Petteri Orpon (kok.) hallitus tiedotti 16.4.2024, että se aikoo rajata oppivelvollisten maksuttomat oppimateriaalit ja ylioppilaskokeet sen kalenterivuoden loppuun, jonka kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toinen aste ei ole pian enää maksuton, vaikka yksikään maksuttoman toisen asteen piirissä oleva ikäluokka ei ole vielä edes valmistunut ylioppilaaksi.

Suomen Lukiolaisten Liitto pitää hallituksen päätöstä vastuuttomana. Koulutuksen maksuttomuudesta perääntyminen on iso askel taaksepäin suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Säästöjä muutoksesta arvioidaan saatavan noin 12 miljoonaa euroa vuodesta 2026 alkaen. Päätöksen vaikutus on pieni valtiontalouden kannalta, mutta erityisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa.

”Miten hallitus voi puhua samassa lauseessa nuorten hyvinvoinnin tukemisesta ja koulutusleikkauksista? Olemme jo nähneet aiempien koulutusleikkauksien vaikutukset nuorten mielenterveyteen. Hallitus ajaa päätöksillään koulutuksen, opiskelijoiden toimeentulon ja nuorten tulevaisuususkon hallitsemattomaan luisuun”, jyrähtää Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.

Nykyisellään lukiokoulutus materiaaleineen on opiskelijalle maksutonta sen kalenterivuoden loppuun saakka, jolloin hän täyttää 20 vuotta. Maksuttomien oppimateriaalien uusi 18 vuoden ikäraja on keinotekoinen ja se kohtelisi opiskelijoita eriarvoisesti. Lukio voi venyä esimerkiksi mielenterveysongelmien tai pitkäaikaissairauden takia, ja osa opiskelijoista aloittaa lukion vanhempana esimerkiksi TUVA-koulutukseen osallistumisen takia.

Lukiolaisbarometrin (2022) tulokset viittaavat siihen, että maksuttomien oppimateriaalien ja välineiden tarjoaminen on edistänyt koulutuksellista tasa-arvoa: maksuttomuus vaikutti päätökseen hakeutua lukioon erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi. Maksuttomuuden rajaaminen osuu siis pahiten niihin nuoriin, joiden sosioekonominen asema on jo ennestään heikompi.

Myös hallituksen päätös lisätä ylioppilastutkinnon maksuja on harkitsematon. Maksuttomien kokeiden rajaaminen ohjaa yhä useamman kirjoittamaan ylioppilastutkinnon kokeita entistä aikaisemmin, esimerkiksi toisen vuoden keväällä. Nuori siis ajetaan tekemään ylioppilastutkinnon kokeita, vaikka hän ei olisi siihen vielä henkisesti valmis. Ylioppilastutkinto tulee suorittaa kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos jokin menee kokeissa vikaan tai opiskelijan toimintakyky heikkenee, voi koko tutkinto olla vaarassa.

”Maksuttoman toisen asteen koulutuksen idea oli, että kaikki nuoret suorittaisivat tutkintonsa loppuun. Hallituksen täyskäännöksen myötä pudokkaaksi ajautuisivat juuri ne nuoret, joiden elämänpolulla maksuttomalla tutkinnolla olisi suurin merkitys. Lisäksi monen lukiolaisen jo valmiiksi kohtuuttoman suuret suorituspaineet kasvaisivat, kun opiskelusuunnitelmiin ei voi taloudellisen uhan vuoksi tehdä joustoja”, huomauttaa Kiattrakoolchai.

Orpon hallitus on luvannut edistää nuorten hyvinvointia. Suomen Lukiolaisten Liitto vetoaa hallitukseen: jos olette nuorten puolella, älkää romuttako maksutonta toisen asteen koulutusta.

Lisätietoja:
puheenjohtaja August Kiattrakoolchai, 050 377 9700, august.kiattrakoolchai@lukio.fi