Arvoisa liittokokous, maailman rakkaimmat Lukiolaiset.

Olemme kokoontuneet tänne Tampereelle käymään läpi kulunutta vuotta ja rakentamaan seuraavia. Me olemme saapuneet tänne varmistamaan, että nuorten ääni kuuluu.

Lukiolaisten vuosi 2023 on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas. Tämän vuoden aikana on pidetty hauskaa, opittu uutta, luotu ystävyyssuhteita, kouluttauduttu tapahtumilla, juhlittu wanhoja, penkkareita ja ylioppilasjuhlia.

Valitettavasti tämäkään vuosi ei ole ollut lukiolaisille pelkkää iloa, eivätkä kaikki ongelmat eivät ole ratkenneet. Viime vuonna julkaistun Lukiolaisbarometrin mukaan 62 prosenttia opiskelijoista kokee opiskelun olevan henkisesti raskasta. Tuoreessa Kouluterveyskyselyssä kolmasosa lukiolaisista kokee riittämättömyyden tunnetta opiskelijana, ja aivan liian moni lukiolainen kokee olevansa yksin ilman yhtään läheistä ystävää. Liian moni lukiolainen pitää omaa oppimismotivaatiotaan huonona ja syyttää omaa asennettaan, jos opinnot eivät etene. 

Rakkaat Lukiolaiset, sen takia onkin tärkeää nähdä teidät kaikki täällä. Yhdessä me pystymme vaikuttamaan tämän yhteiskunnan menoon ja varmistamaan sen, että lukiolaisia ja nuoria kuunnellaan päätöksenteossa. Yhdessä me saamme sanoillemme aivan valtavan kaiun, eikä kenenkään tarvitse yksin kuluttaa itseään loppuun. Yhdessä me voimme saada aikaan muutosta.

Hyvät Lukiolaiset.

Tänä keväänä käytiin eduskuntavaalit, joissa myös Lukiolaisten ääni kuului vahvana ja kampanjan aikana tavattiin yli 600 ehdokasta ympäri Suomen. Tahdon kiittää jokaista, joka oli osana Lukiolaisten vaalikampanjaa, ilman teitä se ei olisi ollut mahdollista. Te kerroitte ehdokkaille Lukiolaisten tavoitteista räntäsateessa ja auringonpaisteessa, ja kohtasitte eri puolueiden ehdokkaita rohkeasti ja rakentavasti. Tavoitimme lähes puolet uuden eduskunnan kansanedustajista, mikä on upea asia.

Vaalien jälkeen teimme aktiivista hallitusohjelmavaikuttamista ja Lukiolaisten Liitto kutsuttiin kuultavaksi hallitusneuvotteluihin. Säätytalolla käydyissä hallitusneuvotteluissa puhuin neuvottelijoille muun muassa nuorten mielenterveyskriisistä ja siitä, miten voidaan taata jatkossakin jokaisen nuoren yhtäläiset mahdollisuudet oppimiseen.

Lukiolaisten tekemä vaikuttamistyö näkyykin hallitusohjelmassa. Oppimisen tukea uudistetaan, lukiolaisille säädetään oikeus tukiopetukseen ja mahdollisuus korvata yksi ylioppilastutkinnon koe lukiodiplomilla. Myös mielenterveyspalveluiden saatavuuden kehittäminen ja nuorten terapiatakuu ovat kipeästi kaivattuja panostuksia, kun jo joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden ongelmista.

Lukiolaisbarometrin mukaan lähes joka kolmas lukiolainen tarvitsee lisää tukea oppimiseensa. Pohja oppimiselle luodaan jo pikkulapsena, joten koko ketju oppimisen tuessa varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti pitää saada kuntoon. Oppimisen tuen uudistus tuo myös lukiokoulutuksen aidosti saavutettavammaksi niille nuorille, joilla on erilaisia tuen tarpeita oppimisessaan. Näin jokainen voi tavoitella unelmiaan.

Me ollaan puolustettu lukiolaisten oikeuksia läpi vuoden. Me ollaan väsymättä puhuttu siitä, että lukiokoulutus tarvitsee kestävän rahoituksen, jotta lukiolaiset voi oikeasti oppia kunnolla ja viihtyä arjessa. Tänäkin syksynä media on nostanut esiin, kuinka monissa lukioissa on ihan järkyttävän suuria opiskeluryhmiä ja moni lukio on lakkautusuhan alla. Siitä huolimatta lukiokoulutuksesta on säästetty jo vuosikymmenen ajan 100 miljoonaa euroa vuodessa, eikä se tunnu kiinnostavan ketään riittävästi. 

Tämäkään hallitus ei ole poistamassa lukiokoulutuksen rahoitusleikkuria, vaikka tekeekin hyvin pieniä lisäyksiä esimerkiksi siihen oppimisen tukeen, josta puhuin aiemmin. Jos joku poliitikko on huolestunut lukion yleissivistävyyden laskusta, niin rahoitusta vahvistamalla lukioon voitaisiin saada enemmän opintotarjontaa, lisää opettajia ja pienempiä opiskelijaryhmiä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat puhututtaneet monia tänä vuonna, ja syystä. Se, että käytännössä alalle kuin alalle on saanut pitkästä matematiikasta eniten pisteitä, on luonut monelle lukiolaiselle ylimääräisiä paineita. Yliopistojen todistusvalintapisteytyksiä on uudistettu tänä vuonna, ja lukiolaisten ääntä on kuultu tässä työssä. Nyt pisteytykset parin vuoden päästä muuttuvat, ja ne ovat huomattavasti aiempaa paremmat. Uudet pisteytykset mahdollistavat enemmän sen, että jokainen voisi tehdä lukiossa sellaisia valintoja, mitkä itseä eniten sillä hetkellä kiinnostaa.

Jokaiselle Suomen lukiolaiselle haluan sanoa, että yksi opiskelijavalinta ei määritä loppuelämän suuntaa eikä varsinkaan sun arvoa. Aina on mahdollista vaihtaa suuntaa tai alaa, ja omat vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet voi löytää elämässä myöhemminkin. 

Arvoisa liittokokous, Orpon hallitusohjelmassa lukee: “Kansakuntamme menestys riippuu siitä, miten meidän nuorillamme menee.”

Ennen vaaleja kuultiin paljon lupauksia koulutuksen suhteen ja miten koulutus olisi erityissuojelussa. Tästä huolimatta hallitus on tiedottanut suunnitelmistaan tehdä mittavia leikkauksia mm. asumistukeen, opintorahaan ja muihin etuuksiin. Suunnitellut leikkaukset kohdistuvat monilta osin juuri nuoriin ja opiskelijoihin. Moni täälläkin varmasti tietää, että jos käy lukiota ja asuu omillaan, niin silloin kyllä jokaiselle eurolle ja kympille on käyttöä. Velkaantuminen korkeiden korkojen aikana ei välttämättä myöskään houkuttele.

Eräs kansanedustaja tässä juuri kuvaili paheksuen, että opiskelijoilla “irtokynnet kimaltavat, partavesi tuoksuu ja tekoripset räpsähtelevät”. Tässä oli niin moni asia pielessä, sillä ensinnäkin jokainen saa pukeutua ihan miten haluaa eikä ulkomuodosta voi usein edes päätellä hyvää toimeentuloa. Ja samalla näistä huomioista ei voi missään nimessä tällä tavalla tehdä yleistyksiä koko opiskelijajoukkoon.

Opiskelijan lainataakan kasvattaminen leikkauksien kompensoimiseksi on vastuutonta, kun opintolainakanta Suomessa on jo lähes kuusi miljardia euroa. Koulutus ei saa olla vain harvojen etuoikeus, vaan sen tulee olla kaikkien saavutettavissa taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Me ei olla mikään pullamössövegenössösukupolvi ja meillekin kuuluu elämiseen riittävä toimeentulo.

Hallitusohjelmassa nuorten hyvinvoinnin edistäminen onkin määritelty tärkeäksi kehityskohteeksi. Hallitusohjelmassa on esimerkiksi lukiolaistenkin ajama toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Myös nuorten terapiatakuu on hallituksen tehtävälistalla, mikä on tosi tärkeä uudistus. Onkin siis ristiriitaista, että hallitus haluaa nuorten voivan paremmin ja samaan aikaan kuitenkin leikkaa nuorten toimeentulosta, ja heikon toimeentulon tiedetään tutkimuksissakin aiheuttavan mielenterveysongelmia.

Opiskelijoiden toimeentulon ja päätoimisen opiskelun edellytysten heikentäminen on myös ristiriidassa sen kanssa, että hallitus haluaa nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa. 

Tänä syksynä olemme nähneet, kun osa lukiolaisista on osoittanut huoltaan hallituksen opinto- ja asumistukileikkauksista muun muassa kouluvaltauksilla. ​​Hyvät lukiolaiset – jos te koette jonkin asian itsellenne tärkeäksi, teillä on todellakin oikeus osoittaa mieltänne. Myös Lukiokoulutuksen tehtävä on ihan lukiolainkin mukaan kasvattaa lukiolaisista aktiivisia kansalaisia.

Siksi onkin myös hienoa nähdä teidät kaikki täällä.

Rakkaat lukiolaiset, tervetuloa liittokokoukseen, jossa luodaan tulevaisuutta.

Me olemme täällä tänä viikonloppuna valmiina päättämään, ja linjaamaan, mikä on se suunta, mihin meidän, Suomen vaikuttavimman nuorisojärjestön tulisi kulkea. Te, arvon lukiolaiset päätätte sen täällä. Jokainen teistä liittokokousdelegaateista edustaa äänellään yli 500 suomalaista lukiolaista. Teillä on siis suuri valta käsissänne, käyttäkää sitä siis viisaasti.

Uskaltakaa sanoa ääneen, mitä mieltä olette, ja haastaa muiden mielipiteitä. Seisokaa rohkeasti mielipiteidenne takana, vaikka muut eivät teitä uskoisikaan. Muutos ei synny ilman, että joku laittaa sen liikkeelle.

Tervetuloa liittokokoukseen, jossa saatat löytää itsesi kokemassa suuria tunteita täysin tuntemattomien ihmisten puolesta. Liittokokoukseen, jossa jokainen hyväksytään, juuri sellaisena kuin on. Tervetuloa kokemaan onnen, pettymyksen, ilon, surun ja toiveikkuuden tunteita. 

Tämä viikonloppu merkitsee meille kaikille erilaisia asioita. Osalle tämä on yhden merkittävän aikakauden loppu, osalle vasta ensimmäinen askel polullaan Lukiolaisissa. Kaikille meille tämä viikonloppu on kuitenkin täynnä lämpöä ja ystäviä.

Se, miltä Lukiolaisten Liitto tulee näyttämään ja millaista tulevaisuutta Lukiolaiset lähtee rakentamaan, on teidän käsissänne.

Näillä sanoilla julistan Suomen Lukiolaisten Liiton 39. liittokokouksen avatuksi.

Ella Siltanen, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 2023

Kuva: Salla Merikukka