Tämän kuuluisi olla se hetki elämässä, kun tulevaisuus näyttää valoisalta ja avoimelta.
Edessä pitäisi olla opiskelupaikka, työ tai kauan kaivattu tauko opinnoista. Osalla näin onkin. Tämä kevät on tuonut kuitenkin näiden rinnalle uusia varjoja. On aivan okei, jos huolettaa. On jopa tärkeää tunnistaa itsessään nämä tunteet ja todeta, että näin ei välttämättä ole. Sanoa ääneen, että tulevaisuus pelottaa. Saatat jopa yllättyä siitä, kuinka moni lähellä tuntee samoin.
Epävarmuus tulevaisuudesta yhdistää meistä jokaista, sillä kenelläkään ei ole suoria vastauksia.
Tulevaisuus on nyt auki tavalla, millä se ei ole ollut pitkään aikaan. Edessä siintää valintoja ja askelia kohti sitä kuuluisaa aikuisuutta. Valmistuminen on yhden aikakauden loppu, on se sitten ollut ihana tai raskas tai sekoitus molempia. Se on irrottamista tutusta ja turvallisesta, ja hyppäämistä tuntemattomaan.
Mielessä voi pyöriä paljon ajatuksia. Mitä käy koulukavereiden? Pitääkö nyt pärjätä yksin? Mitä jos en pärjääkään?
Nämä ovat kysymyksiä, joita jokainen pallottelee nyt, ja joita meitä aikaisemmat sukupolvet ovat pallotelleet aikanaan. Meidän vanhempamme, isovanhempamme ja heitä edeltävätkin ovat joskus lähteneet kotoa kohti tuntematonta etsimään paikkaansa maailmassa.
Mutta tänä vuonna maailma näyttää erilaiselta kuin tavallisesti.
Kaiken tämän lisäksi, maailma on tilassa, missä se ei ole meidän elinaikanamme ollut. Kaikki voi vaikuttaa epävarmalta, työpaikka kaukaiselta ja pysähdys keskelle tuntematonta kaiken tämän keskellä ahdistavalta.
Itsenäistyminen epävarmassa maailmassa voikin tuntua kepillä jään tökkimiseltä. On vaikea sanoa, miten maailma lähtee kulkemaan eteenpäin, ja vaikea vastata kysymyksiin siitä, miltä minun tulevaisuuteni näyttää ja millaisessa maailmassa tulen sitä elämään.
Mutta yhteen asiaan me jokainen voimme vaikuttaa, ja se on se tapa, miten me kohtaamme kaiken tämä epävarmuuden. Nuoruus on sitä aikaa, kun etsitään itseään ja omaa paikkaansa. Sitä ei muuta edes pandemia. Nuoruus on aikaa, jona juostaan kohti unelmia, kompastutaan välillä polvet auki, pysähdytään ja jatketaan juoksemista. Kasvetaan, opitaan – ja mennään eteenpäin.
Ajan kanssa me huomaamme, että arvet polvissa eivät ole merkki kömpelyydestä, vaan rohkeudesta jatkaa, vaikka pelottaa. Jatkaa, vaikka aina on mahdollisuus kaatua uudestaan.
Tällaisena aikana onkin pysähdyttävä sen eteen, mikä elämässä ja nuoruudessa on kaikista tärkeintä.
Kukaan ei voi viedä unelmia. Kukaan ei voi viedä rohkeutta, eikä niitä asioita jotka löytyy meistä jokaisesta itsestämme. Onkin paljon asioita, jotka ovat edelleen meidän käsissämme. Niitä ovat esimerkiksi ystävät, unelmat ja usko tulevaisuuteen.
Kaiken keskellä on tärkeää pysähtyä katsomaan ympärilleen, jakaa ajatuksiaan ja todeta, että kukaan ei ole yksin. Valmistuit sitten kädessäsi todistus, johon olet kaikin puolin tyytyväinen, tai jonka haluaisit mieluummin säilyttää kupin alusena.
Tulevaisuus yhdistää meitä kaikkia, huolimatta muusta. Kaikki ovat tässä yhdessä, kohtaamassa samoja ajatuksia ja tunteita, ja se jos jokin tekee tänä vuonna valmistuneesta ikäluokasta ainutlaatuisen.
On valtava asia valmistua ajassa, jona kaikki on epävarmaa. Ajassa, jossa maailma on murroksen edessä, johon on vaikea tarttua.
Mutta se on myös sukupolvemme yhteinen kokemus. Kokemus, jota kannamme mukana loppuelämämme. Sen kokemuksen johdosta olemme vahvempia, sillä olemme oppineet löytämään sen varmuuden meistä itsestämme, mitä maailma ei pystynyt tarjoamaan. Kokemus, josta joskus kerrotaan meidän jälkeen tuleville sukupolville toivottavasti kantaen sisällämme tunnetta siitä, että yleensä asiat järjestyvät.
Korona ei peruuta nuoruutta, oppimista eikä kompastumista, eikä se peruuta jatkamista oppineena eteenpäin. Ja mikä tärkeintä, se ei peruuta meidän tulevaisuuttamme – koska se on meissä itsessämme.
Sydämelliset onnittelut sinulle valmistuva, olet tämän kevään supersankari, jonka valmistumisvuosi tulee koristamaan historian kirjoja vielä pitkään.
Historiaa jokainen onkin tänä keväänä tehnyt ja siitä tulee olla ylpeä.
Adina Nivukoski
Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 2020