Valtaosa huomenna valmistuvista ylioppilaista on päättänyt peruskoulun keväällä 2021. He ovat siis ensimmäinen ikäluokka, joka on päässyt opiskelemaan maksuttomalla toisella asteella – ja pian ehkä ainoa.

Maksuttoman toisen asteen tiedetään lisänneen koulutuksen saavutettavuutta. Esimerkiksi vuoden 2022 Lukiolaisbarometrin tulokset viittaavat siihen, että maksuttomien oppimateriaalien ja välineiden tarjoaminen on edistänyt koulutuksellista tasa-arvoa: maksuttomuus vaikutti päätökseen hakeutua lukioon erityisesti niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työtön tai joiden äidinkieli ei ole suomi.

“Maksuton lukiokoulutus on tuonut niin paljon hyvää tuntemilleni ihmisille. Kun lukiolaisten ei tarvitse stressata opintojen kustannuksista, he voivat keskittyä nuoruudesta nauttimiseen ja opiskeluun ilman painetta toimeentulosta”, sanoo Anni Takari, kevään ylioppilas Pihtiputaan lukiosta.

Hallitus on tänä keväänä ilmoittanut rajaavansa maksuttoman toisen asteen koulutuksen siihen kalenterivuoteen, jolloin nuori täyttää 18 vuotta. Uudistus kohtelisi nuoria hyvin eriarvoisesti, ja olisi poikkeuksellisen kipeä niille nuorille, joilla on vaikeuksia toimeentulon, terveyden tai oppimisen kanssa. Laki tulisi voimaan ensi vuonna, ja kymmenettuhannet nuoret ovat osoittaneet mieltään päätöstä vastaan.

“Täydellinen ylioppilaslahja hallitukselta olisi peruuttaa maksuttomaan toiseen asteeseen osoitetut säästötoimet. Pitkäjänteinen panostaminen koulutukseen loisi nuorille tulevaisuususkoa. Aikuisuuden kynnyksellä olevat nuoret ansaitsevat kokea sen, että yhteiskunta tukee heitä ja maailma on heitä varten”, toteaa Lukiolaisten puheenjohtaja August Kiattrakoolchai.

Myös opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on hiljattain todennut, että maksuttomuuden rajaaminen voi lisätä opiskelijoiden eriarvoisuutta ja hallinnollista taakkaa koulutuksen järjestäjille. Henriksson on sanonut aikovansa selvittää korvaavia säästöjä.

“Opetusministerin pyrkimys välttää maksuttoman toisen asteen rajaaminen on ilahduttava. Toivon, että koko hallituksesta löytyy tahtotilaa edistää nuorten osaamista ja hyvinvointia. On silkkaa hölmöläisen peiton leikkaamista, jos säästöt yritetään kohdentaa esimerkiksi lukio-opetukseen”, tuhahtaa Kiattrakoolchai.

Lisätietoja:

puheenjohtaja August Kiattrakoolchai, 050 377 9700, august.kiattrakoolchai@lukio.fi