Lukiolaiset saavat tänään 12.5.2026 tietoonsa kevään ylioppilaskirjoitusten lopulliset tulokset. Moni kevään ylioppilas suuntaa katseensa korkeakouluvalintoihin, sillä valtaosa korkeakouluopiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. Valitettavasti liian monelle tuoreelle ylioppilaalle paikka korkeakoulussa kuitenkin jää vain haaveeksi. Suomen Lukiolaisten Liitto vaatii toimenpiteitä ylioppilassuman purkamiseksi korkeakoulujen ovilta. 

Lukiokoulutuksen lakisääteinen tehtävä on antaa opiskelijalle valmiudet korkeakouluopintoihin. Joka kevät ylioppilaaksi valmistuu noin 25 000 nuorta, joista valtaosa hakee suoraan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Lukiolaisbarometrin 2024 mukaan enemmistö, noin 60 prosenttia, ylioppilaista myös haluaisi jatkaa korkeakouluun suoraan lukiosta tai välittömästi asevelvollisuuden tai vastaavan suorittamisen jälkeen. Tilastot kuitenkin kertovat, että vain kolmasosa pääsee aloittamaan korkeakouluopinnot heti valmistumisen jälkeen, mikä on muodostanut korkeakouluhakuun ylioppilaiden suman.

”Välillä julkisessa keskustelussa on syyllistetty nuoria välivuosien pitämisestä. Tilastot kuitenkin osoittavat selkeästi, että korkeakoulujen aloituspaikat eivät yksinkertaisesti riitä kaikille motivoituneille ja päteville hakijoille”, korostaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen.

Tänä keväänä korkeakoulupaikkaa tavoittelee yhteishaussa peräti 150 000 hakijaa. Paikkoja on tarjolla vain kolmannes tästä: noin 56 000. Vaikka ikäluokkien pieneneminen tulee helpottamaan hakijasumaa 2030-luvulla, on aloituspaikkamäärä toistaiseksi täysin riittämätön. Aloituspaikkoja on myös lisätty sellaisille aloille, jotka eivät ole nuorten näkökulmasta kiinnostavia.

Aloituspaikkojen vähyys ei kuitenkaan ole ainoa syy hakijasumaan. Nykyisessä opiskelijavalintajärjestelmässä samoista aloituspaikoista joutuvat kilpailemaan sekä ensimmäistä kertaa korkeakouluun hakevat että ne, joilla on jo opinto-oikeus tai kokonainen tutkinto korkeakoulusta. 

”Tuoreen ylioppilaan voi olla vaikeaa päihittää sellainen hakija, jolla on jo kokemusta korkeakouluopinnoista. Siksi alanvaihtomahdollisuuksia pitäisi kehittää korkeakoulujen sisällä”, toteaa Meriläinen.

Lukiolaisten Liitto on yhdessä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton (SAKKI) kanssa laatinut toimenpidepaketin, jolla siirtymää toiselta asteelta korkea-asteelle voitaisiin sujuvoittaa. Lukiolaisten osalta tärkein toimenpide on aloituspaikkojen lisääminen erityisesti kasvukeskuksiin ja nuoria kiinnostaville aloille. Lisäksi opiskelijavalinnan ensikertalaisuussääntöä tulisi muuttaa siten, että se säilyy 60 opintopisteeseen asti. Suomessa tulisi myös ottaa käyttöön korkeakoulukutsunnat, eli valtakunnallinen palvelupolku, jonka avulla ilman opiskelupaikkaa jäävät nuoret kutsutaan henkilökohtaiseen jatko-opintokeskusteluun. Lue lisää toimenpiteistä painamalla tästä.     

Lisätiedot:

puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi