Arvoisa liittokokous, hyvät lukiolaiset.
Suomessa on 113 tuhatta lukiolaista, joista tässä salissa on vajaa 200 lukiolaista päättämässä asioistamme. Kun luvut laittaa yhteen, edustaa jokainen teistä noin 700 lukiolaista.
Seitsemääsataa. Niin monta lukiolaista on vain yhdessä kymmenestä lukiossa Suomessa. Lukioita on Suomessa lähes 400, joista keskimääräisessä on noin 200 opiskelijaa. Te olette täällä edustamassa usean lukion edestä aluettanne.
Se on suuri kunnia. Jotkut ovat vuosien varrella kuvailleet meitä jopa Suomen vaikuttavimmaksi nuorisojärjestöksi. Jo vuodesta 1985 me olemme puolustaneet lukiokoulutusta lukukausimaksuilta ja lopulta vieneet sen toiseen suuntaan täysin maksuttomaksi. Lukiolaisten viestiä ei järjestelmällisesti toista päivästä toiseen kukaan muu, kuin me. Siksi me olemme täällä tänä viikonloppuna.
Liittokokous on vuoden kohokohta, joka todistetusti vaikuttaa Suomen suuntaan. Mikkelin koulukapinoista lähtenyt järjestö on kasvanut ylisukupolviseksi liikkeeksi, jonka tehtävä on parantaa lukiolaisten oloja. Te olette tänään osa sitä. Tänään avataan neljäskymmenes-ensimmäinen Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokous – niitä on ollut aika monta.
Tämä liittokokous on silläkin merkityksellinen, että 13. huhtikuuta Lukiolaiset täytti 40 vuotta. Se on pohjimmiltaan lukiolaisten vetämälle järjestölle poikkeuksellisen pitkä aika. Oma järjestömme on muuttunut paljon: olen henkilökohtaisesti nähnyt sen muutoksen, jota on käyty vuoden 2021 korona-ajoista raskaiden sopeutusten kautta nykyhetkeen. Se, mikä näitä kaikkia vuosia kuitenkin yhdistää, on aate paremmasta lukiolaisuudesta. Sen eteen liittokokousten päätösten – lukiolaisten kantojen – pohjalta vuosi toisensa jälkeen on tehty töitä.
***
Hyvät lukiolaiset,
Olen ensimmäinen Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja, joka on saanut nauttia täysin maksuttomasta toisesta asteesta. Kun aloitin lukiossa 11. elokuuta 2021, en ymmärtänyt, kuinka suuren työn takana tuo muutos oli. Maksuton toinen aste on teko suomalaisen tulevaisuuden puolesta. Teko, joka antaa jokaiselle nuorelle paremmat mahdollisuudet ponnistella kohti tulevaa ja kasvaa täyteen potentiaaliinsa.
Lukiokoulutus on muuttunut myös muilla tavoin viime aikoina. Tänä syksynä astui voimaan oppimisen tuen uudistus, joka takaa jokaiselle lukiolaiselle oikeuden tukiopetukseen hänen niin tarvitessa. Oppimisen tukeen kohdistettiin 10 miljoonan euron lisärahoitus, jonka oikein kohdentamisen puolesta Lukiolaiset on vaikuttanut kunta- ja aluevaaleissa. Haluamme, että jokainen lukiolainen saa tarvitsemansa tuen. Tulevaisuuden Suomi tarvitsee osaavia ja hyvinvoivia ylioppilaita, eikä se ole mahdollista ilman riittävästi tukeen käytettyjä työtunteja.
Tämän puolesta vaikutimme myös Suomen historian ensimmäisissä yhdistetyissä kunta- ja aluevaaleissa keväällä: lukioiden riittävä rahoitus, toimiva oppimisen tuki ja riittävät mielenterveyspalvelut ovat avainasemassa, kun haluamme Suomena kasvaa osaamisen kärkimaaksi. Kiitos kuuluu meille kaikille kunta- ja aluevaalikampanjamme toteuttamisesta – saimme lopulta yli 500 ehdokasta sitoutumaan tavoitteisiimme.
