Viikkokysymykset

Tehtävänanto:

Mikä Suomen Lukiolaisten Liiton tapahtuma on mielestäsi tärkein toiminnan jatkuvuuden kannalta?

Huomioithan vastauksessasi, että liittokokous sekä piiri- ja jäsenjärjestöjen vuosikokoukset eivät ole tapahtumia.

Voit tutustua tarkemmin Lukiolaisten tapahtumiin lukio.fi/lukiolaisten-tapahtumat.

Perustele vastaustasi enintään 500 merkillä.

Vastaukset viikkokysymykseen ovat pesteittäin.

Jussi Kukkurainen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeimpänä tapahtumana näen Waterit. Waterit on monen ensikosketus Lukiolaisten Liittoon ja sen toimintaan, ja saa monet innostumaan toiminnastamme. Watereilla kokoontuu parhaimmillaan 200 lukiolaista ympäri Suomen, ja on täten kaikkein tavoittavin tapahtumamme. Jos Watereita ei olisi, emme todennäköisesti saisi yhtä tehokkaasti ihmisiä mukaan piirien tai liiton muille tapahtumille. Waterit ovat myös konseptina oikein soveltuva uusille osallistujille, sillä ennakkotuntemusta liitosta ei tarvita!

Samuel Oliveros De Nordenflicht

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Vaikka talvi- ja kesäpäivillä on valtaisa merkitys jo toiminnassa mukana oleville, ovat waterit aina olleet ja ovat jatkossakin tärkein osa lukiolaisten toiminnan jatkuvuutta. Watereilla tavoitamme suurimman osan potentiaalisista paikallistoimijoista, jotka myöhemmin muodostavat piirihallitukset. Waterit houkuttelevat laajan yleisön toiminnasta kiinnostuneita nuoria, jolloin hallituksia on helppo muodostaa. Muilla tapahtumilla on jatkossakin tärkeä rooli jatkuvuuden ylläpitäjänä, mutta suurin tae on uusien ihmisten mukaan ottaminen.

Nooa Silvonen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit ovat monille ensimmäinen tapahtuma Liitolta, mikä saa myös heidät jäämään liiton toimintaan. Waterit ovat saavutettavin tapahtuma Liiton toiminnan ulkopuolisillekin, ja on todennäköisempää liittyä jäseneksi, jotta pääsee Watereille kuin muille tapahtumille. Waterit ovat myös tärkeä osa yritysyhteistyötä yritysyhteistyötorin takia. Lukiolaispäivät on enemmän koulutustapahtumia, ja niitä voisi huonoimmassa tapauksessa ulkoistaa enemmän piireille.

Tatu Tuomaala

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit on perinteikäs tapahtuma, jonka kautta suuri osa uusista toimijoista tulee mukaan liiton toimintaan turvaten jatkuvuuden. Waterit on myös joustava tapahtuma, että tarvittaessa myös piireille suunnattuja koulutustapahtumia on pakon edessä mahdollista yhdistää niihin. Tapahtumat ja toimijoiden kohtaamiset ovat elintärkeitä myöskin motivaation ylläpitämiseksi piiritoiminnassa. Siksi tavoitteena on pitää tapahtumia niin paljon kuin resurssit riittävät.

Jenny Anttila

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Watereilla kouluttaudutaan erilaisista aiheista. Waterit on myös suunnattu suoraan opiskelijakunnille, jotka ovat aina uusia potentiaalisia jäseniä.

Mielenkiintoinen tapahtuma -> houkuttelee uusia jäseniä -> uudet jäsenet -> lisää tuloja liitolle

Toiminnan jatkuvuuden kannalta uudet jäsenet on liitolle ehdottoman tärkeitä. Mitä enemmän jäseniä liitolla on, sitä painavampia liiton lausunnot ja näkemykset ovat.

Nikita Efimov

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit on juuri se tapahtuma, josta monen henkilön liittoura on saanut alkunsa. Siksi pidän sitä toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeimpänä tapahtumana. Laadukkaiden työpajojen lisäksi osallistujat ovat päässeet verkostoitumaan oman piirinsä kanssa sekä saaneet mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan toimijoina ja myöhemmin piirihallituksen jäseninä.

Kristo Heikkinen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit ovat loistava paikka saada lukiolaisia mukaan toimintaamme, minkä vuoksi aktiivinen markkinointi ja edustus useista opiskelijakunnista on erityisen tärkeää. Syksyllä mahdollisuus saada osallistujia mukaan sekä liitto- että piirikokoukseen on tärkeää toiminnan jatkuvuuden kannalta. Lukiolaispäivillä on kiistaton rooli toimijoiden kouluttamisessa sekä hyvinvoinnin tukemisessa. Näitä tapahtumasisältöjä on kuitenkin tarvittaessa helpompi toteuttaa myös piirin toimesta, tai etänä.

Aava Hoikkala

Lukiolaispäivät

Toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkein tapahtuma on mielestäni Lukiolaispäivät. Lukiolaispäivät ovat monipuolinen ja yhteisöllinen tapahtuma, jotka luovat Liitosta rakkaan harrastejärjestön. Tapahtuman rakenne antaa myös mahdollisuutta joustaa ja muokata sitä tarpeiden mukaan, jolloin ohjelmaan voidaan sisällyttää monenlaista kouluttautumista ja yhteisöllistä tekemistä. Lukiolaispäivillä on usein enemmän aikaa, eikä jatkuva kiire, kuten Watereilla. Aidot kohtaamiset ja läsnäolo edistävät toiminnan jatkuvuutta tukemalla toimijoiden hyvinvointia.

Emmi Huimala

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Mielestäni Waterit, ja etenkin syksyn Waterit ovat tärkeimmät toiminnan jatkuvuuden kannalta, koska Waterit tavoittavat tapahtumista eniten ensikertalaisia. Ilman uusia ihmisiä on toiminnan jatkuvuutta vaikea turvata. Syksyn Watereilla tämä merkitys korostuu entisestään, koska mukana on myös syksyllä lukion aloittaneet, jotka parhaimmassa tapauksessa kiinnostuvat ja jäävät toimintaan mukaan koko lukioajakseen.

Eemi Jaakola

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Vaikka Waterit ei välttämättä ole liiton aktiivisille toimijoiden lemppari tapahtuma, ovat Waterit erittäin tärkeä tapahtuma liiton toiminnan jatkuvuuden kannalta. Watereille osallistuu todella paljon liiton toiminnan ulkopuolisia lukiolaisia ja he kiinnostuvat Suomen Lukiolaisten Liitosta tapahtumalla.

Milja Koho

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit houkuttelevat eniten vanhoja sekä uusia osallistujia. Uusista osallistujista saadaan helposti toimijoita, joka on elintärkeää jatkuvuuden kannalta. Watereista saa myös eniten rahaa, ja tarvittaessa niiden hintoja voitaisiin nostaa. Hintojen nostaminen ei välttämättä vaikuttaisi osallistujamäärään merkittävästi, sillä usein lukiot ovat valmiita maksamaan maksun opiskelijoiden puolesta.

Iris Kässi

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit, tarkemmin syksyn Waterit on tärkein tapahtuma liiton jatkuvuuden kannalta. Syksyn Watereilla saadaan kerättyä niin uusia, kuin vanhempia lukiolaisia kehittämään oman opiskelijakunnan toimintaa. Syksyn Waterit ovat helposti lähestyttävä tapahtuma uusille toimijoille, jonka kautta saadaan innostettua lukiolaisia paikallistoimintaan, liittokokoukseen, sekä piirikokouksiin. Taloudellisesti Waterit ovat kannattava tapahtuma, sillä niistä kerääntyy eniten tuottoa. Koska lähtökohtaisesti koulut maksavat tapahtuman, voisi hintojen nostamista harkita.

Veronika Laihonen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Erityisesti syksyn Waterit ovat juuri sopivasti siihen aikaan, kun useimmissa lukioissa vaihtuu opiskelijakuntien hallitukset. Tällöin uudet hallituslaiset tulevat hakemaan koulutusta omiin pesteihinsä watereilta juuri sopivasti. Koska syksyn Waterit ovat vuoden viimeinen tapahtuma, uusi osallistuja pääsee näkemään sen tunnekuohun mikä kauden loppumisesta seuraa ja sitä kautta ymmärtää liittotoiminnan merkittävyyden myös henkilökohtaisella tasolla. Syksyn Watereilta on perinteisesti ollut myös suurin osallistujamäärä kaikista tapahtumista.

Miila Mattila

Kesäpäivät

Mielestäni kesäpäivät on toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkein tapahtuma, koska siellä saa koulutusta koulukäyntien tekoon, jotka ovat todella tärkeitä uusien jäsenten hankinnassa ja kesäpäivät on paras tapa tuoda intoa koulukäyntien tekoon ja varmistaa, että jokaisessa piirissä on osaavia koulukävijöitä. Lisäksi se on hyvä tapahtuma tuomaan lisää intoa toimijoihin keskellä vuotta sen perinteiden ja yhteisöllisyyden vuoksi.

Onni Montonen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Nimenomaan toiminnan jatkuvuuden kannalta Waterit on kaikkein tärkein tapahtuma. Waterit on monelle ensikosketus liiton toimintaan, ja sitä kautta on allekirjoittanut mukaan lukien saatu lukuisia uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Lukiolaispäivien fokus on suuremmin jo olemassa olevien toimijoiden kouluttamisessa, ja se olisi esim. taloudellisen paineen vaatiessa mahdollista toteuttaa myös pienemmin kuten piirikohtaisesti tai etänä. Watereiden arvo on merkittävä sekä liiton tunnettavuuden takaamisessa että uusien toimijoiden houkuttelussa.

Sami Ollinmäki

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit ovat liiton tärkein tapahtuma, sillä ne ovat meidän paras keino saada lisää aktiiveja mukaan. Nämä aktiivit mahdollistavat liiton toiminnan, tekemällä jäsenhankintaa ja pyörittämällä esimerkiksi piirijärjestöjä. Vaikka esimerkiksi kesäpäivät ovat myös tärkeitä liiton jäsenhankintaan kouluttamisessa, pystyy niiden sisällön helpommin korvaamaan esim. ohjekirjasilla. Watereiden ryhmäyttävää ja kutsuvaa henkeä taas ei pysty toteuttamaan tehokkaasti muuten kuin fyysisellä tapahtumalla. Lopulta kuitenkin toimijat lähtevät yleensä mukaan ystävien vuoksi.

Jenna Pienkuukka

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Liiton tapahtumista jatkuvuuden takia tärkeimpiä ovat mielestäni Waterit. Niillä pystymme opettamaan lukiolaisia toimimaan opiskelijakuntiensa sisällä ja antamaan heille myös mahdollisuuden tutustua liiton toimintaan. Tämä toimii myös edunvalvonnan etuna, sillä he voivat helpommin huomata epäkohtia lukioissaan ja saavat resursseja ottaa kantaa niihin. Saamme Watereilta yleensä uusia aktiivejakin, jotka takaavat jatkuvuuden uusina jäseninä. Watereilla korostuvat myös liiton yhteistyökumppanit, jotka ovat tärkeitä liiton toiminnan kannalta.

Evie Syreeni

Kesäpäivät

Kesäpäivät on kuvauksensa mukaisesti rento tapahtuma, missä päästään tutustumaan ja syventymään liiton toimintaan. Kesäpäivien kohderyhmäksikin todetaan liiton toiminnasta kiinnostuneet lukiolaiset. Kesäpäivillä on sopiva sekoitus asiaa ja hauskanpitoa perinteitä unohtamatta. Kesäpäivät on todella matalan kynnyksen tapahtuma, missä tulee liiton kasuaali ja lähestyttävä puoli esiin kaikille toimijoille, sillä siellä porukkaan pääsee todella helposti mukaan.

Francis Tyrczyk

Talvipäivät

Talvipäivät on tapahtuma jossa jokaisen tason luottamushenkilö tässä järjestössä saa paljon tietoa alkavaa vuotta varten. Pidän kyseistä tapahtumaa kaiken toiminnan pohjana, koska ilman osaavia tekijöitä Lukiolaisten ydintehtävien toteutuminen olisi paljon vaikeampaa. On toki tapahtumia joiden myötä on helppoa värvätä uusia toimijoita mukaan. Pitää kuitenkin muistaa, että mm. pihan jatkuvuudesta on ensisijaisesti vastuussa piiri itse – Paikallinen (tapahtuma)toiminta toimii siinä tarkoituksessa hyvin, mutta se vaatii kyseisen toiminnan aktivoimisen ja ylläpidon.

Ulrika Widen

Water-opiskelijakuntafestivaalit

Waterit, erityisesti syksyllä järjestettävät, ovat ehdottomasti tärkein tapahtuma Lukiolaisten liiton jatkuvuuden kannalta. Eniten väkeä vetävät Waterit ovat monelle se ensikosketus liitosta ja tapahtuman myötä innostuvat jatkamaan toiminnassa ja siten päätyvät liitto- ja piirikokouksiin. Tapahtuma on sisällöltään monipuolinen ja merkittävä. Kesäpäivillä toki kouluttaudutaan tekemään tärkeitä koulukäyntejä, mutta tapahtuman vaikutus jatkuvuuteen ei ole niin merkittävä kuin Waterit, kun erityisesti miettii järjestön toimijakenttää ja hyötyä.

Tehtävänanto:

Tavoiteohjelma on Lukiolaisten päivittäisen edunvalvonnan tärkein ohjaava asiakirja, joka kertoo, mitä mieltä lukiolaiset ovat monesta koulutus-, sosiaali- ja nuorisopoliittisesta aiheesta. Tavoiteohjelma päivittyy vuosittain liittokokouksessa – näin se on aina ajan hermolla.

Suomen Lukiolaiset Liiton tavoiteohjelma 2025 (liittokokoukseen käsittelyyn lähtevä).

Etsi liittokokouksen käsittelyyn lähtevästä tavoiteohjeimasta kohta, josta et ole täysin samaa mieltä. Miksi?

Kirjoita enintään 550 merkin vastaus (ilman välilyöntejä ja sisältäen tavoiteohjelmaviittauksen).

Vastaukset viikkokysymykseen ovat pesteittäin.

Jussi Kukkurainen

“Huumeiden käyttämiseen liittyvien haittojen vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön huumeidenkäyttöhuoneet.”

Mielestäni yhteiskunnan ei tule missään nimessä lähettää signaaleja, jossa huumeiden käyttö hyväksytään. Näen, että huumeiden käyttöä on mahdollista vähentää nykyistä lainsäädäntöä kiristämällä.

Samuel Oliveros De Nordenflicht

“Koulujen alkamisajankohtaa on myöhäistettävä nykyisestä vastaamaan paremmin yleiseurooppalaista mallia.”

Vaikka siirtymisessä on hyvät puolensa, toisi se paljon haasteita. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ajankohta siirtyisi pidemmälle syksyyn, jonka myötä syntyisi komplikaatioita korkeakouluhakuihin. Vaikkakin malli olisi Suomen taloudelle edullinen, on tärkeää huomioida venytetyn syyslukukauden kompensoiminen kevään puolella. Kevätlukukausi on nyt jo hyvin pitkä, joten sen pidentäminen rasittaisi oppilaita entisestään. Mielestäni tärkeintä on edetä oppilaiden ja opiskelijoiden jaksaminen edellä.

Veikka Ormio

Sosiaalipolitiikka 2.7, rivi 549: “Paikallisliikenteen tulee olla maksutonta alle 29-vuotiaille.”

Tavoite ei ole huono. Itse silti ajattelen, että muodollinenkin maksu madaltaisi hintoja vanhemmilta ikäluokilta, tukisi joukkoliikenteen investointeja edistäen sen kattavuutta ja siten vähäpäästöistä liikennettä ja kannustaisi kulkemaan aivan lyhyimmät matkat esimerkiksi kävellen tai pyörällä.

Lisäksi 28-vuotiaat ovat lähtökohtaisesti jo toimeentulevaa ikäluokkaa – maksuttomuus tulisi keskittää heistäkin vähätuloisille. Rajaisinkin omaa tavoitettamme esimerkiksi toisen asteen tai kokonaan koulumatkatuen piiriin.

Hilma Hinkkanen

Olen eri mieltä nuorisopolitiikan osion luvun “3.5 Maanpuolustusvelvollisuus” kohdasta, jossa linjataan seuraavasti: “Jos asevelvollinen ei ole halukas suorittamaan palvelusta, hänet tulisi lähtökohtaisesti vapauttaa palveluksesta rauhan ajaksi ilman rangaistusta.”

Vaikka linjaus onkin yksilölle mielekkäin ratkaisu, Puolustusvoimilla ei ole varaa menettää henkilöstöä motivaatioperustein. En usko, että asepalvelusta suorittaisi riittävästi väestöä täysin vapaaehtoisesti. Turvallisuuden tunne on pakollinen osa hyvinvointia, eikä se synny ilman vahvaa puolustusta. Sen luominen on jokaisen velvollisuus.

Nooa Silvonen

“Opiskelijaa ei saa vaatia opiskelemaan molempia kotimaisia‬‭ kieliä, mutta hänellä on oltava siihen yhtäläinen mahdollisuus.”

Toisen kotimaisen kielen pitkän oppimäärän suorittaneena tunnistan ruotsin kielen merkityksen äidinkielenä ruotsia puhuvien arjessa. Ruotsinkielisten on vaikeaa saada palvelua omalla äidinkielellään ja jos ruotsia ei olisi pakko opiskella, ruotsin kielen taito heikkenisi entisestään. Tällöin myös ruotsinkielisten ei tulisi opiskella suomea, jolloin ruotsinkieliset saattaisivat turvautua pelkästään englantiin. Mielestäni toisen kotimaisen kielen pakollisuus tuo enemmän hyötyjä kuin haittaa.

Tatu Tuomaala

“Lukiokoulutuksen on koostuttava lukion oppimäärästä sekä ylioppilastutkinnon kokeista.”

Olen avoin ajatukselle luopua ylioppilaskirjoituksista. Oma kokemukseni lukio-opiskelusta oli se, että tähtäimessä oli vain selvitä kirjoituksista hyvillä arvosanoilla ja ne toimivat motivaattorina monille opiskeluun. Ideaalitilanteessa opiskelumotivaatio olisi kuitenkin sisäistä, eli aitoa kiinnostusta oppimista kohtaan. Kirjoitukset toimivat hyvin kaikkien kokelaiden tulosten vertailuun, mutta en näe pakollista tarvetta näin laajalle lukion päättökokeelle. Korkeakoulun hakuvaiheessa todistusvalintaa parempi tapa opiskelijavalintojen tekoon olisi pääsykokeet.

Jenny Anttila

“Opiskelijaa ei saa vaatia opiskelemaan molempia kotimaisia kieliä, mutta hänellä on oltava siihen yhtäläinen mahdollisuus.”

Mielestäni opiskelijan tulisi opiskella molempia kotimaisia kieliä, sillä niistä on monia hyötyjä, kuten varmempi työllistyminen ja kulttuurien välinen vuorovaikutus. Lisäksi molempien kielten osaaminen vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Valinnanvapaus lisäisi opetuksen järjestämisen haasteita ja johtaisi ongelmiin, kuten siihen, että rahaa ja opettajia ei riittäisi molempien kielten opetukseen tasavertaisesti.

Nikita Efimov

Olen täysin eri mieltä tavoitteesta “Kunta- ja Aluevaaleissa ehdolle asettumisen ikäraja on laskettava 15 ikävuoteen”.

Vaikka nuorten osallisuutta paikalliseen ja valtakunnalliseen päätöksentekoon on lisättävä, ajatus 15-vuotiaasta kunta tai aluevaltuutetusta on mielestäni kohtuuton. Ei voida olettaa että 15-vuotias pystyy kantamaan tämän tasoista vastuutehtävää, eteenkin peruskoulua suorittaessa. Sen sijaan painottaisin nuorisovaltuustojen ja muiden nuorisojärjestöjen mahdollisuuksia nuorten vaikutustyössä sekä arvokkaiden kokemuksien kerryttämisessä.

Kristo Heikkinen

1.9 Ylioppilastutkinto, rivi 239: “Ylioppilastutkintoon tulee sisältyä neljä pakollista ylioppilastutkinnon koetta”

Kuten tavoiteohjelmassakin linjataan on lukion oltava yleissivistävä koulutus, joka tähtää jatko-opintoihin. Ylioppilaskoe on painava, mutta usein toimiva motivaattori opiskeluun, joten koen viiden kokeen olevan tarkoituksenmukaisempi ratkaisu lukion yleissivistävyyden takaamiseksi. Kokeet voi nykyäänkin hajauttaa usealle kirjoituskerralle, joka keventää taakkaa. Kokeista yhden voisi korvata lukiodiplomilla. Viisi koetta myös suhteutuu paremmin lukio-opintojen laajuuteen.

Aava Hoikkala

Tavoiteohjelman maininta paikallisliikenteestä riviltä 551 alkaen.

Paikallisliikenteen ei tule olla maksutonta alle 29-vuotiaille, sillä se ei ole taloudellisesti olemaan kannattavaa Suomen kaltaisessa harvaan asutussa valtiossa. Sen sijaan koulumatkatukea pitäisi uudistaa, että nuoret saisivat sen avulla itselleen kattavan/rajattoman kuukausikortin paikallisliikenteeseen. Nykyinen malli usein takaa vain koulumatkat ja voi rajoittaa merkittävästi nuorten kulkemista esimerkiksi harrastuksiin tai töihin. Tämä parantaisi nuorten kulkumahdollisuuksia myös koulumatkojen ulkopuolella.

Emmi Huimala

“Kunta- ja aluevaaleissa ehdolle asettumisen ikäraja on laskettava 15 ikävuoteen.”

Siinä missä äänestysikärajan laskemista kannatan, en ehkä kuitenkaan laskisi vaaleissa ehdolle asettumisen ikärajaa ainakaan 15 ikävuoteen asti. On tärkeää, että nuorten ääni kuuluu päätöksenteossa, mutta alaikäisille on tarjolla kunnissa ja hyvinvointialueilla myös nuorisovaltuustot, vaikka täysin samaa asia ne eivät ole. Suhtaudun ikärajan laskuuun kuitenkin kriittisesti, sillä se ei välttämättä suoraan lisäisi itsessään nuorien määrää päätöksenteossa ilman muitakin toimia, kuten demokratiakasvatuksen lisäämistä.

Eemi Jaakola

Kohdassa 3.2 riveillä 578-579 on maininta: “Kunta- ja aluevaaleissa ehdolle asettumisen ikäraja on laskettava 15 ikävuoteen.”

En kannata kunta- ja aluevaaleissa ehdolle asettumisen ikärajan laskemista. Mielestäni alaikäisten tulisi voida rauhassa keskittyä koulunkäyntiin ja harrastuksiin. Vaikuttamista voi tehdä muitakin reittejä, kuten nuorisovaltuustossa tai järjestötoiminnassa toimiminen, jossa nuoret voivat tuoda esiin mielipiteensä ja kehittää omaa vaikuttamisosaamistaan. Kuitenkin olen sitä mieltä, että äänestysikärajan laskeminen olisi hyvä idea, sillä se voisi rohkaista nuoria osallistumaan demokratiaan.

Milja Koho

Tavoiteohjelmassa rivillä 467 lukee, että tutortoimintaa tulisi järjestää kaikissa lukioissa.

Tutortoiminta on tärkeää eikä sitä todellakaan pitäisi unohtaa, mutta sen ei kuuluisi olla pakollista jokaisessa lukiossa. Ihan pienimmissä lukioissa tutortoiminnasta ei juurikaan saa hyötyjä irti, sillä usein opiskelijat tutustuvat ja tukevat toisiaan jo valmiiksi. Resurssit ovat myös rajallisia, ja toiminnan laadun varmistaminen ei välttämättä onnistuisi ilman riittävää tukea. Vaikka pienten lukioiden tutortoimintaan ei kuluisikaan paljoa resursseja, on muita asioita joihin niitä on järkevämpi käyttää.

Veronika Laihonen

1.1, rivi 59: “Koulujen alkamisajankohtaa on myöhäistettävä nykyisestä vastaamaan paremmin yleiseurooppalaista mallia.”

Kesälomien aikojen myöhäistämisen vaikutuksia ei ole selvitetty riittävästi sitä varten, että olisi perusteltua tukea sitä. Muutoksen toteutuessa sillä olisi vaikutuksia myös ylioppilaskokeiden ajankohtaan ja näin ollen myös yhteishakujen ajankohtaan. Mikäli lukioiden lomia siirrettäisiin, pitäisi siirtää myös äsken mainituista syistä korkeakoulujen ja peruskoulujen alkamisajankohtaa. On myös hyvä huomioida, että monissa lukioissa opettajat työskentelevät myös peruskoulussa lukioiden lisäksi.

Onni Montonen

“17-vuotiaiden nuorten tulee voida hankkia B-luokan ajo-oikeus huoltajan luvalla. Nuorille kuljettajille ei tule asettaa muista kuljettajista poikkeavia rajoituksia.”

Lähes joka kolmas tieliikenteessä vahingoittunut on 15–24-vuotias nuori (liikenneturva.fi). Myös kuolleiden henkilöauton kuljettajien joukossa nuoret ovat yliedustettuina (traficom.fi). Ajokokemuksen lisäksi elämänkokemus madaltaa riskejä. Siksi nuorille kuljettajille asetetut rajoitukset ovat perusteltuja. Alle 18-vuotiaita koskeva vaatimus poikkeusluvasta tulee myös säilyttää, jotta voidaan varmistaa nuoren kuskin aito tarve ajokortille.

Sami Ollinmäki

“17-vuotiaiden nuorten tulee voida hankkia B-luokan ajo-oikeus huoltajan luvalla.”

Ajo-oikeuden ikärajan laskeminen on monella tavalla positiivinen asia. En kuitenkaan koe, että tätä tulisi rajata huoltajan antamaan lupaan tai suostumukseen. Suurimman osan nuorista huoltaja olisi valmis tämän luvan antamaan. Silti niiden nuorten, joilla on eniten tarve ajo-oikeuteen ja sen tuomaan itsenäisyyteen, jäävät todennäköisemmin saamatta lupaa. Tämä voi johtua esimerkiksi huonoista väleistä huoltajan kanssa, ja tilanteesta pyritään itsenäistymällä pois.

Jenna Pienkuukka

En ole täysin samaa mieltä “3.2 Nuoret vaaleissa” alaotsikon alla olevan kohdan “Aänestysikäraja on laskettava 15 ikävuoteen kaikissa vaaleissa.” kanssa.

Toki olisi ihanaa, että nuoret pystyisivät vaikuttamaan poliittisesti laajemmin, mutta mietin, ovatko 15-vuotiaat tarpeeksi perehtyneitä tekemään harkittuja päätöksiä äänestäessään, vai tulevatko he vaalilupausten harhaanjohdetuksi. Lisäksi, myös nuorten hyvinvointi tulee mieleen. Luoko äänestysikärajan laskeminen turhaa stressiä nuorille, jotka jo valmiiksi eivät voi hyvin? Tämä saattaa myös painostaa nuoria tuntemaan, että heidän pitäisi aikuistua nopeammin.

Evie Syreeni

“Äänestysikäraja on laskettava 15 ikävuoteen kaikissa vaaleissa.”

Missään maassa ei toistaiseksi 15-vuotiailla ole äänestysoikeutta. Koen, että jotta voimme hyvällä omatunnolla laskea äänestysikärajan noinkin alhaiseksi kaikissa Suomen vaaleissa, tulisi meidän ensin tehdä kokeilu äänestysikärajan laskemisesta, esimerkiksi laskemalla kunta- ja aluevaalien äänestysikärajan 16 ikävuoteen. Meidän tulisi myös panostaa nuorten mediakriittisyystaitojen sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavan tiedon saantiin ja laatuun. Koen kuitenkin, että äänestysikärajaa tulisi tulevaisuudessa laskea.

Ulrika Widen

“Koulujen alkamisajankohtaa on myöhäistettävä nykyisestä vastaamaan paremmin yleiseurooppalaista mallia.”

Kevätlukukauden pidentäminen toisi lisää kuormitusta jo ennestään raskaaseen kevääseen ja vaikeuttaisi aikatauluja lukioissakin kuten kirjoituksia, joita tulisi siirtää eteenpäin, ja lukion pidentämistä puolella vuodella. Lomien siirtäminen myöhemmäksi myös nostaisi matkailun hintoja, kun kotimaan matkailijat ja turistit kilpailisivat samoista palveluista, tehden lomailusta hankalampaa. Toki koulujen alkamisen siirtäminen tukisi nuorten kesätyöllisyyttä, mutta opinnoissa jaksaminen riskiintyisi.

Tehtävänanto:

Lukiolaisbarometri on toistuva tiedonkeruu, jolla kerätään tietoja lukiolaisten opinnoista ja arjesta. Lukiolaisbarometrin toteuttavat Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus sr ja Suomen Lukiolaisten Liitto ry opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Lukiolaisbarometri on liitolle tärkeä tuki edunvalvontatyössä.

Lue lisää: lukio.fi/lukiolaisbarometri.

Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavan väittämän kanssa?

“Suomen Lukiolaisten Liiton tulisi rahoittaa Lukiolaisbarometria omin varoin (19 500€), vaikka se olisi pois muusta toiminnasta, jos tulevaisuudessa siihen ei saada valtionavustusta.” 

Perustele vastaustasi enintään 450 merkillä.

Vastaukset viikkokysymykseen ovat pesteittäin.

Jussi Kukkurainen

Samuel Oliveros De Nordenflicht

Vaikkakin lukiolaisbarometri antaa arvokasta tietoa lukiolaisten tilanteesta, en näe sen täyden rahoittamisen olevan taloudellisesti vastuullista. Toki barometria ei ensi vuonna julkaista, joten kysymys ei ole liittohallituksen työpöydällä. Tietoa lukiolaisia koskevista asioista on kuitenkin jatkuvasti kerättävä, joten olisi etsittävä toinen tiedonhakukanava. Liitto voisi esimerkiksi olla mukana toteuttamassa jotain toista vastaavaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tutkimushanketta.

Veikka Ormio

Hilma Hinkkanen

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, että lukiolaisbarometri on äärimmäisen arvokas väline vaikuttamistyöhön. Todella kireässä taloustilanteessa kuitenkin kaikkia menoja ja leikkauksia on harkittava tarkkaan. En koe, että Lukiolaisilla on tällä hetkellä mahdollisuutta rahoittaa lukiolaisbarometria omista varoista vaarantamatta liiton perustoimintaa. Jos valtionavustusta ei saada, tulee ensisijaisesti etsiä muuta ulkoista rahoitusta ennen, kuin toiminnasta leikkaamista harkitaan.

Nooa Silvonen

Tatu Tuomaala

Lukiolaisbarometri on ainoa lukiolaisilla toteutettava kyselytutkimus. Se on tärkeä toteuttaa, jotta saadaan aitoa dataa lukiolaisten ja lukioiden arjesta. En kuitenkaan asettaisi sitä prioriteettilistalla liiton muiden toimintojen edelle, jos barometriin valtionapua ei saisi. Osittain samaa tietoa lukiolaisilta on mahdollista kerätä myös esimerkiksi nuorisobarometrista.

Jenny Anttila

Mielestäni Lukiolaisten liiton ei pitäisi kustantaa omista varoistaan Lukiolaisbarometrin toteutusta, koska vastaavaa tietoa voi saada esimerkiksi kouluterveyskyselyiden kautta. Lukiolaisten liiton kuitenkin kannattaisi hakea mahdollista rahoitusta muualta, jos leikkaukset koskisivat barometriä. Pienistä puroista voi kasvaa jokia. Edunvalvontaa voi tehdä myös tapaamalla sidosryhmiä ja päättäjiä. Lukiolaisten liiton pitäisi mielestäni panostaa harrastustoimintaa yhdessä edunvalvonnan kanssa.

Nikita Efimov

Vaikka lukiolaisbarometri tuo esiin todella tärkeää tietoa lukiolaisten tilanteesta, niin liiton ei kuulu rahoittaa hanketta joka luo taloudellisia paineita. Lukiolaisbarometria ei myöskään toteuteta seuraavalla kaudella, jolloin tästä tulee päättämään vasta myöhempi liittohallitus. Kannustaisin löytämään muita tiedonkeräystapoja jotka olisivat paljon edullisempia, jos valtion rahoitus lakkautettaisiin. Esimerkiksi yhteistyö THL:n kouluterveyskyselyn kanssa voisi olla valtakunnallisesti tehokas ratkaisu.

Kristo Heikkinen

Lukiolaisbarometri on kiistatta tärkeä edunvalvonnan työkalu, mutta perustoiminnan kustannuksella sitä ei voida toteuttaa. Alati tiukentuvassa taloustilanteessa sen rahoittaminen pelkästään liiton toimesta olisi kestämätöntä. Mikäli valtionavustusta ei barometrin toteuttamiseen tulevaisuudessa saataisi, tulisi siihen pyrkiä löytämään muuta ulkoista rahoitusta. Esimerkiksi hankerahoituksella voitaisiin turvata barometrin toteuttaminen nykyisessä laajuudessaan.

Aava Hoikkala

Barometri on tärkeä apu edunvalvonnassa ja sen avulla kuulemme aidosti lukiolaisia #lukiolaisetlukiolaistenasialla. Raha on realiteetti ja barometrin rahoitus on pois muusta toiminnasta valtionavustuksen puuttuessa. Vajetta voitaisiin pyrkiä paikkaamaan rahoituksen avaamisella ja hyödyntämällä laajemmin yhteistyökumppaneitamme. Liika kaupallistaminen voi vaarantaa barometrin riippumattomuuden, joten tasapaino rahoituksessa on tärkeää.

Emmi Huimala

Eemi Jaakola

Lukiolaisbarometri on todella tärkeä työkalu, mutta liiton rahatilanne on jo valmiiksi vaikea ja kaikista kustannuksista joudutaan karsimaan. Näen siis, että rahalla voitaisiin tehdä tärkeämpiäkin asioita. Mielestäni olisi asianmukaista mainitussa tilanteessa tarkastella esimerkiksi mahdollisuutta toteuttaa lukiolaisbarometri nykyistä harvemmin esimerkiksi kolmen vuoden välein.

Veronika Laihonen

Miila Mattila

Lukiolaisbarometri on tosi tärkeä liiton edunvalvontatyössä, mutta näen, että noin suurella summalla pystyy tekemään mielestäni myös tärkeämpiä asioita ja lukiolaisbarometri ollaan toteutettu nyt kahden vuoden välein ja uskon, että viimeisimpiä vastauksia pystytään tarvittaessa hyödyntää vielä esimerkiksi vuoden kauemmin, jos rahoitusta ei saada.

Arttu Mattila

Onni Montonen

Lukiolaisbarometrista liitto saa arvokasta tietoa vaikuttamistyönsä tueksi. Barometrin saama mediahuomio on myös itsessään tehokasta vaikuttamista. Siksi pidän barometria niin tärkeänä, että rahoitus voi tarvittaessa olla pois muusta toiminnasta. Barometrin hinta on kuitenkin merkittävä summa ja päätöstä tehdessä tulisi arvioida niitä toimia, joista leikkaamalla rahoitus turvattaisiin. Varmistaisin näin, että esimerkiksi muusta edunvalvonnasta ei karsittaisi, jottei tavoite kääntyisi itseään vastaan.

Sami Ollinmäki

Jenna Pienkuukka

Lukiolaisbarometri antaa meille vuosittain niin paljon tietoa opiskelijoiden senhetkisestä tilanteesta, että sen toteuttamatta jättäminen olisi suuri menetys. Se on pohja isolle osalle edunvalvontatyöstämme, sillä näillä tilastoilla tiedämme, mitä seuraavaksi tulisi tuoda esille toiminnalla. Lisäksi näitä lukuja käytetään myös esim. päättäjiä tavatessa, koska se antaa konkreettista tutkimustietoa meidän väittämien taakse joka on heille usein vakuuttavampaa, kuin pelkkä nuorten oma kokemus.

Evie Syreeni

Francis Turczyk

Kyseinen summa on tässä taloudentilanteessa karmaiseva. Lukiolaisbarometri keskittyy tietenkin vain lukiolaisten asioihin, mutta on tärkeää alleviivata, ettei se ole ainoa tutkimus josta saadaan tietoa lukiolaisten tilanteesta. Mm. nuoriso- ja opiskelijabarometrit korostavat samoja asioita tuloksineen mitä lukiolaisbarometrikin, vaikka otokseen kuuluu lukiolaisten lisäksi muitakin nuoria. Mielestäni olisi siis hyvä pohtia muiden barometrien hyödyntämistä, jos rahoitusta lukiolaisbarometrille ei ole.

Tehtävänanto:

Ilmaisten opiskelijakorttien tultua markkinoille yhä useampi lukiolainen valitsee maksuttoman opiskelijakortin Suomen Lukiolaisten Liiton jäsenyyden kautta saadun kortin sijasta.

Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavan väittämän kanssa?

“Koulukäynneillä ei ole enää merkitystä.”

Perustele vastaustasi 200 – 450 merkillä.

Vastaukset viikkokysymykseen ovat pesteittäin.

Jussi Kukkurainen

Koulukäynneillä on edelleen merkitystä, mutta se on pienempi kuin aiemmin. Jäsenyyden markkinoinnin tulee olla jatkossa monipuolisempaa, kuin vain lukion ykkösille pidettävä koulukäynti. Esimerkiksi vanhempainiltoihin ja sosiaalisen median markkinointiin tulee satsata aiempaa enemmän. Markkinoinnin ollessa systemaattista ja oikeille kohderyhmille kohdennettua, saamme parhaimmat tulokset aikaan.

Samuel Oliveros De Nordenflicht

Koulukäyntien merkitys ei missään nimessä ole vähentynyt. Päinvastoin, niiden merkitys on noussut huomattavasti. Koulukäynnit ovat edelleen merkittävä tekijä jäsenhankinnassa ja useimpien koulukäyntien jälkeen jäsenluvuissa on nähtävissä pientä piikkiä. Lisäksi koulukäynnit ovat edelleen niitä harvoja tilaisuuksia, jolloin liitto saa suoran kontaktin opiskelijakuntien hallitusten ulkopuolisiin opiskelijoihin. Tiedonsaantikanavana koulukäynnit ovat korvaamattomia tulevaisuudessakin.

Veikka Ormio

On totta, että aiempaa suurempi osa koulukäynneistä on kannattamattomia. Jos koulukäyntiä katsoo 10 lukiolaista ja jäseniä liittyy kolme, ei bruttojäsenmaksut välttämättä kata edes matkakuluja. Priorisoisin siksi koulukäyntejä katsojamäärien eikä lukioiden määrän sijaan.

Koulukäynneillä kuitenkin mainostetaan jäsenyyttämme vuosittain kymmenille tuhansille lukiolaisille. Jos sitä ei haluta ostaa, se on toinen ongelma. Olisi kuitenkin kaukaa haettua sanoa, ettei koulukäynneillä olisi enää merkitystä.

Hilma Hinkkanen

Nooa Silvonen

Koulukäynnit ovat monille tärkeä paikka saada vahvistusta liittymispäätökseen. Monelle on myös tärkeää nähdä ja kohdata liiton toimijoita saadakseen tarpeeksi käytännönläheisen kuvan liiton toiminnasta. Kaiken lisäksi se on itse liitolle tärkeää kohdata mahdollisimman paljon lukiolaisia, ja koulukäynnit ovat paras tapa siihen, sillä tapahtumilla käy vain rajoitettu määrä lukiolaisia. Koulukäyntien merkitys verrattuna muuhun jäsenhankintaan ei ole siis laskenut.

Jenny Anttila

Mielestäni koulukäynnit eivät ole turhia, koska koulukäynneillä kerrotaan lukiolaisille Suomen Lukiolaisten liitosta ja mitä se tekee, sillä todella moni ei tiedä siitä mitään. Tämä on tullut huomattua koulukäynneillä. Lisäksi koulukäynneillä tuodaan nuorille tietoon aktivismia, vaikuttamistyötä ja tapahtumia, jota liitto tekee.

Nikita Efimov

Pitää paikkaansa että opiskelijakorttietu on hävinnyt lukiolaisten jäsenyydestä, jolloin se ei ole enää vetova tekijä ryhtyä jäseneksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä että kouluvierailut olisivat nykypäivänä turhia. Kouluvierailut olevat äärimmäisen tärkeä tekijä uusien toimijoiden löytämiseen ja jopa seuraavien piirihallituskausien mahdollistamiseen.

Kristo Heikkinen

Koulukäynnit ovat yhä tärkein keinomme tavoittaa lukiolaiset ja kertoa edunvalvonnastamme. Esittelyjä kuitenkin tulee kuulemaan yhä harvempi lukiolainen, ja jäseneksi liittyy vielä pienempi joukko. Nykyisellä mallilla koulukäyntien tekeminen ei ole taloudellisesti kannattavaa erityisesti alueilla, jossa lukiot ovat kaukana toisistaan. Tuttujen koulukäyntien lisäksi myös huoltajailloissa vierailua tulisi tehdä enemmän. Etänä toteutettavat vierailut olisi oiva keino mahdollistaa vierailu myös kauemmas.

Aava Hoikkala

Koulukäynneillä tapahtuu paljon muutakin kuin opiskelijakortin markkinointi. Käynneillä tavoitetaan tulevia aktiiveja ja saadaan koulujen kuulumiset aidosti Liiton tietoon. Ilman koulukäyntejä meidän on mahdoton tietää mitä Suomen lukiokentällä tapahtuu juuri ruohonjuuritasolla, sieltä mistä meidän aito perimmäinen toiminta ja edellytykset kumpuavat eli suoraan lukioista. Koulukäyntejä tulee kehittää ja esimerkiksi vanhemmille, sekä lukioon siirtyville tulee kohdentaa omaa markkinointia.

