Avoimesta korkeakouluopetuksesta perittävää enimmäismaksua esitetetään korotettavaksi 15 eurosta 45 euroon opintopistettä kohden. Lukiolaisten Liitto on huolissaan asetusmuutoksen vaikutuksista nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa hakeutua korkeakoulutukseen.

Avoimet korkeakouluopinnot ovat monelle nuorelle tärkeä väylä kokeilla korkeakouluopintoja silloin, kun opiskelupaikkaa ei vielä ole. Avoimessa opiskelu välivuoden aikana voi nopeuttaa myös korkeakoulusta valmistumista ja siirtymistä työelämään.

Jo nykyinen 15 euron enimmäishinta on esteenä monen pienituloisen avoimen opinnoille – vain 14 prosenttia nykyisistä avoimen korkeakoulun opiskelijoista on pienituloisia. Jos ja kun yhteiskunnan eduksi on pyrkiä korkeakouluttamaan nykyistä suurempi joukko nuorista, sen olisi tarkoituksenmukaista ohjata korkeakoulutuksen pariin myös niitä nuoria, joiden perheellä ei ole resursseja tukea nuorta kouluttautumisessa.

Kun työttömyysetuutta voi saada opiskelua varten vasta yli 25-vuotiaana tiettyjen ehtojen täyttyessä, maksut asettavat 19–24-vuotiaat koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret erityisen hankalaan paikkaan. Avoimen opintoja varten ei voi nostaa opintotukea, eikä avoimen korkeakoulun opiskelija ole oikeutettu esimerkiksi Kelan ateriatuettuun ruokailuun, opiskeluterveydenhuoltoon tai muihin opiskelija-alennuksiin. Lukiosta ei valmistuta ammattiin, ja tuoreiden ylioppilaiden tulot ovat useimmiten hyvin pieniä.

“Uudistus lisäisi vastuuta koulutuksen maksamisesta perheille, puolisoille ja työnantajille – ja samoin sulkisi koulutuksen ulkopuolelle yhä enemmän heitä, joilla ei ole näitä tahoja maksajina. Tällaistako yhteiskuntaa me todella haluamme rakentaa?” ihmettelee Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.

On selvää, että avoimeen korkeakoulutukseen osallistutaan erilaisista lähtökohdista. Osan opiskelijoista maksuista kustantaa esimerkiksi heidän työnantajansa, joiden maksukyky voi olla pienituloista nuorta suurempi. Samalla on hyvä huomioida, että myös työnantajan mahdollisuudet rahoittaa työntekijänsä osaamisen päivittämistä vaihtelevat suuresti. Uhkana on, että maksujen korotuksen myötä työelämässä olevat hakeutuvat tutkintokoulutukseen, vaikka tarpeena ja aikeena olisi vain yksittäisten opintojaksojen suorittaminen.

Maksuasetusmuutoksia taustoittavan muistion mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee kysymyksiä erityisryhmistä vasta enimmäishinnan korottamisen jälkeen. Järjestys on väärä: jos enimmäishintoja halutaan korottaa, olisi tärkeää löytää kansallinen ratkaisu avoimen opintojen mahdollistamiseen pienituloisille nuorille ennen enimmäishinnan korottamista.

Lukiolaisten Liitto on ehdottanut, että avoimeen korkeakouluun voitaisiin ottaa käyttöön koulutusseteli. Koulutussetelin avulla ilman koulutuspaikkaa oleva nuori voisi opiskella maksuttomasti esimerkiksi jonkin alan perusopinnot.

Lisätietoja:
puheenjohtaja August Kiattrakoolchai, 050 377 9700, august.kiattrakoolchai@lukio.fi