Valtakunnan tasolla lukioon on tehty suuria rakenteellisia uudistuksia viime vuosina, joita on nyt aika toteuttaa lukiolaislähtöisesti. Syksyllä 2029 alkavat musiikin, kuvataiteen ja liikunnan ylioppilaskokeet laajentavat yleissivistyksen käsitettä lukuaineista kulttuuriin ja luoviin taitoihin. Ylioppilaskokeisiin tulee sisältymään varsinaisia kirjoituksia edeltäviä valmistava näyttö, jossa opiskelijat pääsevät näyttämään opetussuunnitelman mukaista osaamistaan. Luovien taitojen tuominen osaksi todistettavaa osaamista korostaa niiden tärkeyttä tulevaisuuden työelämässä.
Lisäksi englanninkielinen lukiokoulutus tarjoaa Suomelle paremmat kansainvälistymisen välineet ja mahdollisuuden osallistua lukiokoulutukseen, vaikka kielitaito olisikin heikkoa. Ensi vuonna viidessä lukiossa alkaa täysin englanninkielinen lukiolinja.
Vaikka hyviä rakenteellisia uudistuksia on tehty, laadukkaan koulutuksen kulmakivet ovat silti uhattuina: tulevaisuudessa yhä useampi lukio kamppailee suurten opiskelijaryhmien ja vähentyneiden resurssien kanssa. Lukioikäisten määrä romahtaa vuoteen 2035 mennessä ja muuttotappiokunnissa ikäluokat pienenevät entistä nopeammin. Kaiken lisäksi lukiokoulutuksen perusrahoitukseen kohdistetaan vuosittain noin 100 miljoonan euron leikkaus, joka aiheuttaa voimakasta painetta suurentaa ryhmäkokoja, heikentää opintojaksojen tarjontaa ja madaltaa oppimiseen saatavaa tukea.
Tulevia eduskuntavaaleja ajatellen on meidän tehtävämme yhteistyössä opettajien, koulutuksen järjestäjien ja asiantuntijoiden kanssa huolehtia siitä, että suomalainen lukiokoulutus antaisi tulevaisuudessakin jokaiselle tasavertaiset ja laadukkaat eväät elämään. Ilman kestävää rahoitusta uhkana nimittäin on, että ajaudumme tilanteeseen, jossa laadukas lukiokoulutus on saavutettavissa vain harvoille ja valituille.
Olen tavannut sanoa, että lukiokoulutukseen panostamisella, jos jollain, on dynaamisia vaikutuksia: panostukset tulevien työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin aikuisuuden kynnyksellä niin paikkaavat peruskoulusta jääneitä aukkoja kuin parantavat merkittävästi korkeakoulun tuloksia ja tehokkuutta. Retoriikkamme täytyy olla ajassa kiinni: lokakuussa säädetty kahdeksan eduskuntapuolueen välinen velkajarru sitoo Suomen tulevia hallituksia vähentämään valtion velkaa. Tämä tulee kiistämättä tarkoittamaan leikkauspolitiikkaa myös tulevaisuudessa ja meidänkin tilanteemme on uhattu, ellemme pysty osoittamaan lukiokoulutuksen merkitystä Suomen talouspolitiikan keskiössä. Kovat keskustelut vaativat kovat argumentit, mutta uskon vahvasti, että koulutus on Suomen tie onneen. Niin se on aina ennenkin historiassa ollut – nyt siihen täytyy panostaa lisää.
***
Rakkaat lukiolaiset,
Työmme lukiolaisten paremman arjen puolesta on jatkunut jo neljä vuosikymmentä. Kertaan jälleen erästä filosofia kopioiden, että järjestömme on kuin kuohuva koski, joka pysyy paikallaan ainoastaan muuttumalla jatkuvasti. Se alkaa niskalta ja valuu suvantoon, josta vesi jälleen sateen myötä aloittaa tiensä uudelleen. Virtaava koski pysyy merkityksessään ainoastaan jatkuvasti muuttumalla – ja me olemme ne vesipisarat, jotka pitävät virran olemassa.