Emmi Huimala

Koulukäyntien tekeminen on kilpailijoiden markkinoille tulon jälkeen tosiaan vaikeutunut, mutta en koe, etteikö niillä olisi mitään merkitystä. Koulukäyntien kautta saadaan tietoa Lukiolaisten Liitosta niille, jotka suhtautuvat jäsenyyteen positiivisesti, mutta jotka eivät muuten välttämättä jäseneksi liittyisi ja saadaan lisättyä ylipäätään tietoisuutta toiminnastamme.

Eemi Jaakola

Vaikkakin koulunkäyntien merkitys on heikentynyt, niin koen sen silti hyvänä tapana saavuttaa lukiolaisia ja markkinoida jäsenyyttämme. Toki koulukäyntejä voitaisiin mahdollisesti uudistaa erilaiseen muotoon! Tai miettiä toista tapaa saavuttaa kaikki lukiot.

Milja Koho

Lukiolaisten tavoittaminen onnistuu parhaiten koulunkäynneillä, sillä silloin viestinä on henkilökohtaisempaa kuin esim. tekstinä. Vaikka opiskelijakorttia voisi saada tehokkaammin myytyä huoltajien illoissa, on kuitenkin tärkeää että lukiolaiset kuulevat liitosta ja sen toiminnasta. Kaikkien lukiolaisten tulisi tietää miten ja kuka huolehtii heidän oikeuksista ja eduista. Koulukäynneillä saa myös parhaiten mainostettua piirien toimintaa sekä valtakunnallisia tapahtumia, ja hankittua uusia toimijoita.

Iris Kässi

Koulukäynneillä on ja tulee olemaan merkitystä, mutta eri tavalla kuin ennen. Koulukäyntien ideana on ollut markkinoida Suomen Lukiolaisten Liiton opiskelijakorttia, ja sen tuomia etuja. Nykyään kilpailu on suuri maksuttomien opiskelijakorttien kanssa. Koulukäynneillä tulee jatkossa painostaa Liiton tekemää edunvalvontatyötä, tapahtumia, sekä opiskelijakortin etuja. Ilman koulukäyntejä moni lukiolainen ei tietäisi Liitosta. Yksi mahdollisuus on myös kotiväen iltojen ja ryhmä etäkoulukäyntien lisääminen.

Veronika Laihonen

Miila Mattila

Mielestäni koulukäynnit ovat edelleen tärkeitä liitolle, koska niiden kautta voimme tehdä liiton tunnetuksi mahdollisimman monelle lukiolaiselle. Koulukäyntien merkitys on toki muuttunut, mutta samoin kuin tänä vuonna, niin jatkossa koulukäyntien tulee mielestäni painottua liiton edunvalvonnan esittelyyn. Lisäksi koulukäynneillä tehtävät rehtori- ja opk-tapaamiset ovat edelleen erittäin tärkeitä, koska ne mahdollistavat yhteyden pitämisen jokaiseen lukioon.

Arttu Mattila

Onni Montonen

Koulukäyntien merkitys ei poistu, vaikka opiskelijakortin merkitys jäsenyyden houkuttimena onkin vähentynyt radikaalisti. Pikemminkin koulukäynnit ovat nyt entistä tärkeämpiä, sillä opiskelijakortista moni tiesi ja tietää joka tapauksessa. Sisällön tulee nyt painottua liiton edunvalvontatyön arvokkuuden takomiseen jokaisen lukiolaisen mieleen. Yhtäaikaisesti on kuitenkin kehitettävä muita jäsenhankintamuotoja kuten markkinointia vanhemmille.

Sami Ollinmäki

Nykyisessä muodossaan – opiskelijakorttia painottavina puhetilaisuuksina – ei ole. Kuitenkin jossain muodossa ne ovat entistä merkityksellisempiä liiton jäsenmäärän kohottamiseksi. Koulukäyntejä tulisikin uudistaa entistä enemmän, ei vain sisällöltään vaan myös toteutustavaltaan. Yksi kokeilemisen arvoinen idea voisi olla nykyisten pikaliittymispisteiden tyyppinen, mutta paljon laajempi ständi. Vaikka tällä lukiolaisia saatettaisiin tavoittaa vähemmän, uskon reilusti suuremman osan liittyvän näin.

Jenna Pienkuukka

Ajattelen, että liiton näkyvyys fyysisesti lukioilla on tärkeää, sillä se antaa uusille lukiolaisille mahdollisuuden kuulla ja kysyä lisää meidän toiminnasta. Se, että menemme itse paikalle puhumaan ja esittelemään, tekee liitosta saavutettavamman ja arkisemman lukiolaisille sekä muistuttaa sen olemassaolosta. Tämä myös luo positiivisen kuvan meistä opiskelijoiden mieleen ja he ovat rohkeampia ottamaan yhteyttä liittoon esimerkiksi edunvalvonnallisiin asioihin liittyen.

Evie Syreeni

Koulukäynneillä liitto pääsee lähelle lukiolaisia. Koulukäynneillä meidän on helppo kertoa lukiolaisille, miksi meidän jäseneksi kannattaa liittyä vaikka markkinoilla on ilmaisia opiskelijakortin tarjoajia. Lisäksi pääsemme kertomaan tarkemmin Lukiolaisten toiminnasta niin valtakunnallisesti, kun paikallisella tasolla. Koulukäynnit vievät meiltä resursseja, mutta antavat meille mahdollisuuden parantaa jatkuvuutta ja eheyttää toimintaa sitä tarvitsevilla osa-alueilla.

Francis Turczyk

Koulukäynti ei ole automaattinen valttikortti jäsenmäärän nousulle, mutta se mahdollistaa meidän ydin- ja vastuulukiotoiminnan. Kyse on siis edunvalvonnasta, lukioiden ja lukiolaisten auttamisesta sekä osallistujien värväämisestä tapahtumille ja kokouksiin. Vaikka nämä asiat eivät nostata jäsenmäärää heti pelkän koulukäynnin myötä, niiden laadukas ympärivuotinen toteuttaminen taas nostattaa. On siis mielestäni väärin vähätellä koulukäyntien merkitystä vain siksi, ettei pelkkä opiskelijakortti myy.