Lukiolaiset: Mielenrauhaa ylioppilaille – korkeakoulujen ensikertalaisjärjestelmää on uudistettava
Korkeakoulujen opiskelijavalinnan ensikertalaiskiintiö herättää vahvoja tunteita niin julkisessa keskustelussa kuin huomenna valmistuvissa 25 100 ylioppilaassa. Nykyisessä järjestelmässä ensikertalaisen hakijan statuksen menettää heti ottaessaan paikan vastaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että ensikertalaiskiintiön käyttöönotolla on ollut monia positiivisia vaikutuksia: se on aikaistanut yliopisto-opintojen aloittamista ja parantanut tutkintojen läpäisyä ammattikorkeakouluissa. Samalla ensikertalaiskiintiö kuitenkin luo merkittävälle osalle hakijoista tarpeen taktikoida ja liikaa paineita siitä, että ensimmäisellä valinnalla tulee heti osua oikeaan.
Opiskelijavalintojen ensikertalaiskiintiö nähdään usein liian kapeakatseisesti: vastakkaisina vaihtoehtoina eivät ole vain ensikertalaiskiintiön säilyttäminen tai sen poistaminen. Siksi Lukiolaisten Liitto esittää, että hakijan ensikertalaisuus voisi säilyä, kunnes opiskelija on suorittanut vuoden opinnot. Käytännössä opiskelija siis menettäisi ensikertalaisstatuksensa vasta ensimmäisen opiskeluvuoden päättyessä, ellei opiskelija olisi luopunut tutkinnonsuoritusoikeudestaan vuoden aikana.
Muokkaamalla ensikertalaisuuden määritelmää voidaan luoda järjestelmä, joka sekä helpottaa ilman korkeakoulututkintoa olevien nuorten pääsyä korkeakouluun, vähentää ei-toivottuja välivuosia että keventää nuorten paineita täydellisestä alan valinnasta.
“Muutoksen myötä myös alemman hakutoiveen opiskelupaikan voisi uskaltaa ottaa vastaan ilman paineita. Lopulta korkeakouluun päästyään moni voisi huomata, että myös sen oman unelma-alan ulkopuolelta löytyy kiinnostavia opiskelu- ja työmahdollisuuksia”, pohtii kevään tuore ylioppilas Iina-Lotta Kuisma Kuusankosken lukiosta.
Myös aloituspaikkoja tulee lisätä, jotta yhä useammalla on mahdollisuus korkeakouluopintoihin. Rajallisten resurssien yhteiskunnassa on kuitenkin järkevää, että korkeakoulupaikkoja suunnataan ensisijaisesti niille nuorille, joilla paikkaa ei vielä ole. Korkeakouluvisiossa ja koulutuspoliittisessa selonteossa on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2030 puolet 25–34-vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite ei edisty, jos koulutus kasautuu liikaa samoille henkilöille. Samalla on tärkeää pitää huolta riittävistä alanvaihtomahdollisuuksista myöhemmin elämässä.
Ei-toivottuja välivuosia voitaisiin tehdä nuorille mielekkäämmiksi myös muilla keinoilla: yksi vaihtoehto on ottaa käyttöön ilman korkeakoulupaikkaa jääville nuorille koulutusseteli avoimeen korkeakouluun. Nuori voisi tällöin suorittaa opintojaksoja valitsemistaan avoimista ammattikorkeakouluista ja yliopistoista ja kokeilla näin korkeakouluopiskelua sekä tutustua syvemmin kiinnostaviin aloihin.
“Nuorelle, joka vielä pohtii omaa suuntaansa, olisi tosi iso kädenojennus päästä kokeilemaan opintoja mahdollisesti eri aloilla. Tällä voitaisiin keventää paineita korkeakoulun ja opiskelualan valinnassa”, kommentoi Samuel Oliveros De Nordenflicht, kevään ylioppilas Turun klassillisesta lukiosta.
Koulutusseteli voitaisiin rajata esimerkiksi 30 opintopisteeseen, joka vastaa yleensä tietyn alan perusopintoja. Opinnot voisi myöhemmin hyväksilukea osaksi tutkintoa, mikä voisi nopeuttaa tutkintojen suorittamista ja myöhemmin työelämään siirtymistä.
“Vaikka paljon voidaan tehdä lukiokoulutuksen sisällä, on myös nivelvaiheella lukion ja korkeakoulun välillä merkitystä. Kannustan Säätytalon hallitusneuvottelijoita tekemään järkevää, nuorten tulevaisuudensuunnitelmia tukevaa koulutuspolitiikkaa”, haastaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Ella Siltanen.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja Ella Siltanen, 050 377 9700, ella.siltanen@lukio.fi