Päättäjät ovat jo pitkään tavoitteleet korkeakoulutettujen määrän lisäämistä. On kuitenkin selvää, ettei tavoitteessa onnistuta ilman, että lukiokoulutus on kunnossa. Tämän vuoksi Suomen Lukiolaisten Liitto vaatii ensi hallituskaudelle toimia lukion hyväksi: koulutuksen rahoitus on tuotava kustannuksia vastaavalle tasolle, lukion on jatkossakin sijaittava kuljettavissa olevan matkan päässä, ryhmäkoot on rajattava kohtuullisiksi ja oppimisen tukea on vahvistettava.

“Koulutuksesta leikkaaminen tulevalla hallituskaudella olisi kohtalokas virhe. Koulutus on yhteiskunnalle aina investointi, joka maksaa itsensä takaisin”, korostaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen.

Lukiolaisten Liitto katsoo, että Suomi voisi hyötyä myös siitä, että motivoituneet ylioppilaat pääsisivät nykyistä nopeammin korkeakoulutukseen kiinni. Nykyisellään noin 80 prosenttia uusista ylioppilaista hakee välittömästi korkeakoulutukseen, mutta vain noin kolmannes pääsee jatkamaan opintojaan suoraan lukiosta. Toisaalta moni kaipaa lisää tukea ja apua suunnan löytämiseen lukion jälkeen.

“Välillä julkisessa keskustelussa syyllistetään nuoria välivuosien pitämisestä. Vika on kuitenkin järjestelmässä. Ensi hallituskaudella korkeakoulujen ovet on avattava nuorille”, vaatii Meriläinen.

Tulevalla hallituskaudella on myös korkea aika uudistaa aikansa elänyt katsomusaineopetus. Nykyinen katsomusaineopetuksen malli on äärimmäisen epäyhdenvertainen, sillä se kohtelee opiskelijoita eriarvoisesti riippuen siitä, mihin uskontokuntaan opiskelija kuuluu tai on kuulumatta. Yhteiseen katsomusaineeseen siirtyminen paitsi ratkaisisi yhdenvertaisuusongelman myös säästäisi yhteiskunnan resursseja.

“Lukion katsomusaineopetuksen tehtävänä on opettaa uskontojen välistä dialogia. Miksi ihmeessä opettelemme sitä erillisissä ryhmissä ja eri luokkahuoneissa? Ensi hallituskaudella tähän on tultava muutos”, Meriläinen vetoaa.

Nostoja Lukiolaisten Liiton vaaliohjelmasta:

• Käynnistetään lukiokoulutuksen visiotyö. Vision tavoitteena tulee olla kuljettavissa olevan matkan päässä sijaitsevan lukion ja oppivelvollisuuden suorittamisen turvaaminen.
• Lisätään erityisopettajien määrää. Säädetään erityisopettajamitoitus, jolla turvataan erityisopettajien riittävä määrä.
• Siirrytään katsomusaineopetuksessa yhteiseen katsomusaineeseen. Yhteinen katsomusaine säästää resursseja ja on yksinkertaisin tapa taata yhdenvertainen katsomusaineopetus.
• ​​Lisätään lukiolaisten valinnanvapautta kirjoitettavissa aineissa. Ideaalimalli olisi sellainen, jossa pakollisia kokeita olisi vain äidinkieli, toinen kieli ja reaalikoe. Muut voisi valita itse.
• Lievennetään stressiä aiheuttavaa ja taktikointiin ohjaavaa ensikertalaissääntöä. Ensikertalaiskiintiötä tulee muuttaa niin, että ensikertalaisuus säilyy ensimmäisen opiskeluvuoden ajan.
• Otetaan käyttöön korkeakoulukutsunnat. Nuorille tulee rakentaa valtakunnallinen palvelupolku, jonka avulla ilman opiskelupaikkaa olevat kutsutaan henkilökohtaiseen jatko-opintokeskusteluun.
• Vahvistetaan asumislisää. Asumislisää tulee saada myös kesäajalta.
• Tehdään oppivelvollisten terveystarkastuksista pakollisia. Jokaisen lukiolaisen tulee päästä ennaltaehkäisevään terveystarkastukseen terveydenhoitajalle ja lääkärille. Huoltajalla tulee olla velvollisuus valvoa, että oppivelvollinen osallistuu terveystarkastuksiin.
• Lasketaan äänestysikäraja 15 ikävuoteen kaikissa vaaleissa ja ehdolle asettumisen ikäraja 15 ikävuoteen paikallisvaaleissa. Lasketaan kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja 15 ikävuoteen ja otetaan käyttöön kansallinen nuorisoaloite.
• Siirrytään nykyisestä asevelvollisuusjärjestelmästä koko ikäluokkaa yhdenvertaisesti kohtelevaan järjestelmään. Järjestelmässä kutsuntojen kautta palvelukseen valikoituisi Puolustusvoimien sodan ajan tarpeen ja valmiusvaatimusten edellyttämä määrä motivoituneimpia ja soveltuvimpia yksilöitä sukupuoleen katsomatta.

Lue koko ohjelma täältä.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi