Lukiolaiset: Oppivelvollisten velkaantuminen tulee pysäyttää kehysriihessä

Lausunnot & kannanotot Vaikuttaminen

Petteri Orpon (kok.) hallitus on linjannut ohjelmassaan tekevänsä opintotukilakiin kokonaisvaltaisen uudistuksen. Ennakkotietojen mukaan opintotuen tulevaisuudesta päätetään hallituksen viimeisessä kehysriihessä 21.–22.4.2026. Suomen Lukiolaisten Liitto toivoo hallitukselta ratkaisuja opiskelijoiden toimeentulon merkittävimpään epäkohtaan: oppivelvollisten velkaantumiseen.

Lukiolaisista noin viidennes saa opintotukea. Opintotuen saajista osalla on myös opintolainaa ja sitä nosti lukuvuonna 2024–2025 lähes 2700 lukiolaista. Huolestuttavinta on se, että vaikka toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden myötä opintovelallisten määrä on vähentynyt, on samalla yksittäisen lukiolaisen keskimääräinen lainamäärä kasvanut nopeasti. Velkaa joudutaan ottamaan esimerkiksi omilleen muuttamisen tai huoltajan heikon taloudellisen tilanteen vuoksi.

”Vaikka opintovelallisten lukiolaisten määrä on kokonaisuuteen nähden pieni, yksikin velkaantunut lukiolainen on liikaa”, huomauttaa Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietari Meriläinen.

Kuvaajassa esitellään opintolainaa nostaneiden lukiolaisten määrää sekä lukiolaisten keskimääräistä lainamäärää euroina lukuvuosina 2008–2009, 2016–2017, 2020–2021 ja 2024–2025. Kuvasta käy ilmi, että lainaa nostaneiden lukiolaisten määrä on ensin noussut ja oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen laskenut. Samaan aikaan lainamäärä on kasvanut.
KUVA 1: Opintolainaa nostaneet lukiolaiset ja heidän keskimääräinen lainamääränsä lukuvuosina 2008–2009, 2016–2017, 2020–2021 ja 2024–2024. Lähde: Tilastotietokanta Kelasto

Tulevaisuudessa muuttaminen lukion perässä tulee todennäköisesti lisääntymään. Vuodesta 2028 alkaen lukiolaisten ikäluokat pienenevät niin merkittävästi, että nykyisen oppilaitosten määrän ylläpitäminen ei ole enää mahdollista. Omilleen muuttaminen johtaa myös suurempaan opintoetuuksien tarpeeseen.

”Oppivelvollisten velkaantumiskehitys on katkaistava nyt ennen kuin tilanne ryöpsähtää pahemmaksi”, vaatii puheenjohtaja Meriläinen ja ehdottaa hallitukselle seuraavia päätöksiä kehysriiheen:

  1. Huoltajien tulorajoja tulee nostaa ja sitoa indeksiin. Tulorajoja on korotettu tosiasiallisesti viimeksi lähes kaksi vuosikymmentä sitten vuonna 2007, eikä malli huomioi nykyaikaista palkkatasoa tai huollettavien lasten määrää.

  2. Lainaturvallisuutta tulee parantaa. Tällä hetkellä myös alaikäiset huoltajiensa luona asuvat oppivelvolliset opiskelijat ovat oikeutettuja opintolainaan. Lainannosto-oikeus tulisi tältä osin evätä ja samalla korottaa korkoavustuksen tulorajoja. Perheiden toimeentuloa ja lasten elatusta tulee tukea muuten kuin alaikäisiä velkaannuttamalla.

  3. Opintorahaan tulee tehdä tasokorotus ja säännölliset indeksitarkistukset. Opintotukiuudistuksen tarkoituksena on turvata opiskeluaikainen toimeentulo. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta huolimatta elinkustannukset ovat kasvaneet. Vuoden 2024 Lukiolaisbarometrissa rahatilanteensa juuri ja juuri riittäväksi tai heikoksi kokeneiden lukiolaisten määrä (31 %) oli jopa noussut vuodesta 2022 (26 %).

  4. Opintotukeen tulee tehdä opiskelijoita tukevia selkeytyksiä. Tällä hetkellä opiskelijoilla ei ole oikeutta hakea opintotukea takautuvasti eikä tukea ole taattu kesäkuukausille. Jatkossa takautuvan haun oikeus tulee ulottaa myös opintotukeen ja opiskelijoiden asumisen tuen tulee olla saatavilla myös kesäisin, vaikka sopivia opintoja ei olisi saatavilla kesäopintoihin. Lukiolaista ei tule velvoittaa nostamaan lainaa toimeentulotukea saadakseen.

Lisätiedot:
puheenjohtaja Pietari Meriläinen, 050 377 9700, pietari.merilainen@lukio.fi