotta jäseneksi haluaa liittyä, tulee meidän kyetä tarjoamaan vastineena vaikuttamisen ohella muutakin, kuten harrastus paikallistoiminnan muodossa. Tulevaisuudessakin kouluvierailut on tärkeitä, sillä kohtaaminen ja mainos lukion aulassa on näkyvä väliintulo. Nykyinen edunvalvonnan painottaminen on tärkeää ja sitä tulee tehdä rohkeasti myös jatkossa. Toimintaan on helppo tulla jos se on edullisempaa, joten huoltajien tavoittamiseen ja tulevaan ryhmämuotoiseen jäsenyyteen tulee panostaa.

Iris Kässi

Liiton tulisi olla keväällä yhteydessä 9.-luokkalaisiin jo ennen lukioon siirtymistä. Yhteys 9.-luokkalaisiin jo keväällä on tärkeää, koska silloin nuoret tekevät siirtymää peruskoulusta lukioon ja miettivät tulevaa opiskelijaelämää. Ajoissa tiedottamalla voidaan tehdä liitto tutuksi ennen lukuvuoden alkua, jolloin nuoret ovat vastaanottavaisia uusille asioille. Näin jäsenyys ei tunnu vieraalta, vaan luonnolliselta osalta lukio-opintoja.

Sami Ollinmäki

Kohderyhmille kohdennetulla markkinoinnilla. Lukiolaisille itselleen liitosta tulee tehdä houkutteleva sijoitus painottamalla etenkin henkilökohtaista hyötyä heille, kuten jäsenetuja ja harrastustoimintaa, sillä nykytilanteessa lukiolaiset eivät halua maksaa esim.edunvalvonnasta. Lukiolaisten huoltajille liittoa taas tulee markkinoida selkeästi edunvalvojana ja ammattiliiton kaltaisena suojana. Koulutuksen järjestäjille oppilaitosjäsenyyttä tulee myydä taas esimerkiksi osallisuuden näkökulmasta.

Pietari Meriläinen

Jäsenhankinnan kulmakivi on ja tulee jatkossakin olemaan koulukäynneissä. Vaikka ne vievät piireiltä paljon työvoimaa ja resursseja, liitolle on elintärkeää saada kohdattua jokainen lukiolainen kasvotusten. Tämä myös tukee piirien lähestyttävyyttä opiskelijakunnille ja rehtoreille.

Jäsenhankintaa pystyy toki täydentämään myös ryhmäjäsenyydellä, mutta en näe sitä ratkaisuna jäsenkadolle. Pohjimmiltaan jäsenhankinnan tueksi tarvitaan uusia konkreettisia jäsenetuja, jotka houkuttelevat jäseneksi.

Ulrika Widén

Ensisijaisesti tulisi markkinoida tulevaa ryhmämuotoista jäsenyyttä, jolla saadaan suuria määriä lukiolaisia kerralla jäseniksi. Rehtoritapaamisten pääpaino tulisi jatkossa siirtää ryhmäjäsenyyden markkinointiin.

Perinteisiä koulukäyntejä ei kuitenkaan tule unohtaa, sillä niiden kautta tavoitamme eniten lukiolaisia. Niiden sisältöön ja rakenteeseen on siis panostettava. Lisäksi tulisi enemmän hyödyntää videoita, jotka kuvaavat liiton toimintaa ja yhteisöllisyyttä eri tasoilla.

Tia Raudaskoski

Opiskelijakorttimarkkinoiden auettua, valtakunnallisten tapahtumien tarjonnan ollessa yksipuolista ja paikallisten tapahtumien ollessa harvassa ei liiton jäsenyys ole kannattava niin sanotulle ”rivilukiolaiselle”. Piiri- ja jäsenjärjestöille tulee tarjota keskusliitolta tarvittava tuki järjestää houkuttelevia tapahtumia järjestelmällisesti ympäri vuoden. Valtakunnallisten tapahtumien tarjontaa tulisi laajentaa tapahtumiin, joiden kohderyhmää ei ole vain OPKH:t ja vaikuttamisesta kiinnostuneet.

