Arvoisa liittokokous, hyvät lukiolaiset!

Olemme jälleen kokoontuneet yhteen käsittelemään vuoden tärkeimpiä asioita, rakentamaan uutta ja päättämään Suomen Lukiolaisten Liiton tulevaisuuden suunnasta. Täällä liittokokouksessa meidän jokaisen tehtävänä on varmistaa, että lukiolaisten ääni kuuluu. Liittokokous on mahdollisuus keskustella, suunnitella ja viedä yhdessä eteenpäin niitä asioita, jotka ovat meille ja Suomen lukiolaisille tärkeitä.

Kulunut vuosi on ollut täynnä vastoinkäymisiä, mutta myös uusia mahdollisuuksia. Liittomme toimintaa ovat varjostaneet heikentyneet taloudelliset resurssit, jotka ovat pakottaneet meidät tekemään vaikeita päätöksiä ja tiukkoja sopeutustoimia. Olemme joutuneet tarkkaan miettimään, miten pystymme turvaamaan tärkeimmän toimintamme rajallisilla resursseilla, samalla kun muutokset vaikuttavat henkilöstöön ja toiminnan laajuuteen. Päätökset eivät ole olleet helppoja, mutta niiden kautta olemme pyrkineet turvaamaan liiton elinvoimaisuuden ja toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Näiden sopeutusten myötä olemme joutuneet priorisoimaan: mikä on kaikkein tärkeintä juuri nyt, ja mistä on ollut pakko luopua.

Taloudelliset vastoinkäymiset eivät kuitenkaan ole saaneet meitä luopumaan tärkeistä tavoitteistamme. Olemme jatkaneet lujasti edunvalvontatyötä ja keskittyneet ajankohtaisiin lainsäädäntöhankkeisiin, jotka vaikuttavat suoraan lukiolaisten arkeen ja koulutuksen tulevaisuuteen. Lakihankkeista erityisesti taito- ja taideaineiden sisällyttäminen ylioppilastutkintoon, englanninkielisen lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon mahdollistaminen, oppimisen tuen uudistus sekä opintotuen muutokset ovat olleet merkittäviä askeleita lukiolaisten oikeuksien turvaamiseksi ja opintopolkujen monipuolistamiseksi.

Including arts and practical skills subjects in the matriculation examination strengthens their significance as equal subjects among others. Meanwhile, the English-language matriculation examination enhances the educational rights of non-Finnish and non-Swedish-speaking youth and promotes Finland’s internationalisation. Throughout the legislative process concerning the English-language matriculation examination, both in its preliminary preparation and committee review in Parliament, we have strived to secure International Baccalaureate and European Baccalaureate students’ option to take the matriculation examination in English. However, in the current proposal, the right of those seeking IB and EB diplomas to take the matriculation examination in English has been unnecessarily restricted.

Kaikki hallituksen esitykset eivät ole olleet kannatettavia, vaan olemme kohdanneet tänä vuonna hallituksen koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon kohdistamia leikkausuhkia. Reilu puoli vuotta sitten johdimme lukiolaisten ulosmarssia, jolla vastustimme hallituksen suunnitelmia rajoittaa maksutonta toisen asteen koulutusta. Tämä rajoitus olisi koskenut muun muassa oppimateriaaleja, ylioppilaskokeita ja koulumatkatukea. Oppitunneilta marssi ulos yli 40 000 lukiolaista ympäri Suomen, ja se oli voimakas osoitus siitä, että me emme ole valmiita tinkimään oikeudestamme maksuttomaan koulutukseen. Maksuton toisen asteen koulutus varmistaa sen, että jokainen voi opiskella riippumatta sosioekonomisesta taustastaan tai taloudellisista resursseistaan, ja olemme sitoutuneet puolustamaan tätä saavutettua oikeuttamme.

Hyvät lukiolaiset, vastoinkäymisten kautta olemme oppineet, kuinka tärkeää on, että meillä on vahva liitto, joka puolustaa lukiolaisten oikeuksia silloin, kun poliittiset päättäjät yrittävät sitä romuttaa. Toimintaympäristömme muuttuu, mutta tarkoituksemme pysyy: edistämme lukiolaisten asiaa, tarjoamme hyödyllisiä palveluita, edistämme lukiolaisten hyvinvointia ja järjestämme laadukasta toimintaa koulutusten, tapahtumien ja vapaaehtoistoiminnan muodossa. Liittomme perusta on yhdessä tekemisessä ja olemme ylpeästi lukiolaisia lukiolaisten asialla.

***

Hyvät liittokokousedustajat!

Tänä syksynä julkaisimme yhteistyössä Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön kanssa historian kolmannen Lukiolaisbarometrin. Lukiolaisbarometrin tiedonkeruuseen osallistuneiden lukiolaisten määrä on kaksinkertaistunut Lukiolaisbarometrista toiseen, ja saammekin olla iloisia siitä, että saatavillamme on laadukasta tutkimustietoa lukiolaisten opinnoista, arjesta ja tulevaisuudesta mainiolla otannalla, kun viimeisimpään Lukiolaisbarometriin vastasi ennätykselliset 13 200 lukiolaista ympäri Suomen.

Viimeisin Lukiolaisbarometri jälleen osoittaa, että lukiolaisten hyvinvointi on edelleen huolestuttavalla tasolla. Koronapandemia on takanapäin, mutta sen jättämät haavat eivät ole täysin parantuneet. Lukiolaisten kokema kuormitus ja yksinäisyys ovat yhä läsnä arjessa, ja erityisesti vähemmistöryhmiin kuuluvat lukiolaiset kokevat tarvitsevansa enemmän tukea. Jokaisella lukiolaisella tulisi olla oikeus laadukkaaseen oppimisen tukeen ja riittäviin mielenterveyspalveluihin, jotta lukiolaisen arki olisi tasapainoisempaa ja opiskelupolku jouhevampi. Meidän tehtävämme on tehdä kaikkemme, jotta jokainen lukiolainen voisi saada tarvitsemaansa apua ja tukea opinnoissaan ja muussa arjessaan.

Ensi kevään kunta- ja aluevaalit tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia ja haasteita lukiolaisten edunvalvonnalle. Keskusteluun nousevat hyvinvointialueiden resurssit, jotka ovat ratkaisevassa asemassa nuorten mielenterveyskriisin hoitamisessa, ja kuntien resurssit oppimisen tuen tarpeen kasvuun vastaamisessa. Tulemme painottamaan, että näitä resursseja on lisättävä, jotta nuorten hyvinvointia voidaan tukea laadukkailla palveluilla. Nuorten oikeus oppimisen tukeen ja mielenterveyspalveluihin toteutuu vain ja ainoastaan, jos niihin on varattu riittävästi rahaa.

Olemme lisäksi tehneet työtä kestävän rahoituksen varmistamiseksi lukiokoulutukselle. Rahoitus ja rahoitusjärjestelmä ovat lukiokoulutuksen järjestämisen suurimpia ongelmia juuri nyt, kun yhä useampi lukio kamppailee suurten opiskelijaryhmien ja vähentyneiden resurssien kanssa. Samalla ikäluokkien pienentyessä mahdollisesti jo vuodesta 2027 eteenpäin, lukioverkko on vaarassa joutua hallitsemattomaan myllerrykseen. Lukiokoulutuksen perusrahoitusta on leikattu lakiin kirjatulla rahoitusleikkurilla vuosikymmenen ajan joka vuosi, ja sen vaikutukset näkyvät opiskelijoiden arjessa. Meidän tulee huolehtia siitä, että lukiokoulutuksen resurssit ovat riittävät, jotta opettajia on tarpeeksi ja opiskelijaryhmät pysyvät kohtuullisina. Ilman kestävämpää rahoitusta uhkana on, että ajaudumme tilanteeseen, jossa laadukas lukiokoulutus on saavutettavissa vain harvoille ja valituille.

Lisäksi leikkaukset sosiaaliturvaan ovat vaikuttaneet monien lukiolaisten elämään. Opiskelijoiden siirtäminen yleisestä asumistuesta merkittävästi heikompaan opintotuen asumislisään ja opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen ovat heikentäneet nuorten taloudellista asemaa. Tämä on huolestuttava kehityssuunta, ja meidän tehtävämme on jatkaa työtä sen puolesta, että jokaisella nuorella olisi yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä ja menestyä elämässään ilman, että heidän taloudellinen tilanteensa muodostuu esteeksi.

***

Hyvä liittokokous!

Tänä vuonna olemme vaikeista ajoista huolimatta osoittaneet, että yhdessä voimme saavuttaa merkittäviä muutoksia. Suomen Lukiolaisten Liitto on enemmän kuin vain järjestö; se on yhteisö, jossa jokaisen ääni kuuluu ja jokainen ihminen merkitsee. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tämä yhteisö pysyy vahvana myös tulevaisuudessa ja että se pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiin. Jokaisella teistä on mahdollisuus ja suuri valta vaikuttaa, ja täällä tehtävät päätökset määrittävät, mihin suuntaan liitto jatkaa.

Erityisen juhlavaksi tämän liittokokouksen tekee sen, että kyseessä on 40. liittokokous Suomen Lukiolaisten Liiton historiassa. Kuluneiden vuosikymmenien aikana liittomme on kasvanut ja kehittynyt juuri lukiolaisten tarpeista ja tavoitteista käsin, ja olen iloinen siitä, että olen voinut tänä vuonna olla osana liiton kehittämistyön jatkamisessa niin johtamassani liittohallituksessa kuin nyt täällä liittokokouksessa. Jokainen liittokokous ja jokainen päätös on ollut osa tätä yhteistä matkaa, joka on kantanut meidät tähän päivään ja jonka perintöä me vaalimme täällä tänään.

Neljäkymmentä liittokokousta edustavat vuosikymmenten mittaista perinnettä, vahvaa yhteisöllisyyttä ja lukiolaisten voimaa. Joka vuosi uudet lukiolaiset ovat tulleet mukaan viemään tätä järjestöä eteenpäin, ja heidän työnsä ansiosta voimme tänään juhlia liittoamme täällä 40. liittokokouksessa. Tämä hetki on osoitus siitä, kuinka pitkälle joukko mikkeliläisen lukion lakkauttamista kapinoivien lukiolaisten 1980-luvulla perustama järjestö voi päästä, kun teemme töitä yhteisten tavoitteiden puolesta. Siksi tänä viikonloppuna voimme olla erityisen ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet yhdessä aikaan. Ensi vuonna 40-vuotisjuhlavuoden merkeissä juhlimme näitä aiheita lisää.

Toivotan meille kaikille innostavaa ja rakentavaa liittokokousta. Pidetään mielessä, että täällä tehdyillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia jokaisen lukiolaisen arkeen. Maksuton koulutus, esimerkiksi, on kirjattu Lukiolaisten tavoiteohjelmaan vuosikymmeniä sitten. Viime keväänä ensimmäinen kokonaan maksuttoman lukion käynyt lukiolaissukupolvi valmistui ylioppilaaksi, ja tänä vuonna varmistimme sen, että maksutonta koulutusta ei myöskään viedä meiltä pois. Samalla meidän tulee rakentaa taloudellisesti kestävämpää järjestöä, joka on valmis kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.

Näin lopuksi anekdoottina, viime vuonna johtaessani puhetta liittokokouksen lopussa vastavalittuna puheenjohtajana, silloinen pääsihteeri huomautti olevamme aikataulusta niin jäljessä, että lopetuspuheenvuoroni saa luvan jäädä pois. Nyt kun minulla ilmeisesti aikaa riittää, käytän mahdollisuuden referoida teille, hyvät liittokokousedustajat, muistutukseni, jonka halusin viime vuoden liittokokousedustajille esittää.

Liittokokouksessa käydään välillä kiivastakin keskustelua ja tunteita nousee pintaan, jos ei asiakirjoja käsitellessä niin viimeistään henkilövalintoja tehdessä. Kaikessa hurmoksessa täällä järjestömme päätöksenteon huipputilaisuudessa saattaa unohtua, että olemme kaikki samalla asialla lukiolaisten ja yhteisömme yhteistä hyvää tavoittelemassa. Kun ymmärrys poistuu keskustelusta ja tilalle tulee vastakkainasettelua luova kiivas kovapuheisuus, toivon jokaisen meistä – ja vaikkapa poliittiset päättäjätkin Arkadianmäellä – pitävän mielessään nämä Eino Leinon erään runon sanat:

Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!
Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis, muut tukena ois.
Oi, ihmiset toistanne suvaitkaa!
Niin suuri, suuri on maa.

Näillä sanoilla toivotan teidät lämpimästi tervetulleeksi Seinäjoelle ja julistan Suomen Lukiolaisten Liiton neljännenkymmenennen liittokokouksen avatuksi.

August Kiattrakoolchai, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 2024

Kuva: Salla Merikukka