Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä on valmistellut raportin erityisen koulutustehtävän uudistamisesta. Raportissa esitetään kriteerit erityisen koulutustehtävän ja siihen liittyvän rahoituksen myöntämiseksi. SLL suhtautuu positiivisesti sekä erityiseen koulutustehtävään lukiokoulutuksessa että nykykäytäntöjen uudelleen tarkasteluun, erityisesti toimintatapojen yhtenäistämisen osalta.

Erityisen koulutustehtävän lukioissa opiskelevien alhaiset keskeyttämisluvut osoittavat opiskelijoiden sitoutuneisuuden lukio-opiskeluun. Mahdollisuus painottaa opintojaan osaamisensa ja motivaationsa mukaan voi olla tietyissä tapauksissa ratkaisevaa opintoihin kiinnittymisen ja niissä jaksamisen kannalta.

Nykytilanne sekä  lupien että rahoituksen määräytymisen osalta ei ole perusteltavissa. SLL pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän luvan myöntämiselle sekä rahoituksen määräytymiselle määritellään kriteerit.

SLL pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän lukioiden verkosto on jatkossakin valtakunnallisesti kattava myös painotusten monipuolisuuden kannalta, koska useiden lukioiden opiskelijapopulaatiossa korostuu lähialueilta tulevat opiskelijat. Ehdotuksessa on mm. taloudellisten vaikutusten arvioinnissa todettu, että lupakäytännöllä voidaan nykyistä lainsäädäntöä vastaavasti vaikuttaa erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuuteen. Taustateksteissä todetaan myös, että valtakunnallisen sivistys- ja osaamistarpeen lisäksi koulutus voi samalla vastata alueelliseen tarpeeseen. Asetuksen kriteereissä saavutettavuus jää kuitenkin puuttumaan. SLL esittää, että lukioasetuksen ehdotettuun kohtaan 14 a § lisätään “erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuus”.

Tämän jälkeen kohta kuuluisi seuraavasti:

“2) koulutukseen hakeutuminen, erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuus, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja;”

Muuten SLL katsoo, että kriteeristö on laadittu kattavasti ja kiittää erityisesti opiskelijoiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien huomioimista erityistä koulutustehtävää myönnettäessä.

SLL pitää perusteltuna, että osalle erityisen koulutustehtävän lukioista annetaan laajempi kehittämistehtävä. Samalla on kuitenkin muistettava yleislukioiden tekemä oma kehittämistyö ja tukea ja kannustaa myös siihen. Koulutuksen järjestäjä ei voi ulkoistaa opetuksen ja toimintakulttuurin kehittämistä.

SLL katsoo, että mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on jatkossakin säilytettävä, sillä se on keskeinen työkalu pitää huolta erityistehtäväopiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta. SLL haluaa kuitenkin huomauttaa, että samat haasteet koskevat myös yleislukioiden erikoislinjoilla opiskelevia. SLL kannattaa Värrin ja Taipaleen raportin esitystä myöntää koulutuksen järjestäjälle mahdollisuus poiketa tuntijaosta omalla päätöksellään. On kohtuullista, että myös yleislukioiden erikoislinjojen opiskelijoiden kuormitukseen kiinnitetään huomiota. Erityisen koulutustehtävän lukioiden rehtoreiden mukaan mahdollisuus vähentää tuntijaon pakollisia kursseja on koettu tärkeäksi tasapainottavaksi tekijäksi. SLL:n selvitysten mukaan noin  70 % lukiolaisista kokee väsymyksen tunnetta viikottain ja lukio-opiskelu koetaan stressaavaksi.

Erityisen koulutustehtävän lukioiden rahoituksen tulevaisuuteen on liittynyt viime vuosina epävarmuutta. SLL pitää rahoitustason vakautta tarpeellisena erityisen koulutustehtävän lukioiden olemassaolon turvaamiseksi. SLL pitää kannatettavana työryhmän esitystä määritellä erityisen koulutustehtävän lukioiden määräraha prosentuaalisesti suhteessa lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskemiseksi tarkoitettuun kustannuspohjaan.