Teo Jokinen

Sosiaalisen median mahdollisuuksia tulee hyödyntää mainonnassa yhä enemmän, jotta lukiolaiset saadaan tietoisiksi Liitosta ja sen tarkoituksesta. Myös koulukäyntien peruskaavaa tulee muuttaa, koska nykymuodossa se ei ole järkevä kaikissa lukioissa suhteessa siihen vaadittavaan vaivaan ja resursseihin. Esimerkiksi opiskelijakunta- ja ryhmäjäsenyyttä tulee painottaa yhä enemmän sekä piirien tulee voida tehdä koulukäyntejä vapaammin kullekin piirille sopivilla keinoilla, jotka on todettu hyviksi.

Minttu Sornikoski

Jotta järjestäytymisaste voisi nousta, tulisi jäsenyydestä tehdä kannattavampi. Tällä hetkellä jäsenyyden hyödyt ovat pienet, kun opiskelijakortti on vapaalla markkinalla. Liiton tulee siis miettiä, miten jäsenyyden saa lukiolaiselle kannattavaksi ottaa. Koulukäynnit ovat jäsenhankinnassa erittäin tärkeä väline, mutta siihen rinnalle tulee miettiä myös jotain muuta, vähemmän piirien resursseja vievää. Jäsenet ja piirit ylläpitävät liittoa, joten sen tulee olla myös heille kannattavaa.

Albert Ollinkari

Liiton jäsenhankintaa tulisi tehostamaan ottamalla käyttöön kortilliset opk-jäsenyydet, joissa koulu maksaa yhden summan ja liittää kaikki opiskelijat automaattisesti jäseniksi. Lisäksi jäsenyyttä tulisi mainostaa laajemmin useammalle ja tehokkaammin, mahdollisuuksien mukaan jopa jo oppilaille ennen toiselle asteelle siirtymistä. Myös matalan kynnyksen tapahtumat, kaikkea piirien uusien illoista vaikka useampien piirien keilailutapahtumiin lisäisivät tietoisuutta ja kiinnostusta jäsenyyteen!

Milla Hietala

Jäsenhankinnassa tulisi kiinnittää huomiota enemmän myös vanhempainiltoihin, sillä useimmiten huoltaja on loppujen lopuksi se, joka jäsenyyden kustantaa. Kun huoltaja on tietoinen liitosta, on todennäköistä, että lukiolainen kuulee myös häneltä toiminnasta, eikä informaatio tule vain koulukäyntien kautta, jotka eivät ole kaikille kiinnostavia. On myös panostettava lisää siihen, että jokainen Suomen lukio olisi opiskelijakuntajäsen, ja pohjatyötä sen eteen onkin tehty hienosti!

Emma Meriheinä

Faktahan on se, että jäsenhankinnan laadusta ja monipuolisuudesta huolimatta liiton jäsenyys ei ole vetovoimaista. Miettiessä jäsenhankinnan kehittämistä, tulee siis miettiä jäsenyyden todellista hyötyä toiminnan ulkopuolisille lukiolaisille.

Koulukäyntien rakennetta tulee uudistaa aidosti osallistavaksi, sekä liiton näkyvyyttä laajentaa 9.-luokkalaisille, jotta liitto on osa lukiolaisuutta alusta asti. Myös markkinointi on isossa osassa – liiton tulee olla siellä missä lukiolaisetkin.

Sofi Prants

Liiton jäsenhankintaa tulee uudistaa kokonaisvaltaisesti. Kouluvierailuja tulisi uudistaa vastaamaan nykyisiä toiveita ja tarpeita, ja jo yläkouluihin tehtävien kouluvierailujen toimivuutta testata. Paljon puhutun ryhmäjäsenyyden kehittämistä tulee jatkaa ja sen toimeenpaneminen aloittaa. Jäsenyyden markkinoinnissa painottaisin entistä enemmän yhteisöä ja tapahtumia, jotka ovat tällä hetkellä jäsenyyden suurimmat edut. Lisäksi olisi tärkeää jatkaa uusien houkuttelevien jäsenetujen etsimistä.

Jesse Makkonen

Liiton tulisi parantaa mainontaa niin 9-luokkalaisiin, kuin lukiolaisiin. Liiton tulisi parantaa tiktok mainontaa instagram mainonnan sijaan! Esimerkkinnä voisi toimia SAK ja Finlayson. Liiton tulisi myös parantaa jäsenetuja, jotta liitto olisi hoikuttava kaikille lukiolaisille!

