Archive

Olen koulutusjärjestelmämme läpipelannut maatalous- ja metsätieteiden tohtori. Osaavat ja hyvinvoivat ihmiset ovat tärkein tuotannontekijämme. Riippumatta poliittisesta katsantokannasta on selvää että ihmisiin kannattaa panostaa.

Tutkimus - ja koulutusrahoitus käsitellään yleensä yhtenä pakettina, mikä onkin sikäli järkevää että yliopisto-opetus perustuu suoraan perustutkimukseen. Koska opettajat ja muut korkeimman koulutuksen saaneet valmistuvat yliopistoista, lienee selvää että tutkimusrahoituksesta leikkaaminen vaikuttaa negatiivisesti koulutuksen tasoon koulutusportaasta riippumatta. Vaikka korostan vaalikampanjassani tutkimuksen merkitystä, niin koulutuksen määrärahoja on tottakai nostettava joka portaalla. Kyse ei ole siitä mitä se maksaa, vaan mitä se maksaa jos emme niin tee.

Mielenterveyspalvelut tulee tarjota kaikille. Mielenterveysongelmat ovat usein yhteydessä päihdeongelmiin, mutta päihdeongelmaisen voi olla mahdoton päästä esim. Kelan tukeman terapian pariin (se on muutenkin aivan turhan vaikeaa). Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat inhimillisiä strategioita, jotka tulee ottaa aina vakavasti.

Korkeakoulujen sisäänottokiintiöiden sitominen lukion päättötodistukseen ja/tai yo-kirjoitusten arvosanoihin on ollut iso virhe ja olen aina vastustanut sitä. Esimerkiksi itse en olisi varmasti päässyt yliopistoon todistusvalinnalla, koska olin lukion aikana masentunut. Vaikuttaa siltä että mielenterveysongelmat lisääntyneet entisestään. Olisi tärkeää että nuoret saisivat keskittyä nuorina oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseen, sen sijaan että heidän suoriutumistaan jatkuvasti mitataan.

Tsemppiä kaikille ja muistakaa että tämä on vain elämää!

Olen 3 lapsen äiti (josta vanhin lukiolainen) Malminkartanosta. Kotoisin olen kaksikielisestä perheestä Lauttasaaresta. Töissä olen kansanedustaja Purran avustajana ja Pohjoismaiden Neuvoston Vapaa Pohjola -puolueryhmän sihteerinä. Koulutukseltani olen lähihoitaja/lastenhoitaja ja ylioppilas. Olen syöpäselviytyjä ja sisukas reservin jääkäri.

Suomen ja suomalaisten hyvinvointi sekä turvallisuus ovat minulle tärkeimpiä tavoitteita politiikassa.

Olen toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä (lähes) koko urani - viimeiset 30 vuotta professorina. Tunnen Suomen koulutuspoliitikan ja sen historian läpikotaisin. Koulutuspolitiikan tulokset ovat huonontuneet 2000-luvuilla. Syinä mm. yleinen eriarvoistumiskehitys, koulutusleikkaukset ja huono koulutuspolitiikka. Koulutuspolku tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi todistusvalintojen liiallinen laajentaminen on tehnyt lukiosta monivuotisen pääsykokeen ja siirtänyt tärkeät valinnat ja kilpailun liian nuorille. Tämän seurauksena mahdollisuuksien tasa arvo on alkanut rapautua. Suunta on käännettävä. Perusasiat kunniaan ja konsulttivetoiseen koulutuspolitikkaan on saatava muutos. Muuten tulokset huonontuvat edelleen ja oppilaiden pahoinvointi lisääntyy. Nyt on käänteen aika: opettajien ja tutkijoiden ääni kuuluviin!

Suomen nykyinen koronastrategia on osoittautunut katastrofaaliseksi: Suomessa oli viime vuonna enemmän koronakuolemia kuin koskaan aiemmin epidemian aikana. Suomen koronakuolleisuus on ollut myös huomattavasti suurempaa kuin EU-maissa keskimäärin.

Lisäksi lievienkin koronatartuntojen tiedetään heikentävän immuniteettia ja altistavan useille vakaville pitkäaikaissairauksille kuten diabetekselle, sydänsairauksille, maksavaurioille sekä aivo- ja hermostosairauksille kuten dementialle ja Alzheimerin taudille. Osa tartunnan saaneista jää pysyvästi työkyvyttömiksi, minkä arvioidaan aiheuttavan yhteiskunnalle tulevaisuudessa miljardien kustannukset.

Suomen koronastrategian päätavoitteeksi tulee ottaa suomalaisten hengen ja terveyden suojelu vähentämällä koronatartuntoja. Mitä vähemmän tartuntoja, sitä vähemmän sairastumisia ja kuolemia. Se helpottaisi myös terveydenhuollon kriisiä sekä potilaskuorman että sairauspoissaolojen vähenemisen kautta.

Tartuntojen vähentämiseksi tulee ottaa käyttöön tehokkaiksi havaitut keinot:
- maski- ja etätyösuositukset tulee palauttaa
- sisätilojen ilmanvaihtoa tulee tehostaa
- rokotteita tulee tarjota kaikille halukkaille säännöllisin väliajoin

Olen 28-vuotias tutkija Itä-Helsingistä. Politiikkani perustuu aina ekolologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteluun. Puhun rohkeasti asioista, joista monet muut poliitikot eivät uskalla. Siksi monet tuntevat minut sinnikkäänä inhimillisen päihdepolitiikan edistäjänä. Kansanedustajana olisin rohkea kansalaisten palvelija, joka nostaisi esille epäoikeudenmukaisuuksia kaikkialla siellä missä niitä on. Tutustu vaaliteemoihini tarkemmin nettisivuillani.

Opettajan arvot ja yrittäjän asenne - Moi, olen Mirita Saxberg

Viestintäyrittäjä vuodesta 2006, kahden lapsen sinkkuäiti sekä sinnikäs pirulainen. Intohimoinen kierrättäjä, autoilija ja luonnossa liikkuja.

Koulutukseltani olen ammatillinen opettaja, hallintotieteiden maisteri ja kauppatieteiden tohtoriopiskelija.

Olen tehnyt töitä teini-iästä alkaen ja ollut itse työnantajana. Tiedän kokemuksesta miten erilaista arki on eri elämäntilanteissa.

Tekoja politiikassa 10 vuoden ajan, joista viisi eduskunnassa. Nyt vaikutan Helsingin kaupunginvaltuustossa, kasvatus- ja koulutuslautakunnassa sekä maakuntahallituksessa.

Ääni minulle on ääni meille kaikille arjen sankareille!