Yleisesti SLL pitää tärkeänä, että koulutuksen järjestäjiä kohdellaan rahoituksen määräytymisessä tasapuolisesti ja rahoituksen taso on koulutuksen järjestäjän ennakoitavissa. SLL katsoo, että työryhmän esittämät laskentasäännösten muutokset selkiyttävät rahoituksen määräytymistä. SLL haluaa myös huomauttaa, että kun tietyiltä koulutuksen järjestäjiltä poistetaan sijaintikuntansa erityisen koulutustehtävän vuoksi tehtävä korotus, ei tämä ole säästö lukiokoulutuksen rahoituksesta. Tämä noin 2,6 miljoonan euron säästö on jaettava lukiokoulutuksen järjestäjille rahoituslainsäädännön mukaisesti.

Tällä hetkellä kaikki erityistä koulutustehtävää toteuttavat koulutuksen järjestäjät eivät saa lisärahoitusta. SLL harkitsisi tällaisen mahdollisuuden säilyttämistä jatkossakin, sillä erityisen koulutustehtävän rahoitusta ei tule riittämään kaikille hakijoille. Kriteerit täyttävä koulutuksen järjestäjä voisi tällöin oman harkintansa mukaan vastaanottaa erityisen koulutustehtävän luvan ilman rahoituslisää.

SLL pitää tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan siirtymäsäännöksellä opiskelijoiden oikeus suorittaa lukio loppuun aloittamansa erityisen koulutustehtävän mukaisesti.

Lausunnon keskeinen sisältö:

Yleisesti SLL suhtautuu positiivisesti sekä erityiseen koulutustehtävään lukiokoulutuksessa että nykykäytäntöjen uudelleen tarkasteluun, erityisesti toimintatapojen yhtenäistämisen osalta.

Nykytilanne sekä  lupien että rahoituksen määräytymisen osalta ei ole perusteltavissa. SLL pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän luvan myöntämiselle sekä rahoituksen määräytymiselle määritellään kriteerit.

SLL pitää tärkeänä, että erityisen koulutustehtävän lukioiden verkosto on jatkossakin valtakunnallisesti kattava myös painotusten monipuolisuuden kannalta, koska useiden lukioiden opiskelijapopulaatiossa korostuu lähialueilta tulevat opiskelijat.

SLL esittää, että asetuksen kohtaan 14 a § kohtaan 2) lisätään “erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuus” seuraavasti:

“2) koulutukseen hakeutuminen, erityisen koulutustehtävän mukaisen opetuksen saavutettavuus, opiskelijoiden tarve yhdistää lukiokoulutus vahvaan erikoistumiseen tai erityisharrastuneisuuteen ja tarve rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja;”

SLL pitää perusteltuna, että osalle erityisen koulutustehtävän lukioista annetaan laajempi kehittämistehtävä

SLL katsoo, että mahdollisuus poiketa valtakunnallisesta tuntijaosta on jatkossakin säilytettävä, sillä se on keskeinen työkalu pitää huolta erityistehtäväopiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

SLL katsoo, että työryhmän esittämät laskentasäännösten muutokset selkiyttävät rahoituksen määräytymistä. SLL harkitsisi jatkossakin mahdollisuutta siihen, että kriteerit täyttävä koulutuksen järjestäjä voisi oman harkintansa mukaan vastaanottaa erityisen koulutustehtävän luvan ilman rahoituslisää.

SLL pitää tärkeänä, että uudistuksessa huomioidaan siirtymäsäännöksellä opiskelijoiden oikeus suorittaa lukio loppuun aloittamansa erityisen koulutustehtävän mukaisesti.

Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Annakaisa Tikkinen, annakaisa.tikkinen@lukio.fi, 040 356 6082