Anni Kaipio

Mielestäni paras tapa tehdä liiton jäsenhankintaa on luoda ryhmämuotoinen jäsenyys, koska monet muut opiskelijakortit myyvät opiskelijakorttia suoraan lukioille, eikä yksittäisille opiskelijoille. Myös koulukäyntejä suunnitellessa pitäisi painottaa mahdollisuutta tehdä käyntejä etänä suuremman toteumaprosentin saavuttamiseksi. Useammalla alueella lukioita on todella paljon tekijämäärään nähden, toimijoiden vähenemisen takia. Välimatkat saattavat myös olla satoja kilometrejä lukioiden välillä.

Anton Berende

Jotta yhä useampi liittyisi jäseneksi, meidän on tehtävä näkyväksi, miksi liitto on aidosti hyödyllinen jokaiselle lukiolaiselle. Jäsenyyden tulee tuntua merkitykselliseltä tarjoamalla enemmän jäsenetuja ja -palveluita. Samalla liiton viestinnän on oltava helposti lähestyttävää ja lukiolaisten näköistä. Myös ryhmäjäsenyyden vakioiminen osaksi jäsenhankintaa varmistaa vakaamman talouden ja korkeamman järjestäytymisasteen, mikä puolestaan mahdollistaa entistä enemmän etuja jäsenille.

Mikä on liiton vaikuttamistyön keskeisin tavoite vuonna 2026?

Veronika Laihonen

Poliittista ilmapiiriä on vaikea ennakoida, ja kansanedustajien ulostulot ja muut tilanteet, kuten esim. ylioppilaskirjoitusten keskeytyminen, tapahtuvat yllättäen. Vaalit ovat kuitenkin säännöllisiä, ja eduskuntavaaleihin varautuminen ja hallitusneuvotteluihin valmistautuminen tulee olla isossa osassa vaikuttamistyötä ensi vuonna. Keskeisintä vaikuttamistyössä kuitenkin on, että liitto toimii vuonna 2026 yhä aktiivisempana, ajankohtaisempana ja lukiolaisläheisenä vaikuttajana.

Kristo Heikkinen

Koen tärkeänä että olemme valmiina ja ensimmäisenä kommentoimassa lukioon liittyvissä uutisissa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, mitä on vaikea nyt arvata. Samalla tulee meidän tehdä rohkeita keskustelunavauksia lukiolaisten kannalta tärkeissä ajankohtaisissa teemoissa. Ensi vuonna on kuitenkin keskeistä valmistautua vuoden 2027 eduskuntavaaleihin tekemällä aktiivista vaikuttamistyötä, jotta tavoitteitamme löytyisi mahdollisimman monen puolueen ohjelmista, ja näin myös hallitusohjelmasta.

Iris Kässi

Liiton keskeisin tavoite vaikuttamistyössä on saada lukiolaisten ääni kuuluviin eduskuntavaalien valmistelun alla. Liitolla on edessään tärkein vuosi vaikuttamisen kannalta liittyen esimerkiksi lukiolaisten toimeentuloon, koulutuksen laatuun ja ylioppilaskokeiden uudistamiseen.Tämän vuoksi Liitton pitää panostaa vahvaan edunvalvontaan, kampanjointiin ja lukiolaisten osallistamiseen, jotta nuorten näkemykset näkyvät konkreettisesti puolueiden vaaliohjelmissa ja tulevassa hallitusohjelmassa.

Oona Isosalo

Ensi vuoden tärkein tavoite on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus suunnitelman päivittäminen. Mielestäni jokaisella lukiolaisella pitäisi olla yhdenvertaiset opiskelu mahdollisuudet ja jokainen opiskelija huomioitaisiin yksilöinä, sekä opiskelijat viihtyisivät lukioissa.

Sami Ollinmäki

Keskeisimmän tavoiteen liiton vaikuttamistyössä vuonna 2026 tulee olla eduskuntavaaleissa vaikuttaminen. Eduskuntavaalien puolueohjelmia on jo aloitettu tekemään ja ne viimeistellään ensi vuoden aikana. Liiton tulee tehokkaalla lobbaamisella saada tavoitteitaan mahdollisimman hyvin etenkin suurten ja potentiaalisesti tulevien hallituspuolueiden puolueohjelmiin, jotta työmme helpottuisi tulevaisuudessa. Merkityksellinen vaikuttaminen muuttuu vaikeammaksi päivä päivältä vaalien lähestyessä.