Lukiolaisuus kestää vain muutaman vuoden. Fakta on se, että kaikista toistuvista suunnitelmista huolimatta – liiton tuomisesta lähemmäksi lukiolaisia piirien vallan kasvattamiseen – liittoa johdetaan joka vuosi uusin silmin. Aina jotkut uudet ja omasta mielestäni fiksut lukiolaiset ottavat ohjat käsiinsä ja vievät liittoa lähemmäs visiotaan. Siksi on mun mielestäni kaunista, että se sama aate, joka johti vuoden 1986 liittohallituksen tarjoamaan mun faijalle opiskelijakortin, on edelleen tänä päivänä voimassa. Ympäristö muuttuu ja pisarat ovat erilaisia, mutta koski pysyy koskena.
Kuluvat vuodet ovat kuitenkin olleet todella raskaita. Jotta koski pystyisi virtaamaan ympäristön muutoksista huolimatta tulevaisuudessakin, olemme yhdessä laatineet tänä vuonna uuden strategian. Uusi strategia antaa meille yhteisen suunnan vuoteen 2030, jota kohti järjestelmällisesti etenemme. Tehtävämme on edelleen olla Lukiolaiset lukiolaisten asialla ja tavoittelemme, että Lukiolaisuus olisi elämän parasta aikaa. Periaatteitamme on konkretisoitu: lukiolaislähtöisyys, yhdenvertaisuus, demokratia sekä sivistus ja vastuullisuus ohjaavat toimintaamme päivittäin tänäkin päivänä.
Tulevaisuudessa keskitymme tähtäämään visioomme elämän parhaasta ajasta kolmella laajalla painopisteellä: kehittämällä jäsenyyttä osaksi arjen lukiolaisuutta, turvaamalla liiton ensiluokkaisen vaikuttavuuden vaikeinakin aikoina ja kasvamalla Suomen parhaaksi nuorisojärjestöksi. Toimintamme seuraavien viiden vuoden aikana tulee nojautumaan tähän strategiaan – yhteiseen lupaukseen suunnastamme, johon sitoudutaan. Suuntaa saa kuitenkin muuttaa, jos ympäristö muuttuu. Uuden strategian tavoite on, että siirrymme pohtimasta, mitä pitäisi tehdä, tekemään sitä, mitä pitäisi tehdä – hitaasti, mutta varmasti.
Strategiaan keskittyy ajatus, jonka haluan teidän kantavan läpi liittokokouksen. Tämä järjestö on kuva teistä, jotka tänä viikonloppuna istuvat täällä. Te kannatte tämän järjestön vaikka läpi harmaan kiven. Älkää tarttuko liikaa menneisiin, koska jos me onnistumme suunnitelmissamme, tämä järjestö nimenomaan ei näytä samanlaiselta viiden vuoden kuluttua.
Olkaa valmiita siihen – ottakaa ajatus avoimin mielin vastaan ja omaksukaa se. Tämä järjestö voi kukkia pian kauniimmin kuin koskaan, jos uskomme itseemme. Se vaatii muutoksia ajattelutavoissa, mutta tiedän, että te ymmärrätte. Te ymmärrätte, että lukiolaisuus vaatii yhdistävän tekijänsä – Suomen Lukiolaisten Liiton.
Tervetuloa te, jotka olette ensimmäistä kertaa Lukiolaisten liittokokouksessa. Tervetuloa tänne yhteisöön, joka päivä toisensa jälkeen haluaa olla avoin ja hyväksyä jokaisen sellaisena, kuin hän on. Tervetuloa saliin, jossa päätetään suomalaisten nuorten tulevaisuudesta. Tervetuloa kokemaan henkeä, jollaista ei ole missään muualla ja jota ihmiset muistelevat kuin eilistä vielä monen vuoden päästä. Tervetuloa Turkuun Suomen Lukiolaisten Liiton liittokokoukseen.
Näillä sanoilla julistan Suomen Lukiolaisten Liiton 41. liittokokouksen avatuksi.
Veikka Ormio, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 2025