Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa valitaan kansanedustajat edustamaan Suomen kansaa päätöksenteossa. Tällä hetkellä kansanedustajien keski-ikä on 50 vuotta. Pidetään siis ääntä lukiolaisten asioista ja huolista, jotta päätöksissä huomioidaan myös nuoret!

Täysi-ikäiselle helpoin tapa vaikuttaa on äänestäminen. Kuitenkin myös alle 18-vuotiaat voivat vaikuttaa päätöksentekoon monin tavoin. Tältä sivulta löydät tietoa eduskuntavaaleista ja sivun lopusta Lukiolaisten vinkit vaikuttamiseen!

Eduskuntavaalit pähkinänkuoressa

Mitkä ihmeen eduskuntavaalit?

Eduskuntavaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vaaleissa valitaan eduskuntaan 200 kansanedustajaa. Eduskunta päättää lainsäädännöstä ja valtion rahojen käytöstä, valitsee pääministerin ja valvoo valtioneuvoston eli hallituksen toimintaa.

Esimerkiksi näistä teemoista päätetään eduskunnassa:

  • Lukiokoulutuksen rahoitus
  • Opiskeluhuollon henkilöstömitoitukset
  • Ilmastonmuutos- ja ympäristöasiat
  • Mielenterveyspalvelut ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Nuorten kuuleminen ja osallistaminen päätöksentekoon
  • Nuorten sosiaaliturvan taso ja muut toimeentuloon liittyvät teemat

Virallinen vaalipäivä on 2.4.2023. Ennakkoäänestää voi Suomessa 22.–28.3. ja ulkomailla 22.–25.3. Jokainen saa itse valita, äänestääkö ennakkoon vai vaalipäivänä.

Jos äänestät virallisena vaalipäivänä, täytyy sinun äänestää sinulle osoitetussa äänestyspaikassa. Saat tiedon äänestyspaikastasi kirjeellä tai Suomi.fi-viestillä (jos olet tilannut viestit Suomi.fi-palvelusta) hyvissä ajoin ennen vaaleja. Jos äänestät ennakkoon, voit äänestää missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ympäri Suomen riippumatta asuinpaikastasi – siksi ennakkoon äänestäminen kannattaa. Voit tarvittaessa äänestää ennakkoon myös ulkomailta.

Kuka voi asettua ehdolle?

Ehdokkaita voivat asettaa puolueet sekä vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset.

Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt henkilö, jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi. Ehdokas voi asettua ehdolle missä tahansa vaalipiirissä riippumatta hänen kotikunnastaan.

Puolueiden kautta ehdokkaaksi voi päästä ottamalla yhteyttä puolueen aluejärjestöön. Ehdolle asettuminen tulee hoitaa viimeistään 21.2.2023.

Kuka voi äänestää?

Eduskuntavaaleissa voi äänestää jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt äänioikeutettu. Saat hyvissä ajoin ennen vaaleja kirjeen tai Suomi.fi-viestin, jossa on tieto äänioikeudestasi sekä vaalipäivän äänestyspaikastasi. Oman äänestyspaikan voi myös tarkistaa Digi- ja väestötietovirastolta 21.3.2023 alkaen.
Tarkempaa tietoa äänioikeuteen ja äänestämiseen sekä yleisesti eduskuntavaaleihin liittyen voit lukea osoitteesta vaalit.fi/eduskuntavaalit.

Miksi äänestäisin?

Mitä enemmän nuoret tuovat mielipiteitään esiin ja äänestävät, sitä suurempi mahdollisuus on sille, että yhteiskunta panostaa koulutukseen ja nuorten palveluihin.

Kuluvalla eduskuntakaudella on esimerkiksi tehty päätöksiä maksuttomasta toisesta asteesta ja määritelty maksimiopiskelijamäärä yhdelle opiskeluhuollon psykologille. Lisäksi eduskunnassa käsitellään monia muitakin asioita, jotka voivat vaikuttaa lukiolaisen arkeen, kuten ympäristöön ja hyvinvointiin liittyviä asioita.

On hyvä vielä muistaa, että sinun ei tarvitse seurata politiikkaa aktiivisesti tai osallistua vapaa-ajallasi poliittisiin keskusteluihin, jotta voit äänestää eduskuntavaaleissa. Lukiolaisena olet itse oman elämäntilanteesi asiantuntija, ja jokaisen lukiolaisen ääni on tärkeä!

Miten vaalien tulos määräytyy?

Eduskuntavaaleissa ääni ehdokkaalle on ääni puolueelle tai muulle ryhmittymälle, kuten vaaliliitolle, valitsijayhdistykselle tai yhteislistalle. Tämän vuoksi ennen ehdokkaan valintaa on hyvä tutustua eri puolueisiin ja niiden arvoihin ja tavoitteisiin.

Ääntenlaskenta tapahtuu d’Hondt’in laskentamenetelmällä, josta voi lukea lisää täältä.