Pietari Meriläinen

Liiton vaikuttamistyön keskeisimmät tavoitteet ovat eduskuntavaalien ennakkotyössä. Ensi vuoden aikana oikein kohdistetut lobbaushankkeet parhaimmillaan yltävät puolueohjelmista eduskuntavaaliohjelmiin, joista mahdollisesti seuraavaan hallitusohjelmaan. Aktiivinen poliittinen toiminta myös ylläpitää Lukiolaisten mainetta pätevänä edunvalvontajärjestönä.

Konkreettisina tavoitteina mainitsen myös lukiokoulutuksen rahoitusleikkurin romuttamisen ja valtakunnallisen lukioverkon ylläpitämisen.

Ulrika Widén

Ensi vuonna liiton vaikuttamistyön keskeisin tavoite on vahvistaa paremman ja tasa-arvoisemman lukiokoulutuksen edellytyksiä.

Liitto keskittyy vaikuttamaan puolueisiin ja päättäjiin ennen vuoden 2027 eduskuntavaaleja, jotta lukiolaisten näkökulmat huomioidaan koulutuspolitiikassa.

Tavoitteena on, että lukiolaisten hyvinvointi ja laadukas opetus nousevat näkyvästi vaalikeskusteluihin. Lisäksi mahdollisimman monen liiton tavoitteen tulee olla nimettynä jokaisen puolueen eduskuntavaaliohjelmaan

Tia Raudaskoski

Mielestäni liiton jatkuvassa vaikuttamistyössä keskeisin tavoite on säilyttää jatkossakin valmiudet reagoida nopeasti äkillisiin edunvalvonnallisiin tilanteisiin. Lisäksi tärkeinä vaikuttamisteemoina ovat ensi vuonna etenkin opiskeluterveydenhuollon palveluiden huolestuttava tilanne sekä ylioppilaskokeiden uudistukset, jotka uhkaavat vaarantaa kokeiden yleissivistystä ja monialaista osaamista testaavan luonteen. Myös nuorten toimeentulo tulee turvata, jotta nuori voi täysin keskittyä opiskeluun.

Emmi Mattsson

Monet lukiolaiset voivat henkisesti pahoin. Esimerkiksi kouluterveyskyselyistä on havaittavissa, että uupumus lisääntyy ja mielenterveyden haasteet ovat voimakkaassa kasvussa. Useissa lukioissa on myös alimitoitetut resurssit opiskeluhuollossa. Keskeisenä tavoitteena liiton vaikuttamistyössä tulee olla vaikuttaminen sekä kunta- ja aluepäättäjiin sekä kansanedustajiin ja oppilaitosten henkilöstöön, jotta lukio tukisi opiskelijoiden mielen hyvinvointia.

Teo Jokinen

Vuonna 2026 ei ole lukiolaisia koskettavia vaaleja, mutta 2027 on sen sijaan eduskuntavaalit, jota varten eduskuntapuolueet valmistelevat vaaliohjelmansa tulevana vuonna. Liiton tulee siis ensi vuonna tavata eri puolueiden edustajia ja vaikuttaa puolueiden vaaliohjelmien sisältöön. Vaikuttamistyön tulee kohdistua erityisesti lukiokoulutuksen saavutettavuuden ja rahoituksen turvaamiseksi velkajarrun painuessa pohjiin tulevina vuosina, hallituskokoonpanosta riippumatta.

Minttu Sornikoski

Keskeistä on tavoitella lukiopolkua ilman kuormitusta. Liiton tulisi tehdä vaikuttamistyötä liittyen nuorten jaksamiseen ja sen tukemiseen. Yhä useampi lukiolainen kokee koulunkäynnin raskaaksi ja se vaikuttaa myös muuhun sosiaalisen elämään ja -suhteisiin. Liiton tulee tehdä vaikuttamistyötä pyrkien siihen, että apua on jokaisessa lukiossa saatavilla. Lisäksi tulisi keksiä keinoja, joilla pystytään todella ehkäisemään kuormittumista.

Albert Ollinkari

Liiton keskeisin vaikuttamistyön tavoite vuonna 2026 tulisi olla lukiolaisten äänen kuuluvuuden varmistaminen vuoden 2027 eduskuntavaaleihin valmistautumisessa. Puolueet viimeistelevät eduskuntavaalien puolueohjelmiaan ensi vuoden aikana, jolloin liiton tulee olla aktiivinen ja suunnitelmallinen vaikuttaja. Tavoitteena tulee olla saada liiton koulutus- ja nuorisopoliittiset tavoitteet näkyvästi mukaan etenkin eduskuntapuolueiden ohjelmiin tehokkaan lobbaamisen ja viestinnän kautta.

Milla Hietala

Ensisijaisena tavoitteena on tuleviin eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Toinen tärkeä tavoite on olla lähempänä ja näkyvämpi lukiolaisille, lukiolaisten arjessa. Näkyvyys opiskelijakunnissa ei vain paranna liiton lähestyttävyyttä, mutta erityisesti eduskuntavaalien alla kannustaa lukiolaisten kiinnostuksen heräämistä vaikuttamiseen. Näin pystymme mahdollistamaan sen, että vaalien aikaan on yhä enemmän kiinnostuneita, nuoria lobbaajia.

Emma Meriheinä

Lukiokoulutuksen rahoitus on turvattava. Valtionosuudet on korjattava vastaamaan todellisia kustannuksia, ja lukioiden perusrahoitus on vahvistettava niin, että jokainen opiskelija saa tarvitsemansa tuen ja opetuksen laadusta tinkimättä. Kun rahoitusvastuu kasaantuu kunnille, erityisesti pienlukioiden lakkauttamisriski kasvaa. Rahoituksen turvaaminen on välttämätöntä, jotta lukiokoulutus säilyy laadukkaana, reiluna, monipuolisena ja saavutettavana niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla.

Sofi Prants

Keskeisintä liiton vaikuttamistyössä tulee olemaan reaktiokyky ja lukiolaislähtöisyys. Vaikuttamisen tulee näkyä jokaiselle lukiolaiselle reaaliaikaisena ja liiton tulisi entistä vahvemmin olla luotettava ja ensisijainen tuki edunvalvonnallisen kriisin iskiessä. Vaikuttamistyötä tulee tehdä aina lukiolaisen etu edellä, mikä on muistettava etenkin tulevia eduskuntavaaleja ajatellen. Liiton tulee kyetä reagoimaan nopeasti yllättäviinkin tilanteisiin, kuten syksyn yo-kirjoitusten keskeyttämiseen.

Jesse Makkonen

Jokaisella tulisi olla tasavertainen lukiokoulutus, sekä opiskeluhuolto! Liiton vaikutustyön tulisi siis keskittyä takamaan tasavertaisuus niin paikallisella, kuin valtakunnallisella tasolla. Lukioverkon kattavuus tulee olemaan myös tärkeä vaikutustyön kohde, sillä ei vain lukiokoulutuksen laadun parantaminen auta, mikäli lähin lukio sijaitsee 300 kilometrin päässä.

Anni Kaipio

Mielestäni vaikuttamistyön keskeisin tavoite vuonna 2026 kuuluu olla opiskelijoiden toimeentulon turvaaminen. Opiskelijoiden tukiin on tehty suuria leikkauksia viime aikoina ja nykyisten tukien määrä ei riitä kaikilla edes vuokran maksamiseen. Kokoaikaisen opiskelijan ei pitäisi tarvita tehdä töitä toimeentulonsa turvaamiseksi, töitä ei ole edes tarpeeksi tarjolla kaikille niitä haluaville. Toimeentulon turvaaminen ei pitäisi myöskään olla opintolainan ottamisesta kiinni.

Mikä on keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä?

Veronika Laihonen

Piiri- ja jäsenjärjestöjen suurimmat ongelmat johtuvat pienenevästä toimijakentästä ja siitä, että työtaakka on verrattain suuri eikä jakaudu tasaisesti. Tarvitaan tehokkaampia resursseja keskusliitolta alueellinen kattavuus huomioiden. Tämän lisäksi taakkaa voisi keventää esimerkiksi uudistamalla kouluvierailuja, joka on usein syksyn raskain puristus. Mikäli ryhmämuotoinen jäsenyys saadaan tappiinsa, jäsenhankinta helpottuisi, ja siihen käytetyt resurssit voitaisiin ohjata muualle.

Kristo Heikkinen

Paikallistoiminnan kestävä tulevaisuus vaatii ihmisiä, rahoitusta ja tukea johtamiseen. Jotta toiminta on kiinnostavaa ja sitouttavaa ja aikaa jää kivoihin asioihin, tulee hallintoa keventää. Mukaan tulemisen pitää olla helppoa vuoden ympäri. Liiton tulee tarjota hyvät toimintaedellytykset, kuten piiritoimikunnan laadukas tuki ja toiminnan riittävä rahoitus, jotka mahdollistavat monipuolisten paikallistapahtumien ja virkistystoiminnan järjestämisen motivaation ylläpitämiseksi.

