Opiskelijaliitot: Eikö opiskelijoiden ruoskiminen jo riitä?

Lausunnot & kannanotot Vaikuttaminen

Petteri Orpon (kok.) hallitus päätti kehysriihessään, että opiskelijoiden oikeus yleiseen asumistukeen perutaan ja opiskelijoiden asumista tuetaan jatkossa opintotuen asumislisällä. Opintotuen asumislisästä siirryttiin yleiseen asumistukeen vuonna 2017.

Toisen ja korkea-asteen opiskelijaliitot Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI, Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) vastustavat opiskelijoiden siirtämistä opintotuen asumislisän piiriin.

Opiskelijaliitot ovat vaatineet päättäjiltä jo vuosia opiskelijoiden toimeentulon nostamista riittävälle tasolle. Nyt opiskelijoiden asumisen tuen muuttaminen heikentää yksinasuvien opiskelijoiden toimeentuloa merkittävästi jo ennestään heikossa tilanteessa. Siirtymä on päätetty tehdä ilman riittäviä arvioita kokonaisvaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin ja toimeentuloon – uutinen 57 miljoonan euron leikkauksesta on opiskelijoille järkytys.

Aiempaan asumislisämalliin palaaminen tarkoittaisi toimeentulon mittavan leikkaamisen lisäksi sitä, että asumisen tuki sidottaisiin korkea-asteella osaksi opintotukikuukausien käyttöä. Opintotukikuukausien tai tarjolla olevien opintojaksojen puute voivat johtaa siihen, että opiskelija ei kesällä voi nostaa opintotukea – eikä siten saada asumislisääkään. Samalla poistuisi kuntaluokituksen vaikutus tuen tasoon. Kuntaluokitus on parantanut opiskelijoiden asemaa erityisesti suurimpien kaupunkien yksityisillä vuokramarkkinoilla.

Kun asumistukimuutosten lisäksi jatkossa toisen asteen koulutuksen maksuttomuus sekä oikeus koulumatkatukeen päättyy sen kalenterivuoden loppuun, jona opiskelija täyttää 18 vuotta, jää yhä useammalle nuorelle ainoaksi vaihtoehdoksi velkaantuminen. Elinkustannukset ovat varsinkin kaupungeissa suuria eivätkä kaikki opiskelijat kykene työskentelemään opintojensa ohella esimerkiksi mielenterveysongelmien, pitkäaikaissairauksien tai heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. 

Opiskelijaliitot kantavat suurta huolta opiskelijoiden velkaantumisesta, sillä nykyinen opintotukijärjestelmä on lainapainotteinen. Erityisen huolestuttavia ovat oppivelvollisten kasvaneet lainamäärät: on hyvin ongelmallista, ettei toisen asteen pakollisen tutkinnon suorittaminen ole kaikille mahdollista velkaantumatta. Lisäksi korkeakoulututkinnosta voi seurata kymmenien tuhansien eurojen opintolainataakka korkojen kera.

Opiskelijoiden siirtäminen takaisin asumislisän piiriin on uhka myös Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmatavoitteiden toteutumiselle. Koulutus- ja osaamistason nostaminen ei onnistu, jos tutkinnon suorittaminen jää kiinni opiskelijan taloudellisesta tilanteesta.

Mittavat muutokset opiskelijoiden toimeentuloon on läpi hallituskauden tehty ilman riittäviä vaikutusarviointeja. Nyt on aika antaa hallituksen itsensä käynnistämälle opintotuen kokonaisuudistukselle mahdollisuus onnistua ja tehdä tietoon perustuvia muutoksia järjestelmään. Opiskelijaliitot vaativat, että opiskelijoiden rahamuotoiset etuudet asetetaan riittävälle tasolle.

Lisätietoja: 

puheenjohtaja August Kiattrakoolchai, Suomen Lukiolaisten Liitto
august.kiattrakoolchai@lukio.fi, 050 377 9700

puheenjohtaja Cecilia Huhtala, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
cecilia.huhtala@skolungdom.fi, 050 322 7715

puheenjohtaja Patrik Tanner, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
patrik.tanner@sakkiry.fi, 044 753 0581

puheenjohtaja Johanna Heikkinen, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry
johanna.heikkinen@osku.fi, 044 977 6356

puheenjohtaja Lauri Kujala, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK
lauri.kujala@samok.fi, 050 389 1000 

puheenjohtaja Akseli Tiitta, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL)
akseli.tiitta@syl.fi, 044 906 5004