Lukiolaisten eduskuntavaalitavoitteet

1. Pysäytetään nuorten mielenterveyskriisi

  • Puututaan nuorten pahoinvoinnin juurisyihin kaikessa politiikassa – laaditaan poikkihallinnollinen toimenpideohjelma nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseen.
  • Vahvistetaan matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä opiskeluhuoltoa. Parannetaan mielenterveyden tukea opiskeluhuollossa panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen.
  • Myönnetään hyvinvointialueille rahaa opiskeluhuollon ja muiden sote-palveluiden saumattoman yhteistyön rakentamiseen ja palveluiden kehittämiseen.
  • Tehdään kuntoutuspsykoterapiasta maksutonta alle 29-vuotiaille. Toteutetaan terapiatakuu ja muutetaan psykoterapeuttikoulutus opiskelijalle maksuttomaksi.
SLL_Kuvapankki_Final-4

2. Oppimisen tuki kuntoon

  • Säädetään erityisopettajamitoitus lukioihin. Perustetaan koko koulutuspolkua koskeva valtakunnallinen erityisopetuksen ja oppimisen tuen kehittämisohjelma.
  • Selvitetään, mitä vaikutuksia koulutuksen digitalisoitumisella on lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.
  • Huomioidaan opiskelijoille tarjottavissa oppimateriaaleissa erityistarpeiset nuoret.
  • Vahvistetaan opinto-ohjauksen resursseja ja säädetään opinto-ohjaajamitoitus.
SLL_Kuvapankki_Final-34

3. Panostuksia koulutukseen – lukioista säästäminen seis!

  • Luovutaan lukiokoulutuksen rahoitusleikkurista ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle todellisia kustannuksia vastaava rahamäärä.
  • Kehitetään lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmää koulutuksen laadun ja saavutettavuuden näkökulmasta. On aika vaihtaa pienten lukioiden lisän tilalle saavutettavuuslisä.
  • Koulutuksen kehittämisessä pitää kuulua nuorten ääni: perustetaan lukiokoulutukseen kansallinen opiskelijapalautejärjestelmä.
  • Varmistetaan, että lukioissa on riittävästi opettajia ja tuetaan heidän ajantasaista osaamistaan.
SLL_Kuvapankki_Final-19

Nuoretkin voi vaikuttaa

Kiinnostaako vaikuttaminen, muttet ole vielä täysi-ikäinen? Ei hätää, myös alaikäisillä nuorilla on monia keinoja vaikuttaa päätöksentekoon.

Olemme listanneet tähän erilaisia tapoja tutustua vaaleihin ja saada omaa ääntä kuuluviin. Löydä näistä itsellesi sopivimmat tavat ja haasta myös kaverisi mukaan vaikuttamaan!

1. Osallistu lukiosi vaalitempauksiin.

2. Mene tukijoukoksi äänestämään täysi-ikäisen ystäväsi kanssa. Muistathan kuitenkin, että vaalisalaisuuden vuoksi kenenkään ei tarvitse kertoa, ketä äänestää!

3. Tutustu ehdokkaisiin ja puolueisiin, jotta saat tulevaisuuden varalle kuvan siitä, kuka ajaa juuri sinulle tärkeitä asioita. Kokeile esimerkiksi erilaisia vaalikoneita. Ne ovat hyvä väline omien näkemysten pohtimiseen, vaikka ei vielä pääsisi itse äänestämään.

4. Pohdi, mihin asioihin haluaisit vaikuttaa omalla alueella, nuorten arjessa tai lukiokoulutuksessa yleisesti.

5. Esittele omat ehdokasvalintasi sekä lukioon tai nuorten elämään liittyvät kehitysideat sosiaalisessa mediassa. Tägää oman alueesi ehdokkaita, jotta he näkevät sisältösi!

6. Kirjoita mielipidekirjoituksia tai blogipostauksia ajankohtaisista aiheista. Tarjoa niitä paikallisille sanomalehdille ja muille medioille!

7. Osallistu eduskuntavaaleihin liittyvään keskusteluun kaveriporukassa, perheen kesken, koulussa ja harrastuksissa.

8. Osallistu Lukiolaisten kampanjaan käyttämällä julkaisuissasi hashtageja #nuortenvuoro ja #lukiolaiset

9. Osallistu puolueiden ja ehdokkaiden vaalitilaisuuksiin, joita järjestetään esimerkiksi toreilla, kauppakeskuksissa ja muissa julkisissa paikoissa. Kysy ehdokkailta kysymyksiä tilaisuuksissa tai vaikka somessa.

10. Osallistu nuorten vaaleihin, joissa mitataan ehdokkaiden kannatusta alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Lue lisää nuorten vaaleista ja ilmoita oma lukiosi mukaan 10.2. mennessä: https://www.alli.fi/palvelut/demokratiakasvatus-ja-osallisuus/nuortenvaalit/

Lukiolaisten eduskuntavaalit näkyvät ja kuuluvat

Lataa visuaalinen ilme ja välitä sanomaa

linkki päivittyy lähiaikoina