Iris Kässi

Piiri- ja jäsenjärjestöjen struktuurien selkeyttäminen, ja toiminnan tukeminen. Toiminnan hallinnolliset tehtävät eivät voi kuormittaa toimintaa, ja syödä toiminnan hyviä puolia samalla. Piirien pitäisi pystyä järjestämään harrastustoimintaa ilman, että kaikki aika menee hallinnollisiin tehtäviin. Tarvitaan selkeitä ja kevyitä toimintamalleja, kuten valmiita materiaalipohjia ja keskitettyä tukea hallintoon, jotta toimijat voivat keskittyä olennaiseen: vaikuttamiseen ja yhteisön rakentamiseen.

Eemi Jaakola

Piiri- ja jäsenjärjestöjen toimintaa tulee kehittää. Piirit ovat elintärkeä osa liittoa, koska ne pystyvät vastaamaan nopeasti paikallisiin edunvalvontaongelmiin ja tekemään Lukiolaisten Liittoa näkyväksi. Mielestäni tärkein asia piirien kehittämisessä on kohdennettu tuki. Tällä hetkellä piirien rahoitus määrittyy pitkälti piirien tekemän työn perusteella, mitä enemmän tekee sitä enemmän saa rahaa. Tämä aiheuttaa jo valmiiksi hankalassa asemassa oleville piireille entistä vaikeamman tilanteen.

Ulrika Widén

Keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä on jatkuvuuden turvaaminen, mikä vaatii aktiivisia ja sitoutuneita toimijoita.

Tapahtumatoiminta houkuttelee uusia aktiiveja ja motivoi nykyisiä. Piiri- ja jäsenjärjestöjen roolia tapahtumien järjestäjänä onkin kehitettävä niin, että paikallistoiminta on Lukiolaisten keskiössä.

Paikallisia tapahtumia on lisättävä, ja toimiston sekä liiton puheenjohtajiston on tuettava toimintakulttuurin uudistamista.

Pietari Meriläinen

Kehittäisin piiritoimintaa panostaen toimijoiden määrän ja toiminnan laadun kasvattamiseen. Liiton jäsenyyden kannattavuuden ja jäsenmäärän nousu on tässä keskeisessä osassa. Paikallistasolla toimijamäärän lisäämiseksi piiritoiminnan pitäisi olla hallinnollisesti kevyempää ja sisältää enemmän virkistystoimintaa ja kevyitä tapahtumia. Toiminnan laatua voisi parantaa mm. kouluttamalla piiritoimikuntaa nykyistä enemmän johtajuudesta, vastuunkannosta ja toiminnan aikatauluttamisesta ympäri vuoden.

Tia Raudaskoski

Piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä tulee keskittyä nyt erityisesti jäsenhankintaan. Piiri- ja jäsenjärjestöillä tulee olla käytössään tarvittavat resurssit jäsenhankinnan toteuttamiseen monipuolisesti ja houkuttelevasti kouluvierailujen lisäksi myös esimerkiksi kotiväeniltojen, vetävien tapahtumien ja oikeanlaisten näkyvyyden paikkojen muodossa. Lisäksi tulee huolehtia toimijoiden voimavaroista. Ilman piiri- ja jäsenjärjestöjen tekemää jäsenhankintatyötä liitolla ei ole jäseniä.

Emmi Mattsson

Keskeisintä toiminnan kehittämisessä tulee olla jatkuvuuden varmistaminen. Piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminta kehittyy ja uudistuu uusien näkökulmien ja täten uusien kasvojen myötä. Piiri- ja jäsenjärjestöjen tulee näyttäytyä houkuttelevana uusille mahdollisille aktiiveille ja toimijoille. Samalla meidän tulee varmistaa se, että nykyisistä toimijoista ja aktiiveista pidetään huolta, jotta he pysyvät motivoituneina ja sitoutuneena toiminnan toteuttamiseen.

Teo Jokinen

Toimintaa tulee piiri- ja jäsenjärjestöissä kehittää siihen suuntaan, että ne voivat toteuttaa sitä toimintaa kuin on tarkoituskin. Toiminnan tulee keskittyä paikallisuuteen niin tapahtumissa kuin edunvalvonnassakin. Tapahtumatoimintaa tulee monipuolistaa uusien ideoiden myötä ja lisätä esimerkiksi muiden piirien kanssa yhteisiä tapahtumia. Edunvalvonnassa piirin alueella lukiolaisten tarpeiden tulee aidosti välittyä eteenpäin ja sitä tulee tukea piiritasolla aktiivisesti ja monipuolisesti.

Minttu Sornikoski

Keskeisintä on saada uusia lukiolaisia innostumaan liiton toiminnasta ja kannustaa piirejä luomaan sellaista toimintaa, että mukaan halutaan lähteä matalalla kynnyksellä. Lisäksi toiminnan kehittämisen kannalta on luoda hyvät suhteet piirin lukioihin, jotka voivat tuoda esiin omia toiveitaan toiminnan suhteen ottaen huomioon alueelliset haasteet. Esimerkiksi mikä ei aktivoi lukiolaisia osallistumaan. Ilman aktiiveja ei ole toimintaa, mitä kehittää.

Albert Ollinkari

Keskeisintä piiri- ja jäsenjärjestöjen toiminnan kehittämisessä tulisi olla selkeiden ohjeiden ja valmiiden materiaalien tarjoaminen liiton taholta, jotta tapahtumien ja yritysyhteistyön järjestäminen olisi helpompaa. Samoin saavutettavuuden parantaminen esimerkiksi uusille jäsenille tarkoitettujen tapahtumien järjestämisenä ja avoimien vastuualuetiimien pitämisenä olisi tärkeää, jotta uusia aktiiveja saisi mukaan matalalla kynnyksellä heti heidän aloittaessaan lukion.

Linnea Hettula

Piiri- ja jäsenjärjestötoiminnan vetovoimaisuuden avainasemassa ovat ympärivuotiset matalan kynnyksen tapahtumat, joihin toiminnasta kiinnostuneilla on aidosti tervetullut olo. Vetovoimaisuutta merkittävämpää on kuitenkin toiminnan pitovoima. Tämän vuoksi meidän tulisi huomioida entistäkin enemmän uudet toimijat yksilöinä omissa vaikutuspiireissämme ja osallistaa heitä piirien tapahtumien ideointiin ja järjestämiseen. Piiritoiminnan tulee pysyä avoimena alueellisen kattavuuden ylläpitämiseksi.

Emma Meriheinä

Toiminnan kehittämisessä keskeisintä on yksittäisen toimijan taakan keventäminen. Avaintekijöitä tähän ovat mm. tiimitoiminnan vakiinnuttaminen, yhteistyön lisääminen, sekä virkistystoimintaan panostaminen. Keventäminen tukee toiminnan vapaaehtoisuutta ja mieluisuutta sekä ehkäisee toimijoiden uupumista. Toimintaa tulee tehdä riittävästi – ei täydellisesti. Tärkeintä on kestävä, iloinen ja yhteisöllinen tekeminen, jossa kukaan ei jää yksin, eikä kaikki kasaudu yhden tai kahden ihmisen harteille.

Sofi Prants

Nykyisellään paikallistoiminnan suurin epäkohta on se, ettei resursseja laadukkaan toiminnan pyörittämiseen ole. Erityisesti, kun aktiiveja on vähän, taakka jatkuvasta toiminnasta jää yksinomaan piiritoimikunnan harteille. Paikallistoiminta on niin merkittävä osa liittoa, ettei sitä voi jättää 24:n vapaaehtoisen jaksamisen varaan. Keskeisintä olisi siis tarjota keskusliitolta laadukasta ja ajankohtaista tukea puheenjohtajistoille, jotta he voisivat johtaa ja motivoida alueensa toimijoita hyvin.

Jesse Makkonen

Piiri- ja jäsenjärjestöjen yksi suurin ongelma on toimijoiden motivaatio. Tärkeintä on lähteä motivoimaan nykyisiä toimijoita, jotta paikallinen edunvalvonnan ja jäsenhankinnan taso voi pysyä samanlaisena tai parantua. Toimijoiden motivointi vaatii sitä että he oikeasti kokevat ja tietävät mitä liiton tekee ja sen tärkeydestä. Erityisesti minkälaista valtakunnallista edunvalvontaa liitto tekee. Panostaisin siis liiton sisäiseen viestintään, jotta jokainen tietää mitä liitto tekee!